Poika tahtoo uskoa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja auryn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

auryn

Aktiivinen jäsen
03.05.2004
11 713
0
36
...jumalaan ja hyvään enkeliin.

Ihan kiva, lapsenusko on herttaista, mutta kun musta tää "aivopesu" menee vähän liian pitkälle...

Tänään poika tuli pihalta sisälle ja kysy että saako hän uskoa. Sanoin että jokainen saa uskoa mihin haluaa. "Joo, mä haluan uskoa tähän. Sit kun mä kuolen niin mä herään ja meen kaverin kanssa paratiisiin ja siel on tooosi kivaa. Ei ole myrkkymarjoja ollenkaan vaan voi syödä kaikkia marjoja ja hedelmiä, eikä oo pahoja ihmisiä joita tarvii pelätä. Kun mä uskon siihen jumalaan ja enkeliin ni mä pääsen sinne, muuten ei pääse.
Mutta äiti, enkö mä nyt voi enää kattoo enkä lukea Harry Potteria tai Star Warsia kun mä uskon? Kaveri sano ettei saa kattoa mitään missä on pahoja ja jänniä juttuja..."

Pitänee muistuttaa että jos tahtoo noin isosti uskoa, niin sit jää synttärit ja joulut väliin, kuten kaverilla. Oisko se ilkeetä? :whistle:
 
Aivopesu on syvältä.
Mutta lapsenusko on jees :). Mun 4 vee sanoo, että kuolleet ihmiset ja eläimet menee taivaaseen missä niillä on aina kivaa, enkä minä ateisti aio häneltä sitä mielikuvaa viedä.
 
Kaverinsa siis jehova?

Ilmeisesti. En ole kehannu kysyä :whistle:
Ei kyllä ole ihan täysjehova-perhe, talvisin katsovat telkkaria, kesällä eivät. Vissiin toinen vanhemmista on ja toinen ei.
Mukavia ihmisiä ovat koko poppoo, en vaan tahtois pojalle mitään maailmanahdistusta ennen kouluikää :/
 
olis kyllä kieltämättä ilkeetä synttärit yms kieltää. ;) mut muuten eihän tuosta nyt mitään haittaa oo. sanot pojalle,et senkun uskoo eikä silti tarvii jättää pottereita yms kivoja juttuja pois vaikka kaveri sanois mitä.sanot et jumala ja se hyvä enkeli ymmärtää ihan hyvin sen,et pojat tarvii välillä tuommosia jännempiä juttuja ja se on ihan ok. =) todennäkösesti kuitenki tuo usko-juttu menee pian ohi jos kaverilta kerran lähteny eikä kotoa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ai jos uskoo jää synttärit ja joulut väliin, miksi??? Anna pojan uskoa jos kerran haluaa, ja laita hänet vaikka pyhäkouluun.

Poika saa uskoa jos tahtoo, tietystikään ala kieltämään. Mäkin tahdoin lapsena uskoa.
Mutta tuo oman elon rajottaminen on minusta tylsää, ei kuusvuotiaan vielä tarvii tuntea syyllisyyttä. Kun sitäkin mietti ettei hän enää voi pikkuveljelle hermoilla...

Ja jää väliin jos on jehova (ilmeisesti ) kuten kaverinsa, ei siksi että minä olisin kostoretkellä tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja auryn:
Kaverinsa siis jehova?

Ilmeisesti. En ole kehannu kysyä :whistle:
Ei kyllä ole ihan täysjehova-perhe, talvisin katsovat telkkaria, kesällä eivät. Vissiin toinen vanhemmista on ja toinen ei.
Mukavia ihmisiä ovat koko poppoo, en vaan tahtois pojalle mitään maailmanahdistusta ennen kouluikää :/

Osa-aikaisia todistajia? :D
Mun JT-ystävän perheessä kyllä katsotaan telkkaria...ja ihan täysjehovia (hih =) ) ovat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Q-kuppi:
Osa-aikaisia todistajia? :D
Mun JT-ystävän perheessä kyllä katsotaan telkkaria...ja ihan täysjehovia (hih =) ) ovat.

Meinaavat kai puoliks paratiisiin :whistle:
Juu, mut eikös ne jehovia ole kun käyvät kokouksissa? Tässä perheessä käy toinen vanhempi ja nuorin lapsista yleensä, vanhemmat lapset kai aika harvoin. Toinen vanhempi never :|

 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Ja poikasi on 6v vai?
Lapset nyt on lapsia. Innostuu ja unohtaa. Keksii uutta..Ei tossa mitään ihmeellistä ole.

Juu on.
En mä väittänytkään että ihmeellistä olis :| Mietin vaan kuinka vastailen pojalle etten täysin lyttää kaveria :whistle:
Parempi kai että mietin miten juttelen pojan kanssa kuin että antaisin asian kokonaan olla.
 
Meidän ekaluokkasen lempiaihe koulussa tuntuu olevan uskonto, hän on aivan haltioissaan kaikesta mitä tunneilla kuulee. Meillä kotona on ollut aika tiukat rajat pleikkarin suhteen, eli pelata ei pojan harmiksi saa todellakaan joka päivä. Tässä taannoin sitten kuulin pojan selittävän kaverilleen, että se ei haittaa vaikka lapset kuolee tai jos hänkin nyt kuolisi, kun sitten pääsis taivaaseen ja siel saa tehdä mitä eniten haluaa, eli siellä mäkin sit saisin pelata aina vaan.... kaiken lisäksi pojalla oli viel sellainen haaveileva katse kaukaisuuteen.
En tiennyt itkeäkö vai nauraa, toivooko tuo ekaluokkalainen nyt omaa kuolemaansa sitten :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Meidän ekaluokkasen lempiaihe koulussa tuntuu olevan uskonto, hän on aivan haltioissaan kaikesta mitä tunneilla kuulee. Meillä kotona on ollut aika tiukat rajat pleikkarin suhteen, eli pelata ei pojan harmiksi saa todellakaan joka päivä. Tässä taannoin sitten kuulin pojan selittävän kaverilleen, että se ei haittaa vaikka lapset kuolee tai jos hänkin nyt kuolisi, kun sitten pääsis taivaaseen ja siel saa tehdä mitä eniten haluaa, eli siellä mäkin sit saisin pelata aina vaan.... kaiken lisäksi pojalla oli viel sellainen haaveileva katse kaukaisuuteen.
En tiennyt itkeäkö vai nauraa, toivooko tuo ekaluokkalainen nyt omaa kuolemaansa sitten :o

No eiköhän sitä kaikki mieti; myös ne lapset - musta tossa taas ei ole mitään kummallista; kuolema tulee jokasielle ennemmin tai myöhemmin, aina sitä vaan hyssytellään
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Meidän ekaluokkasen lempiaihe koulussa tuntuu olevan uskonto, hän on aivan haltioissaan kaikesta mitä tunneilla kuulee. Meillä kotona on ollut aika tiukat rajat pleikkarin suhteen, eli pelata ei pojan harmiksi saa todellakaan joka päivä. Tässä taannoin sitten kuulin pojan selittävän kaverilleen, että se ei haittaa vaikka lapset kuolee tai jos hänkin nyt kuolisi, kun sitten pääsis taivaaseen ja siel saa tehdä mitä eniten haluaa, eli siellä mäkin sit saisin pelata aina vaan.... kaiken lisäksi pojalla oli viel sellainen haaveileva katse kaukaisuuteen.
En tiennyt itkeäkö vai nauraa, toivooko tuo ekaluokkalainen nyt omaa kuolemaansa sitten :o

No eiköhän sitä kaikki mieti; myös ne lapset - musta tossa taas ei ole mitään kummallista; kuolema tulee jokasielle ennemmin tai myöhemmin, aina sitä vaan hyssytellään

Siis tottakai on luonnollista miettiä kuolemaa, ei tässä nyt siitä ollutkaan kyse. Lähinnä pointtina se, että niin paljon poikaa harmittaa pelirajoitukset, että haluis jo kuolla, jotta vois pelata...

 
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Meidän ekaluokkasen lempiaihe koulussa tuntuu olevan uskonto, hän on aivan haltioissaan kaikesta mitä tunneilla kuulee. Meillä kotona on ollut aika tiukat rajat pleikkarin suhteen, eli pelata ei pojan harmiksi saa todellakaan joka päivä. Tässä taannoin sitten kuulin pojan selittävän kaverilleen, että se ei haittaa vaikka lapset kuolee tai jos hänkin nyt kuolisi, kun sitten pääsis taivaaseen ja siel saa tehdä mitä eniten haluaa, eli siellä mäkin sit saisin pelata aina vaan.... kaiken lisäksi pojalla oli viel sellainen haaveileva katse kaukaisuuteen.
En tiennyt itkeäkö vai nauraa, toivooko tuo ekaluokkalainen nyt omaa kuolemaansa sitten :o

No eiköhän sitä kaikki mieti; myös ne lapset - musta tossa taas ei ole mitään kummallista; kuolema tulee jokasielle ennemmin tai myöhemmin, aina sitä vaan hyssytellään

Siis tottakai on luonnollista miettiä kuolemaa, ei tässä nyt siitä ollutkaan kyse. Lähinnä pointtina se, että niin paljon poikaa harmittaa pelirajoitukset, että haluis jo kuolla, jotta vois pelata...

No ton ikäset on jutuissaan välillä niin dramaattisia
 

Yhteistyössä