Toggle sidebar

Pitkän liiton salaisuus: pettämisen anteeksianto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Mitä mieltä: pitkässä liitossa aina väistämättä toinen osapuoli on salaa pettänyt toista tai kenties molemmat? Jos on oltu naimisissa 20-50 vuotta niin aina niihin sisältyy vähintään yksi syrjähyppy.

Pitkien liittojen salaisuus onkin se että puoliso ei saa koskaan tietää pettämisestä tai että puoliso hyväksyy pettämisen = antaa anteeksi. Muuten eroja olisi vielä enemmän.

Antaisitko SINÄ pettämisen anteeksi?
 
Ei tartte kyllä pettää, kun on elänyt ennen avioliittoa ja lapsia.

Tuli petettyä. Ja tuli oltua petetty. Sama historia miehelläni. Että se sun teoriasta... ai niin vuosia meillä jo takana 19 joka kai jo lasketaan suht pitkäksi liitoksi.

Pitkä liitto vaatii toisen kunnioitusta ja hyväksyntää sellaisena kuin hän on. Eikä jatkuvaa marmatusta toisen heikkouksista ja itsetunnon pönkitystä sivusuhteista.
 
Ei kaikki ihmiset ole niin seksuaalisesti virittyneitä että tulisi tarve pettää pitkässäkään liitossa, jos sattuu pariksi kaksi samanlaista. Se, ettei ole niin seksuaalisesti virittynyt, ei ole ansio eikä vika, mutta on aiheetonta yleistää että kaikissa liitoissa olisi tarvetta kuksia muita.

En tiedä voisinko antaa anteeksi. Toivon että voisin, koska epätäydellisen ihmisen olen nainut, sellainen olen itsekin, ja muunlaisia en tunnekaan. Mutta en ole varma... mun henkinen turvallisuudentunne rakentuu valitettavasti niin vahvasti siihen että puolisooni voin luottaa aina, ja itsetunto siihen että puolisolleni olen kelvannut ja riittänyt aina, että sen romahtaminen olisi aika valtava juttu. Näin ei toki saisi olla, ei ihmisen itsetunto saisi olla toisesta kiinni, mutta ei se ole tietoinen valinta...
 
Yhdessä oltu nyt kohta 21v ajan. Molemmilla oltiin ne ensimmäiset. Mies petti n. 4v yhdessäolon jälkeen. Tunnusti itse. Kokeilunhalu kai se suurin syy oli.

VAikeaa oli jonkin aikaa, mutta annoin anteeksi. Päivääkään en ole katunut. Meillä on todella onnellinen, rakkaudentäyteinen liitto. Luottamus on palautunut vuosia, vuosia sitten. Olen hyvilläni, että sain tietää pettämisestä. Se kasvatti miestä, minua ja ennenkaikkea suhdettamme.
 
On väärin olettaa, että jos ollaan oltu pitkään yhdessä, on petetty. Todellisuudessa pitkän avioliiton salaisuus on toisen ihmisen kunnioittaminen ja arvostus. Sellaiseen ei pettäminen sovi millään tavoin.
 
Pitkän liiton salaisuus voi monen kohdalla olla pettämisen anteeksi antaminen - mutta entäs sitten? Onko pitkä liitto jokin tärkein tavoite elämässä? Jos molemmille avoin suhde sopii, silloin se on ok. Mutta jos toisen mielestä se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta, miksi hän ei sitten voisi päättää suhdetta kumppaninsa pettämisen vuoksi?

Se, antaako pettämisen anteeksi, voi vaihdella niin tapauksesta riippuen, että en usko monenkaan voivan antaa yksiselitteisesti kyllä tai ei vastausta. Asiassa on monta muuttujaa. Mutta ei minusta pitkää liittoa tarvitse tavoitella mitenkään hampaat irvessä.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti:
Pitkän liiton salaisuus voi monen kohdalla olla pettämisen anteeksi antaminen - mutta entäs sitten? Onko pitkä liitto jokin tärkein tavoite elämässä? Jos molemmille avoin suhde sopii, silloin se on ok. Mutta jos toisen mielestä se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta, miksi hän ei sitten voisi päättää suhdetta kumppaninsa pettämisen vuoksi?

Se, antaako pettämisen anteeksi, voi vaihdella niin tapauksesta riippuen, että en usko monenkaan voivan antaa yksiselitteisesti kyllä tai ei vastausta. Asiassa on monta muuttujaa. Mutta ei minusta pitkää liittoa tarvitse tavoitella mitenkään hampaat irvessä.
Click to expand...

Toiset ovat vammaisia eivätkä kykene pitkään liittoon. Se on ihan hyväksyttävää, mutta mikäli on tällainen vammainen, tulee se tuoda heti esille, ettei terveet sekaannu sellaiseen ihmiseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yhdessä oltu nyt kohta 21v ajan. Molemmilla oltiin ne ensimmäiset. Mies petti n. 4v yhdessäolon jälkeen. Tunnusti itse. Kokeilunhalu kai se suurin syy oli.

VAikeaa oli jonkin aikaa, mutta annoin anteeksi. Päivääkään en ole katunut. Meillä on todella onnellinen, rakkaudentäyteinen liitto. Luottamus on palautunut vuosia, vuosia sitten. Olen hyvilläni, että sain tietää pettämisestä. Se kasvatti miestä, minua ja ennenkaikkea suhdettamme.
Click to expand...
Tuollainen on aika todennäköistä kun ensimmäisen kanssa avioidutaan. Nykypäivänä vielä suuremmalla todennäköisyydellä.

Avioliitto voi onneksi olla muutakin kun hoksaa elää ja kasvaa itse ennen liittoon astumista. Säästyy monelta mielipahalta. Seurasin dementian kourissa olevaa naapurin rouvaa joka palasi päivittäin miehensä pettämiseen...joka oli tapahtunut liki 40 vuotta aiemmin. Hän eli uudelleen ja uudelleen tuon kokemuksen. Vaikka asia oli anteeksi annettu ja taakse jätetty - se palasi elämän loppumetreillä kummittelemaan.

Eihän tätä nuorena tajua, eikä nuorena solmitut liitot taatusti sen onnettomampia ole. Mutta pettämisessä ei ole mitään hyvää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Toiset ovat vammaisia eivätkä kykene pitkään liittoon. Se on ihan hyväksyttävää, mutta mikäli on tällainen vammainen, tulee se tuoda heti esille, ettei terveet sekaannu sellaiseen ihmiseen.
Click to expand...

Niin, se on totta, että kannattaa kertoa rehellisesti, jos ei kykene pitkään parisuhteeseen - tai jos ei halua sellaista. Jos minuun viittaat, niin lähemmäs 20 vuotta olen ollut saman ihmisen kanssa. Mutta minulle suhteen pituus ei ole itseisarvo, vaan suhteen sisältö.
 
No näinhän se tuntuu olevan. Valitettavasti. Nykyään pettäminen on niin helppoa myös... eihän se vaadi kuin pari sormen näpytystä kun yöllä peiton alla klikkaat itsesi johonkin seuranhaku-chattiin ja alkaa tapahtua.

Meillä mies petti myös monen yhteisen vuoden jälkeen. Ei ollut seksisuhde, mutta petti kuitenkin.

Ja 20 vuotta nyt ei ole vielä mitään, yhden lapsen siinä ajassa vasta kerkii kasvattamaankin. Sanotaan että jos nyt 50 vuotta alkaa tulla yhteistä taivalta mittariin, ilman että kummallakaan on KOSKAAN ollut MINKÄÄNLAISTA vilunkipeliä suuntaan tai toiseen, niin siinä sitä jo voi sanoa että on toisen kunnioitus kohdallaan. Mutta, aika harva tähän pystyy. 50 vuotta on niin pitkä aika, siihen mahtuu niin paljon muutoksia ja kriisejä ja ihminen on kuitenkin melko heikko... shit happens ja useimmilla paska lentää propelliin ennemmin tai myöhemmin. Pitkä liitto syntyy sitten niille jotka pystyy sen paskan jotenkin korjaamaan yhdessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
En oikein usko tuohon teoriaan, mutta kukin tavallaan. Ei pitkässä liitossa tarvitse olla pettämistä. Kaikki eivät pidä seksiä kovin tärkeänä.
Click to expand...

Niin no toki meidän ehkä ensin pitäisi määritellä termi pettäminen. Oma mies ei pettänyt siksi että olisi halunnut seksiä muualta. Pettämiseen ei edes liittynyt seksi. Jokaisella parilla tietenkin on lopulta omat rajat sen pettämisen suhteen, vaikka monesti ajatellaan mustavalkoisesti että pettäminen on yhtä kuin seksi, ja pettäjät on aina seksin puutteessa tai seksin nälkäisiä.
 
Vaikea sanoa. Varmaan tässä elämän vaiheessa antaisin asian olla, jos pystyisin, mutta en mä sitä varmaan koskaan anteeksi antaisi. Lähtisin kävelemään sitten myöhemmin :)
En ole erityisen anteeksiantavainen ihminen.
 
Mielestäni tuollainen seksin tärkeyden väheksyminen saattaa kertoa ettei ole asiasta tietoinen tai saattaa olla ongelmia maton alle pyyyhkäistynä. Meillä oli seksin puutetta paljon lapsen syntymän jälkeen ja mies hoki ettei seksi ole tärkeää. Kaksi vuotta myöhemmin sain tietää että oli pakonomaisesti hakenut seksiä, pornoa ja seksiseuraa netistä koko tuon ajan. Vieläkään ei ole selvinnyt tarkalleen mitä tapahtui, jäi vain joitakin jälkiä mutta suurimman osan peitti. Olen epäillyt jopa huoran ostamista. Kaikki on vain intuitiota mutta mitään varmaa en pysty todistamaan.

Älkää siis uskoko jos toinen hokee ettei seksi ole tärkeää. Tai ehkä se seksi ei ole tärkeää TEIDÄN kanssa...
 
En antais pettämistä anteeks.

Exälle annoin todella monta pettämistä anteeks ja annoin anteeks kun käytti mua kohtaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tosta helvetistä kun sain neljän vuoden yhessä asumisen jälkeen itteni repästyä irti, niin päätin, että mä en pettämistä enää kellekkään anna anteeks.

Mun nykyinen mies jos pettäis niin en todellakaan antais anteeks. Ollaan oltu reilu 7kk naimisissa ja ollaan seurusteltu reilu seittemän vuotta. Mutta jos pettäis niin laittaisin avioeron vireille samantien. Mies toimis samoin jos mä pettäisin häntä ja vaihtais kuulema lukot samantien ja viskelis mun vaatteet ja tavarat parvekkeelta alas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -tibis:
EN antaisi.

Ehkä osin siksi meillä onkin osin vapaa suhde.
Click to expand...
Tuo lausuma on minusta melko ristiriitainen?

Vapaassa suhteessa ei voi pettää mutta jos pettäisi niin en antaisi anteeksi?

Mä olen (taas kerran) samaa mieltä mörkömamman kanssa. Pitkä suhde ei ole mikään itseisarvo. Se tulee jos on tullakseen ihan luontaisetuna semmoisen ihmisen vierellä jonka kanssa tahtoo vanheta yhdessä.

Mitä tule ketjun otsikkoon, niin pitkä suhde kanssani ei perustu siihen antaisinko anteeksi.

Vaan antaisinko anteeksi? Voi olla. Ehkä. En ole koskaan joutunut asian kanssa tekemisiin joten en tiedä. Voi myös olla, että tulis ruumiita.

Anteeksianto sillai, että en suutus- tai juovuspäissänikään koskaan muistaisi tapahtunutta? Se on paljon pyydetty.
Ehkä minusta olisi siihen? Mutta en suosittele ketään kokeilemaan.
 
Höpsis. En ole ikinä pettänyt, enkä tule ikinä pettämään. Ajatuskin etoo. En usko, että olen mitenkään erikoinen tässä suhteessa, mutta uskon kyllä, että osalla ihmisistä on tarve juosta vieraissa, ja osalla ihmisistä ei tätä tarvetta ole. Tämän vuoksi sanonta "kerran pettäjä, aina pettäjä" pitää paikkansa -- ne joilla ei ole sisäistä tarvetta juosta vieraissa eivät petä edes sitä ensimmäistä kertaa elämässään.

Reiluinta olisi, jos tuon pettäjävietin omaavat ihmiset kertoisivat tästä tarpeestaan heti tutustuessa, jolloin ne, joilla ei pettämistarvetta ole, osaisivat välttää pettäjiä.
 
Musta koko alotus on ihan väärä. Pitkänliiton salaisuus on siis on ottaa mahdollisemman paljon sontaa naamaan ja kestää se?
Mitä, kun on ihmisiä jotka eivät kohtele toisia kuin paskaa, miksi sellaisen kanssa ei saisi olla jos muutama eka valinta on täys paska?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Asiankannattaja:
Tuo lausuma on minusta melko ristiriitainen?

Vapaassa suhteessa ei voi pettää mutta jos pettäisi niin en antaisi anteeksi?

Mä olen (taas kerran) samaa mieltä mörkömamman kanssa. Pitkä suhde ei ole mikään itseisarvo. Se tulee jos on tullakseen ihan luontaisetuna semmoisen ihmisen vierellä jonka kanssa tahtoo vanheta yhdessä.

Mitä tule ketjun otsikkoon, niin pitkä suhde kanssani ei perustu siihen antaisinko anteeksi.

Vaan antaisinko anteeksi? Voi olla. Ehkä. En ole koskaan joutunut asian kanssa tekemisiin joten en tiedä. Voi myös olla, että tulis ruumiita.

Anteeksianto sillai, että en suutus- tai juovuspäissänikään koskaan muistaisi tapahtunutta? Se on paljon pyydetty.
Ehkä minusta olisi siihen? Mutta en suosittele ketään kokeilemaan.
Click to expand...


No siis eihän ole ristiriitaista. Pettäminen on väärin, sitä en hyväksy.

Ja jos on lupa olla muidenkin kanssa, on lupa olla, ei se ole pettämistä.

Mä tiedän, että on välillä kiva mennä vapaalla ja flirttailla ja leikitellä ajatuksella että menisi pidemmälle. Haremmin menee, mutta eipä ainakaan jää harmittamaan kun ei voi/saa eikä trvitse sen vuoksi alkaa eroaikeita hautoa kun ruoho on vihreämpää toisella puolella...
 

Similar threads

O
parisuhde
Viestiä
6
Luettu
3K
Perhe-elämä
Köpötes
K

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa