M
"minni"
Vieras
eli lyhyesti ex aviomieheni taitaa kuulua luokkaan narsisti olimme yhdessä 8vuotta kunnes erosimme loppu raskaus aikana,lapsi on nyt 4,5vuotias ja koko tämän ajan on miehen taholta tullut hyvin raskasta henkistä kiusaamista,toki välillä helpompiakin kuukausia..
olen huomannut itsestäni että en osaa/uskalla mennä elämässä eteenpäin uuden kumppanin muodossa,elän vain täysin lapselleni,joskus kuitenkin havahdun huomaamaan kuinka haluaisin tulevaisuudessa kumppanin ja mahdollisesti lisää lapsia.
mutta kuinka uskaltaisin,mitäs jos tulevaisuus hänenkin kanssaan olisi tälläistä helvettiä?
olen selvinnyt tästä mielestäni hyvin vaikka jatkoahan aina seuraa..
pelkään kumminkin että tämä edellinen suhde ja sen jälkeiset tapahtumat ovat jättäneet minuun liian pahat arvet,minusta on tullut todella kyyninen ja tunteeton kaikkia muita paitsi astani ja läheisiäni kohtaan.
pitkä matka olisi sinne että voisin edes lähteä tutustumaan uuteen ihmiseen,pelottaa liikaa,tuomitsen kaikki jo etukäteen
vaikea lähteä työstämään tilannetta kun en oikein tiedä mistä mikäkin johtuu..
kannattaako tähän edes hakea apua vai parantaako aika vaan haavat?
olen huomannut itsestäni että en osaa/uskalla mennä elämässä eteenpäin uuden kumppanin muodossa,elän vain täysin lapselleni,joskus kuitenkin havahdun huomaamaan kuinka haluaisin tulevaisuudessa kumppanin ja mahdollisesti lisää lapsia.
mutta kuinka uskaltaisin,mitäs jos tulevaisuus hänenkin kanssaan olisi tälläistä helvettiä?
olen selvinnyt tästä mielestäni hyvin vaikka jatkoahan aina seuraa..
pelkään kumminkin että tämä edellinen suhde ja sen jälkeiset tapahtumat ovat jättäneet minuun liian pahat arvet,minusta on tullut todella kyyninen ja tunteeton kaikkia muita paitsi astani ja läheisiäni kohtaan.
pitkä matka olisi sinne että voisin edes lähteä tutustumaan uuteen ihmiseen,pelottaa liikaa,tuomitsen kaikki jo etukäteen
vaikea lähteä työstämään tilannetta kun en oikein tiedä mistä mikäkin johtuu..
kannattaako tähän edes hakea apua vai parantaako aika vaan haavat?