Tytär soitti hädissään, poikaa heittelivät lumipalloilla tuossa läheisessä leikkipuistossa, poika itki hysteerisenä taustalla. Tytär oli yrittänyt sanoa toisille että lopettavat vaan eivät uskoneet. Toiset olivat jo koululaisia, joukossa yksi eskarilainen pojan ryhmästä.
Lähdin sitten äkkiä leikkipuistoon, pojat juoksivat pakoon mutta tulivat juttelemaan kun pyysin. Siinä sitten juttelimme kiusaamisesta ja siitä kuinka tylsää toiselle on kun ei uskalla liikkua kotinsa lähistöllä koska pelkää kiusaamista ja "isoja" poikia.
Kysyin sitten pojilta että mitäs nyt pitäisi tehdä. Porukan pienin, poitsun eskarikaveri, erityislapsi kuten meidänkin mutta vielä huomattavasti vaikeampi tapaus, totesi tähän että "nyt pitää pyytää anteeksi ettei jää paha mieli!". Mielestäni todella hienosti osasi poika ajatella.
Tietenkään en hyväksy kiusaamista mutta varmasti on omani myös ärsyttänyt toisia, osaa sen taidon, vielä kun ikäisekseen suht iso (130 cm) niin helposti toiset pitävät isona.
Tuntuuko huonolta ajatukselta pyytää näitä poikia joskus kyläilemään, leikkimään meille, ajattelin että jos tutustuvat niin jäisi tuo kiusaaminen pois??
Lähdin sitten äkkiä leikkipuistoon, pojat juoksivat pakoon mutta tulivat juttelemaan kun pyysin. Siinä sitten juttelimme kiusaamisesta ja siitä kuinka tylsää toiselle on kun ei uskalla liikkua kotinsa lähistöllä koska pelkää kiusaamista ja "isoja" poikia.
Kysyin sitten pojilta että mitäs nyt pitäisi tehdä. Porukan pienin, poitsun eskarikaveri, erityislapsi kuten meidänkin mutta vielä huomattavasti vaikeampi tapaus, totesi tähän että "nyt pitää pyytää anteeksi ettei jää paha mieli!". Mielestäni todella hienosti osasi poika ajatella.
Tietenkään en hyväksy kiusaamista mutta varmasti on omani myös ärsyttänyt toisia, osaa sen taidon, vielä kun ikäisekseen suht iso (130 cm) niin helposti toiset pitävät isona.
Tuntuuko huonolta ajatukselta pyytää näitä poikia joskus kyläilemään, leikkimään meille, ajattelin että jos tutustuvat niin jäisi tuo kiusaaminen pois??