No kuule, mun mies päästi myös suustaan sammakon, mutta sillä erolla, että mun odotus oli jo puolivälissä (no kovan riidan yhteydessä tuon sanoi, mutta kuitenkin).
Tosin en voinut olla siinätilanteessa sanomatta, että miksi et koskaan mitään sanonut (yritystä oli jo kauan kestänyt), että et ole edes mikään mies, vaan Mikki Hiiri, kun et tommoista asiaa voi suoraan sanoa.
No minähän otin asiata tietysti kovastikkin itseeni, lomareissukin meni siirtymien osalta multa aina itkuksi (istuin siis hiljaa ja katsoin vaan ikkunasta ulos, mutta varmasti asian huomasi).
Kyllä sanomisiaan sitten omin keinoin mulle hyvitteli ja pahoitteli, eikä ko mukelolla ole mikään "tarvittava tarvike" ole jäänyt minun hankittavaksi, kaikki on tätä niinkutsuttua "parasta laatua! Tripptrappi, istuimet Recaroa ym m ym. Sairaalassa ollesani olivat käyneet ostamassa pinnasängyn peitot lakanat ja muita vauvan juttuja.
Mulla oli siis tarkoitus ostaa ne myöhemmin, ensimmäiset hetket on kaikki muksut nukkuneet kehdossa.
Voin sanoa, että osittain varmasti hormoonitkin vaikuttivat, mutta kylläpä olikin vaikea pyytää toiselta mitään lapseen liittyvää ensimmäisinä viikkoina, siis lähinnä hoitoon tms, itse annoin tulla ja tehdä, jotenkin ne sanat vaan alkoivat aluksi soida korvissa.
No nyt lapsi on jo reilut pari vuotias, eikä epäilystäkään onko haluttu vai ei. Oli vaan suutuksissaan päästetty tokaisu, joka tosin vaikutti pitkään, oppi varmasti että kannattaa miettiä mitä suustansa päästää, edes suutuksissa
