Poikaystäväni ex haluaa yhtäkkiä olla hänen kanssaan "ystäviä"(?)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyttö vain
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyttö vain

Vieras
Vähän taustaa:

Olemme olleet poikaystäväni kanssa yhdessä 4,5 vuotta onnellisissa merkeissä ja asuneet yhdessä jo vuosia. Olemme kumpikin yhtä mieltä siitä, että haluamme naimisiin ja lapsia yhdessä. Kaikki on suhteemme aikana sujunut todella hyvin. Kerran poikaystäväni tosin epäili minua pettämisestä, mutta ymmärsi lopulta, että hänen päätelmänsä olivat täysin tuulesta temmattuja. Tämän episodin jälkeen olemme vain lähentyneet entisestään, ja meillä menee hyvin (tuosta pettämisepäilystä on nyt jo useampi vuosi).

Pari päivää sitten minulle tuli kuitenkin yhtäkkiä kummallinen olo. Tuntui, että on jotain, mitä poikaystävä ei kerro minulle. Häpeän tätä suuresti, mutta kävin hänen tekstiviestejään läpi hänen tietämättään (uskottelin itselleni, että koska poikaystäväni teki silloin muutama vuosi sitten niin myös minulle, ei se olisi kauhean paha juttu, vaikka totta kai se on). Joka tapauksessa, löysin jotain hieman epäilyttävää. 28.3. oli hänen entinen tyttöystävänsä laittanut hänelle viestin, jossa luki jotain, tyyliin: "Hei, toivottavasti jakselet hyvin. Asun nyt täällä samassa kaupungissa kuin sinä, ja minusta olisi kiva, jos voisimme taas olla ystäviä. Ymmärrän, jos et halua tätä, mutta ajattelin edes kysyä."

Poikaystäväni ja hänen exänsä seurustelivat useampia vuosia teini-ikäisinä ja yliopistossa. Poikaystäväni on paljastanut minulle, että tyttö oli hänen ensirakkautensa, ja että he todella ymmärsivät ja rakastivat toisiaan. Tyttö särki poikaystäväni sydämen pettämällä häntä jonkun miehen kanssa, ja salaili asiaa siihen asti, kunnes poikaystäväni lopulta sai selville, ja erohan siitä tuli. Poikaystäväni ja varsinkin hänen äitinsä ovat olleet todella avoimia minulle sen suhteen, kuinka heikoilla poikaystäväni oli heidän suhteensa päättymisen jälkeen. Poikaystäväni ei ollut syönyt tai nukkunut, itkenyt vain. Hänen äitinsä piti koko ajan olla hänen kanssaan ja pitää häntä melkein kädestä, ettei hän tekisi mitään typerää. Poikaystäväni onkin tunnustanut, ettei tuon eron jälkeen ole ollut entisensä, eikä välttämättä koskaan ole. Eli heidän eronsa on vaikuttanut häneen todella, todella vahvasti. Poikaystäväni sanoi kuitenkin minulle, että hän on nyt antanut tytölle anteeksi, ja ymmärtää, miksi hän petti. Poikaystäväni sanoi myös, että tyttö tietää, että olemme yhdessä ja että hän rakastaa minua. Poikaystävälläni ei ole ollut muita vakavia seurustelusuhteita, paitsi tämän tytön kanssa ja minun kanssani. En ole tätä aiemmin tuntenut itseäni uhatuksi, vaikka tyttö onkin välillä kännissä tekstaillut poikaystävälleni ja ehdottanut tapaamista kahvin/tuopin merkeissä, sillä poikaystäväni on aina näyttänyt minulle viestit, eikä ole vastannut niihin joko mitään, tai sitten jotain: "Taisit olla humalassa kun lähetit tuon viestin eilen, heh heh." Ja tuo tekstailukin on ollut todella harvinaista, eivätkä he olet ole olleet muutoin missään väleissä eronsa jälkeen.

Poikaystäväni ei ollut kai vastannut tuohon 28.3. lähetettyyn viestiin mitään, sillä joitakin päiviä sitten tyttö oli tekstannut hänelle uudestaan. Hän kysyi, oliko poikaystäväni saanut hänen aiemmin lähettämänsä viestin, ja ehdotti tapaamista oluen merkeissä. Poikaystäväni oli vastannut takaisin, että hän oli unohtanut tytön tekstiviestin täysin, ja kertoi, että hänen ainoa vapaapäivänsä tällä viikolla on ti 10.4. ja kysyi, kävisikö tytölle silloin. Tyttö vastasi, että pääsee töistä klo 17.30 tuona päivänä, ja ehdotti, että he voisivat sen jälkeen mennä oluelle. Poikaystäväni sanoi kyllä, ja viimeisin viesti on sunnuntailta 8.4. jossa tyttö kysyy poikaystäväni mielipidettä paikasta, johon he voisivat mennä. He ovat siis nyt sopineet treffit.

Poikaystäväni ei ole inahtanutkaan minulle näistä tekstiviesteistä, joka on tehnyt olostani aivan kamalan. Toisaalta tunnen kamalaa syyllisyyttä siitä, että olen lukenut hänen viestejään, mutta toisaalta minua raivostuttaa, kuinka hän voi suunnitella selkäni takana tapaavansa exänsä edes kertomatta siitä minulle. Tytön ensimmäinen viesti on tosiaan parin viikon takaa, joten mahdollisuuksia on ainakin ollut!

Totta kai tuo, että poikaystäväni ei ole kertonut minulle mitään siitä, että hänen exänsä asuu nyt samassa kaupungissa kuin me, ja että he ovat sopineet treffit, herättää minussa todella pahoja epäilyksiä. Tavallaan luulen, että tyttö haluaa vain paikata välejään poikaystäväni kanssa (tiedän, että hän katuu pettämistään todella paljon, ja on ollut uudessa suhteessaan, jonka aloitti sen "toisen miehen" kanssa, hirveän onneton) ja jotenkin hyvitellä, mitä on tehnyt, mutta tavallaan minua epäilyttää, että häntä on alkanut vanha suola janottaa, ja että hänellä tai poikaystävälläni on vielä tunteita toisiaan kohtaan.

En halunnut lähteä pelaamaan mitään pelejä, mutta parina viime päivänä olen vain toivonut niin kovasti, että poikaystäväni olisi oma-aloitteisesti kertonut minulle exänsä tekstareista, että en ole ottanut asiaa esiin. Sydäntäni särkee, että poikaystäväni jatkaa elämäänsä normaaliin tahtiin ja halailee ja pussailee minua, samalla pitäen sisällään tätä salaisuutta. Olin niin varma, että poikaystäväni olisi jo tähän mennessä maininnut minulle noista tekstareista, vaan ei ole. Olen kauhean pettynyt. Tämä ei ole yhtään hänen tapaistaan!

Äsken ennen nukkumaanmenoa ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Sanoin poikaystävälleni, että kun hänellä on tiistaina vapaapäivä, niin haluaisiko hän tehdä jotain. Poikaystäväni kuulosti yllättyneeltä, ja sanoi, että enkös minä ole tiistaina töissä. Sanoin, että ei siltä näytä. Kysyin, voisimmeko tehdä jotain illalla, vaikka mennä leffaan. Hän kuulosti vähän hermostuneelta ja sanoi, ettei halua ajatella sitä vielä, koska on hänen ainoa vapaapäivänsä pitkiin aikoihin. Sanoin, että juu juu, mutta olisi silti kiva tehdä jotain yhdessä illalla, kun kerrankin meillä olisi yhteinen vapaapäivä. Hän mutisi että no niin olisi, tehdään vain, ja sanoi, että on vaipumassa uneen, joten voisimme puhua siitä myöhemmin. Annoin asian olla ja poikaystäväni nukkuu nyt. Hän ei siis vieläkään kertonut minulle suunnitelmistaan! En voi uskoa tätä. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu huomenna ja tiistaina... Pelottaa ja ahdistaa hirveästi.

Voisitteko jakaa ajatuksiani kanssanne? Mitä tekisitte minun tilanteessani? Paljastanko poikaystävälleni, että tiedän, mitä on meneillään, vai odotanko tiistaihin ja katson, mitä tapahtuu? Tiedän kyllä, että jos kerron poikaystävälleni lukeneensa hänen viestejään, hänellä on aihetta olla vihainen, ja koko tämä tyttöystävälle tekstailujupakka voi jäädä täysin sen riidan varjoon, eikä tule käsiteltyä, koska silloin minusta tehdään se "bad guy". Mitä mieltä olette?
 
Olet kyllä ajanut itsesi ikävään tilanteeseen. Olet itsekin pettänyt luottamusta tutkimalla poikaystäväsi puhelinta. Ja itse huononnat suhdetta alkamalla epäillä ja lopettamalla luottamusta poikaystävääsi. Tilannehan on se, että mitään ei ole tapahtunut, mutta toisaalta poikaystäväsi ei uskalla kertoa tapaamisesta, kun ei tiedä miten suhtaudut. Jos hän uskaltaisi kertoa ja hän tietäisi, että et ole mustasukkainen, niin poikaystäväsi voisi tavata avoimesti ystävänsä, joka hänet on pettänyt joskus. Minusta poikaystävälläsi on suuri sydän, kun hän yleensäkään tapaa sitä ex:ää, joka häntä on niin verisesti loukannut. Minusta sinun huolesi on täysin aiheeton ja oikeastaan enemmän olet tehnyt pahaa kuin poikaystäväsi, koska olet tutkinut hänen puhelimen ja sitten "juoninut" keskustelua asiasta.

Eli et voi mielestäni kertoa poikaystävällesi puhelimensa tonkimisesta, koska sitten rikot itse teidän suhdetta. Älä tee sitä enää, vaikka ymmärrän sinua. Nyt sinun on oltava poikaystävällesi normaali rakastava puoliso ja sinun on annettava poikaystävän hoitaa tämä ex:n halu tavata. Ex tuntee itsensä varmaan ääliöksi ja koettaa hyvittää tekemäänsä pettymystä, anna hänen olla ystävä ja minusta se olisi hyvä, jos hän olisi ystävä sinun tieten. En usko, että poikaystäsi vaarantaa suhdetta sinuun, ex:n takia tai kanssa. Jos poikaystäväsi ei kerro tapaamisesta, niin älä sinäkään siitä kysy; ei siellä mitään tapahdu. Mutta myöhemmin voit toivoa tilannetta, että toista tietä saat tietoosi ex:n muutosta, tai poikaystäsi kertoo siitä sinulle, luulen, että hän kertoo myöhemmin, kun hän haluaa sinulta tukea ex:ää vastaan. Ole normaali, asia selviää.

Pyydän jo etukäteen anteeksi, että minun perääni tällä palstalla hyökkää muutama epävakaa nainen, mutta älä anna sen pilata ketjuasi, ohita vain heidän vihansa minua kohtaan. Minä olen siihen jo tottunut.
 
Kiitos paljon kommentistasi, arvostan sitä kovasti. Olet aivan oikeassa siinä, että olen itsekin pettänyt luottamusta lukemalla niitä viestejä. Lupaan, että en tee niin enää. Sinä kommentillasi viimeistään havahdutit minut tähän.

Tiedän, poikaystävälläni on todella suuri sydän ja voin rehellisesti sanoa, että jos joku olisi pettänyt minua, olisi minulla varmasti suuria vaikeuksia suhtautua siihen yhtä ymmärtäväisesti kuin poikaystäväni. Suorastaan järkytyin silloin, kun hän sanoi minulle, että ymmärtää, miksi ex häntä petti. Teki mieli sanoa, että sitä ei todellakaan tarvitse ymmärtää tai hyväksyä, mutta en sanonut.

Kiitos vielä kerran kommentistasi, olet kyllä aivan oikeassa. En todellakaan aio mainita mitään siitä, että olen lukenut hänen viestejään, annan asian vain olla. Tahdon luottaa poikaystävääni, totta kai tahdon. Nähköön hän exänsä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö vain;11182309:
Kiitos paljon kommentistasi, arvostan sitä kovasti. Olet aivan oikeassa siinä, että olen itsekin pettänyt luottamusta lukemalla niitä viestejä. Lupaan, että en tee niin enää. Sinä kommentillasi viimeistään havahdutit minut tähän.

Tiedän, poikaystävälläni on todella suuri sydän ja voin rehellisesti sanoa, että jos joku olisi pettänyt minua, olisi minulla varmasti suuria vaikeuksia suhtautua siihen yhtä ymmärtäväisesti kuin poikaystäväni. Suorastaan järkytyin silloin, kun hän sanoi minulle, että ymmärtää, miksi ex häntä petti. Teki mieli sanoa, että sitä ei todellakaan tarvitse ymmärtää tai hyväksyä, mutta en sanonut.

Kiitos vielä kerran kommentistasi, olet kyllä aivan oikeassa. En todellakaan aio mainita mitään siitä, että olen lukenut hänen viestejään, annan asian vain olla. Tahdon luottaa poikaystävääni, totta kai tahdon. Nähköön hän exänsä.

Kiitos, olisit sanonut vaan, ei pettämistä tarvitse ymmärtää. Pettämällä ei rakenneta mitään. Voit vieläkin ottaa asian puheeksi ihan oikeasti ja sanoa, että ei pettämistä tarvitse ymmärtää. Ei koskaan saa ottaa syytä omille niskoilleen toisen pettämisestä. Pettäminen ei ole vaihtoehto parisuhteessa.
 
Minulla huomio kiinnittyi eniten poikaystäväsi suuriin tunteisiin heidän eroa kohtaan, ettei ole "entisellään" sen jälkeen. Näistä muodostuu tämän jutun Jokeri-kortti.

Minä odottaisin ja katsoisin mitä heidän tapaamisen myötä tapahtuu, kuten zzzzz ehdottaa. Paikalle menemällä luot kyllä mainion tilaisuuden (turhalle) konfliktille - jos tulet nähdyksi ja jos se kuitenkin jää vain kaveritapaamiseksi.

Tunnetko tytön ulkonäöltä? Jos, niin voithan, kun hieman aikaa on kulunut sanoa muina naisina että näit hänet kaupungilla vilaukselta; "asuukohan hänkin täällä nykyään...?" (vaikket olisi nähnytkään) ja tarkkailla reaktioita. Mutta tähänkään ei kannata ryhtyä jos vaikuttaa että juttu jää ihan pelkäksi jälleennäkemiseksi heillä.
 
Jospa tämä ex haluaa vain jutella mieltään vaivanneista asioista? Ehkä hänellä on ollut huono omatunto? Samoin pettymykset uusissa suhteissa saa haaveilemaan ja arvostamaan entistä heilaa. Petetyksi tulleet eivät kuitenkaan ole samalla tunnetasolla, heillä on päällimmäisenä muistot siitä, että toinen satutti ja oli epäluotettava.
Aika usein nuoruuden ihmiset jäävät mieleen erityisinä, vaikka suhteet päättyisivät katastrofiinkin. Haluaa kuulla, miten toisella menee.

Uskon, jotta avokkisi pääsee tällä tapaamisella menneen kanssa tasapainoon ja kertoo sinusta exälle kauniisti ja kunnioittavasti. Jos nyt lähdet ennakkoon estämään tätä tapaamista, se jää vaivaamaan ja ex pitää edelleen yhteyttä yllä. Tapaamisen jälkeen mies ehkä uskaltaa kertoa sinullekin asiasta. Voit kertoa silloin, että olisit toivonut hänen kertovan tällaisesta etukäteen, sillä salailu on vaikuttanut hänen käytökseensä ja saanut sinut epävarmaksi ja loukkaantuneeksi. Kerro myös vilpittömästä rakkaudestasi lämmöllä.

On ymmärrettävää, jotta mies ei ole halunnut loukata sinua kertomalla etukäteen, mutta hän ei arvannut, jotta se heijastuu hänen käytöksessään - mikä on sinänsä hyvä merkki.
 
Jos kerran tiedät, missä treffit ovat, mene "sattumalta" samaan paikkaan ja katso, mitä tapahtuu.


Mielestäni ei kannata lähteä pelailemaan mitään peliä. Tuosta lähtee nopesti lumipalloefekti liikkeelle ja asiat menevät entistä enemmän solmuun.

Ehkä mies haluaa saada pisteen tarinan loppuun. Ehkä hän haluaa katsoa omat tuntemuksensa kun hän näkee face to face exänsä. Ensirakkaus jää monille mieleen -mitäpä jos asiat olisivat menneet toisin- ajatuksena, mutta yleensä pari on kasvanut eri suuntiin ja muistot jäävät muistoiksi.

En tiedä, mitä itse tekisin sijassasi. Antaisin kai asioiden kehittyä omalla painollaan, sillä sekin herättäisi mietteitä, jos painostat miestäsi olemaan tapaamatta exää. Sillä silloin mies toimii sinun tahtosi mukaisesti, ei omansa. Saisit jatkuvasti miettiä, mitä olisi tapahtunut, vaiko ei mitään. Jos heillä suuria tunteita vielä toisiaan kohtaan on, et sinä voi asialle yhtään mitään, vaan väistämätön tapahtuu enemmin tai myöhemmin.

Jos et kerro hänelle tiedoistasi, niin ehkä sinuna ottaisin asian puheeksi loppuviikosta. Siinä vaiheessa mies on jo ehtinyt miettiä asioita ja teillä molemmilla on tunnollanne lievä petos, jonka ylitse varmasti pääsette, jos muuta ei ole kuvioissa. Kokonaan tuota asiaa ei mielestäni voi vaieta, se kalvaa sinua muuten jatkossa.
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin asiallisia ja järkeenkäypiä kommentteja olette kirjoitelleet, kiitos paljon niistä. Olen kyllä itse samaa mieltä tuossa, että jos he todella aikovat nähdä, en usko, että on hyvä idea mennä "sattumalta" paikalle.

Tuo on hyvä idea, että vaikka jonkin ajan päästä, jos tilanne ei ratkea sitä ennen, sanoisin nähneeni poikaystäväni exän kaupungilla ja katsoisin, mitä tapahtuu. Tiedän, miltä eksä näyttää, joten tämä voisi olla toimiva idea herätellä keskustelua, jos sitä ei muuten synny.

Juu, uskon myös itse sen, että tämä eksä ei halua sen takia nähdä poikaystävääni, että he voisivat palata yhteen tms vaan että hänellä tosiaankin on itsellä huono olo, ja haluaa ehkä pyytää poikaystävältäni jollain lailla anteeksi. Sen takia minulla ei sinänsä olekaan mitään sitä vastaan, että he näkevät, mutta pientä osaa minua hiertää kuitenkin se, että tapaaminen on alkoholin merkeissä (johtaako se ikinä mihinkään hyvään?) ja se, kun poikaystäväni ei tosiaan ole kertonut minulle tapaamisesta.

Tuo kommentti oli hyvä, että asiasta ei täysin kannata vaieta. Olen itsekin samaa mieltä. Pieni osa minusta luulee muuten, että jos olen täällä kotona huomenna (vapaapäivänäni), poikaystäväni ei välttämättä kehtaa lähteä tapaamiseen, koska sittenhän hänen pitäisi valehdella minulle päin naamaa, minne on menossa, jos ei kehtaa kertoa minulle oikeista suunnitelmistaan. Pitäisikö minun siis yhtäkkiä sanoakin poikaystävälleni, että kaverini on vaikka pyytänyt minua kylään ti-iltana? Sitten he saisivat mahdollisuuden tavata. Oletteko sitä mieltä, että on tärkeää, että he tosiaan tapaavat? Vai vietänkö vapaapäivääni niin kuin normaalistikin viettäisin kotona, enkä inahda mistään. Hyvin sanoitte, että jos tuo tapaaminen ei mene eteenpäin, niin se voi jäädä hiertämään sekä sitä eksää, poikaystävääni, että minua. Eksä on kuitenkin jo aika kauan viestittänyt poikaystävälleni halustansa tavata, vaikkei tämä säännöllistä ole ollutkaan. Ehkä tämä tosiaan antaisi kaikelle "pisteen" ja on ihan totta, että jos heillä vielä on tai herää tunteita toisiaan kohtaan, niin valitettavasti sitähän minä en voi estää.

Ja juu, loppuviikosta asian esille ottaminen, vaikka sitten tuon "arvaa, ketä näin kaupungilla" -kommentin merkeissä, kuulostaa asialliselta.

Tänä aamuna ennen töihin lähtööän poikaystäväni muuten vaikutti jotenkin ahdistuneelta, ja viivytti kotoa lähtöä mielestäni jotenkin ei-luonnollisen paljon. Hän katseli minua silmiin ja kertoi rakastavansa, ja jotenkin minusta tuntui, että hän olisi halunnut tästä kaikesta mulle kertoa. Vaan pettymyksekseni ei taaskaan kertonut. Jäämme jälleen tarkkailemaan, mitä tapahtuu, kun hän illalla tulee kotiin töistä.
 
Ei minun mielestäni sinun pidä järjestää hänelle tilaisuutta tavata ex:ää. Ei sen tarvitse olla helppoa. Nyt kuitenkin tiedät, että hän joutuu tuskissaan valehtelemaan sinulle, mutta hyväksy sekin.

Voithan sinä sanoa hänelle, että olet vähän levoton, onko sinulla huolia?

Asia kuitenkin menee ihan oikein ilman suurempia järjestämisiä, anna sen mennä vain painollaan; ei poikaystäväsi petturia arvosta tai sinua häneen vaihda.
 
Ei minun mielestäni sinun pidä järjestää hänelle tilaisuutta tavata ex:ää. Ei sen tarvitse olla helppoa. Nyt kuitenkin tiedät, että hän joutuu tuskissaan valehtelemaan sinulle, mutta hyväksy sekin.

Voithan sinä sanoa hänelle, että olet vähän levoton, onko sinulla huolia?

Asia kuitenkin menee ihan oikein ilman suurempia järjestämisiä, anna sen mennä vain painollaan; ei poikaystäväsi petturia arvosta tai sinua häneen vaihda.

Joo, voisin tosiaan kysäistä häneltä, että onko jotain sydämellä, kun hän on vaikuttanut levottomalta. Voihan tämä antaa hänelle mahdollisuuden keskustelun avaamiseen.

Kunpa voisinkin uskoa tuon, että poikaystäväni ei arvosta petturia, mutta jotenkin minusta tuntuu, että hänellä on jäänyt eksästään jotenkin turhan "ruusuinen" kuva. Muistaako hän edes enää kunnolla, kuinka pahan olon eksä hänelle aiheutti? Muistan kerran, vuosia sitten, kun satuimme puhumaan heidän erostaan, ja poikaystäväni itkien sanoi jotain, että "eksäni jotenkin vain todella ymmärsi minua ja pystyimme puhumaan mistä tahansa". Vähän ahdistava tuollainen kommentti, vaikka siitä nyt kauan onkin. Tarkoittaako tämä sitä, että poikaystäväni ei tunne tällä lailla minun kanssani? Jotenkin luulen, että eksällä on ylilyöntiasema minuun siinä mielessä, että he jakavat kaikki nämä varhaiset muistot, ensirakkauden huuman yms, enkä minä ole ollut siinä millään lailla osallisena. Onko tämä eksä ollut kaikessa poikaystävälleni se vertailunpohja? Olenko "second best"? Tällaisten ajatusten takia pelkään, että heidän välillään on tai tulee syntymään jotain. Ja niin kuin sanoin, niin tiedän kyllä, että en voi sitä estää, jos näin käy, mutta silti itkettää pelkkä ajatuskin, ja pelkään sitä kauheasti.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö vain;11182565:
Joo, voisin tosiaan kysäistä häneltä, että onko jotain sydämellä, kun hän on vaikuttanut levottomalta. Voihan tämä antaa hänelle mahdollisuuden keskustelun avaamiseen.

Kunpa voisinkin uskoa tuon, että poikaystäväni ei arvosta petturia, mutta jotenkin minusta tuntuu, että hänellä on jäänyt eksästään jotenkin turhan "ruusuinen" kuva. Muistaako hän edes enää kunnolla, kuinka pahan olon eksä hänelle aiheutti? Muistan kerran, vuosia sitten, kun satuimme puhumaan heidän erostaan, ja poikaystäväni itkien sanoi jotain, että "eksäni jotenkin vain todella ymmärsi minua ja pystyimme puhumaan mistä tahansa". Vähän ahdistava tuollainen kommentti, vaikka siitä nyt kauan onkin. Tarkoittaako tämä sitä, että poikaystäväni ei tunne tällä lailla minun kanssani? Jotenkin luulen, että eksällä on ylilyöntiasema minuun siinä mielessä, että he jakavat kaikki nämä varhaiset muistot, ensirakkauden huuman yms, enkä minä ole ollut siinä millään lailla osallisena. Onko tämä eksä ollut kaikessa poikaystävälleni se vertailunpohja? Olenko "second best"? Tällaisten ajatusten takia pelkään, että heidän välillään on tai tulee syntymään jotain. Ja niin kuin sanoin, niin tiedän kyllä, että en voi sitä estää, jos näin käy, mutta silti itkettää pelkkä ajatuskin, ja pelkään sitä kauheasti.

Höh, nyt lopetat pelkäämisen:)

"eksäni jotenkin vain todella ymmärsi minua ja pystyimme puhumaan mistä tahansa"

niin ja sitten petti, jos tuon kokemuksen jälkeen haluaa vielä jotakin yhteistä, niin sitten on viisaampaa, että annat poikaystäväsi mennä; hän ei ole arvoisesi.
 
Höh, nyt lopetat pelkäämisen:)

"eksäni jotenkin vain todella ymmärsi minua ja pystyimme puhumaan mistä tahansa"

niin ja sitten petti, jos tuon kokemuksen jälkeen haluaa vielä jotakin yhteistä, niin sitten on viisaampaa, että annat poikaystäväsi mennä; hän ei ole arvoisesi.

Olet oikeassa... Järjellä kun ajattelen, niin tiedän, että varmasti vähän ylireagoin ja tapaamisen motiivi ei ole pettäminen, mutta kun näitä epävarmuuden/pelon tunteitakaan ei voi stoppinappulalla valitettavasti sammuttaa. Huoh.

Toivotan edelleen kaikki kommentit enemmän kuin tervetulleiksi, nyt lähden pikaisesti käymään syömässä ja suihkussa, tai olostani tulee vielä kamalampi. Jatkakaa keskustelua :)
 
Viimeksi muokattu:
Ei minun mielestäni sinun pidä järjestää hänelle tilaisuutta tavata ex:ää. Ei sen tarvitse olla helppoa. Nyt kuitenkin tiedät, että hän joutuu tuskissaan valehtelemaan sinulle, mutta hyväksy sekin.

Voithan sinä sanoa hänelle, että olet vähän levoton, onko sinulla huolia?

Asia kuitenkin menee ihan oikein ilman suurempia järjestämisiä, anna sen mennä vain painollaan; ei poikaystäväsi petturia arvosta tai sinua häneen vaihda.


Itsehän poikaystävä järjestelee selän takana tapaamista. Miksi pitäisi hyväksyä valheet -hyväksyisitkö itse, jos avopuolisosi salaisi tuollaisen asian sinulta? Minulla on muistikuva, että sinä hyväksyt toisen puhelimen penkomisen ja s-postin lukemisen. Hyväksytkö sen vain itsellesi, mutta et muille?

Voi kumpa olisikin totta, ettei poikaystävä arvosta petturia, mutta niin paljon on tarinoita, jotka kumoavat tuon väitteen. Ei savua ilman tulta. Itse en ikimaailmassa lähtisi salailemaan tuollaisia asioita. Tosin ei ole sellaista exääkään joka moisia tunteita herättäisi tai josta olisi jäänyt yltiö ruusuinen kuva. Toki ihania ihmisiä on elätyssä elämässä ja heitä lämmöllä muistelen. Mutta menneet on menneitä, en niiden perään haikaile.
 
Viimeksi muokattu:
Jos heidän välillään ei ole enää mitään, niin ei kai poikaystäväsi tarvitsisi salata textareita ja tapaamista? Normaalia olisi, että olisi kertonut aikeestaan tavata exänsä, ihan kuten tapaa muitakin kavereitaan.
Anteeksipyyntöön ei tapaamista tarvita, vaan sen voi hoitaa puhelimessa.

Uskon, että exä haluaa testata, onko hänellä vielä mahdollisuuksia.
Minäkin ehdotan, että satut paikalle ja liityt seuraan.
 
Kiitos taas kommenteistanne. Sehän siinä juuri onkin, että kun tätä tapaamista järjestetään selän takana. Jos poikaystäväni olisi rehellisesti sanonut minulle asiasta, en varmaan edes miettisi koko asiaa. Miksi hän salailee asiaa? Minulla on tavallaan hirveä mieliteko vain sanoa hänelle suoraan, että tiedän, mitä on meneillään ja katsoa, mitä tapahtuu. Mutta tiedän, että tämä ei välttämättä ole hyvä ajatus.

Olen muuten alkanut nyt ajatella, että kun kerran poikaystäväni ei ole ollut eksäänsä vuosien aikana missään yhteydessä, hän tuskin on tytöstä myöskään enää kiinnostunut. Täytyy muistaa, että kaikki tämä aloite on tullut siltä exältä, ja hän on ollut se ainoa osapuoli, joka on tapaamista yrittänyt innokkaasti järjestää. Jos poikaystävälläni olisi vielä suuria tunteita eksäänsä kohtaan, ettekö luule, että hän olisi jotain niille vuosien varrella tehnyt?

Ihan samaa muuten olen miettinyt, että anteeksipyyntöön ei tapaamista tarvita, ja miksi tämä tyttö ei vaikka sitten tekstarilla/maililla/puhelimella ole yrittänyt asiaa selvittää, jos se se motiivi on?

Kun jotkut sanoitte tuosta, että mene paikan päälle, niin mitä sitten siinä tilanteessa tekisin? Olisin vaan, että "ohhoh, mitäs täällä tapahtuu?" ja katsoisin, mitä he sanoisivat, vai?

Mitä mieltä muuten olette siitä, että lähettäisin tytölle esim. Facebookissa yksityisviestin? Siis ei mitenkään "näpit irti"- tyyliin, vaan enemmänkin antaakseni oman näkökulmani hänen yhteydenotoistaan. Haluaisin tytön tietävän, että hänen yhteydenpitonsa poikaystäväni kanssa loukkaa minua, ja kysyä, miksi hän haluaa niin kovasti nähdä poikaystäväni. Onko tämä ihan tyhmä ajatus? Jos vaikka hän sitten kertoo tästä poikaystävälleni?
 
Hyväksyn puhelimen penkomisen, jos se on ilmeinen "rikoksentekoväline", mutta luottamuksellisessa parisuhteessa ei puhelinta saa tonkia missään tapauksessa. Ap:n poikaystävä ei ole pettänyt, joten puhelinta ei pidä penkoa, mutta kuten sanoin, niin ymmärrän kyllä halun penkoa.
 
Joku antoi minulle juuri mielestäni varteenottavan neuvon. He neuvoivat, että ottaisin asian esille keskiviikkona kysymällä, kenen kanssa poikaystäväni oli tiistaina (ellei sitten kerro, kenen kanssa on menossa ulos). Ja sitten, jos poikaystäväni ei kerro totuutta, niin sanoisin, että tiedän kyllä, kenen kanssa hän aikaansa vietti silloin. Ja että jos en halua sanoa, mistä tämän tiedän, niin voisin sanoa, että joku tuttuni näki hänet eksänsä kanssa.

Mitä mieltä olette?
 
Minusta sinun on nyt tärkeintä olla tekemättä mitään sellaista, joka kasvattaa epäluottamusta sinun ja poikaystäväsi välillä. Eli et saa tietää tapaamisesta, koska silloin narahdat paljon pahemmasta, eli hänen puhelimensa tonkimisesta ja sen hän voi rinnastaa hänen luottamuksensa pettämiseen.

On tämäkin juonitteleua:)
Mitä jos ottaisit ex:n puheeksi ja sitten vain tokaisisit, että mitä olet mieltä, että pystyisitkö kohtaamaan ihmisen, joka sinut on pettänyt?
 
Minusta sinun on nyt tärkeintä olla tekemättä mitään sellaista, joka kasvattaa epäluottamusta sinun ja poikaystäväsi välillä. Eli et saa tietää tapaamisesta, koska silloin narahdat paljon pahemmasta, eli hänen puhelimensa tonkimisesta ja sen hän voi rinnastaa hänen luottamuksensa pettämiseen.

On tämäkin juonitteleua:)
Mitä jos ottaisit ex:n puheeksi ja sitten vain tokaisisit, että mitä olet mieltä, että pystyisitkö kohtaamaan ihmisen, joka sinut on pettänyt?


Siis juu, niinpä, juuri tämän juonittelun takia minusta alkaakin tuntua siltä, että meneekö tämä nyt ihan yli, ja pitäisikö minun vain rehellisesti kertoa, mitä olen tehnyt ja saanut selville (ja miten). Poikaystävänikään ei ole enkeli, ja tosiaan silloin, kun itse epäili minua pettämisestä, tutki myös viestejäni. Voisiko hän siis oikeastaan edes tuomita minua? Tai no totta kai voisi, mutta onhan minulla ainakin tuo vasta-argumenttina.

En usko, että pystyn tokaisemaan, että pystyisikö poikaystäväni kohtaamaan ihmisen, joka on hänet pettynyt, kun asia on tällä hetkellä niin ajankohtainen. Eikö tuosta viimeistään poikaystäväni arvaisi, että tiedän, mitä on meneillään? Meillä kun ei kuitenkaan exät arkikeskusteluissa pyöri ollenkaan, niin varmaan hän todella paljon ihmettelisi, miksi yhtäkkiä otan asian esiin. En tiedä... sanokaa muutkin jotain.
 
Viimeksi muokattu:
Taas tuli mieleen yksi juttu. Tällä hetkellä mulla on sellainen olo, että en kestä enää paljon kauempaa tämän jutun kanssa elämistä, ja haluan vain hirveästi puhua poikaystävälleni siitä. Ajattelin, että voisin mainita hänelle tänään, että olin Facebookissa, ja satuin huomaamaan, että hänen eksänsä on muuttanut Lontooseen. Että kysyisin, poikaystävältäni, tiesikö hän tästä ja katsoa, mitä tapahtuu. Alkaako tämä jo mennä älyttömyyksiin?

Yritän kovasti olla kärsivällinen ja toimia jotenkin järkevästi tämän kaiken keskellä, mutta vaikeaa on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö vain;11182679:
Taas tuli mieleen yksi juttu. Tällä hetkellä mulla on sellainen olo, että en kestä enää paljon kauempaa tämän jutun kanssa elämistä, ja haluan vain hirveästi puhua poikaystävälleni siitä. Ajattelin, että voisin mainita hänelle tänään, että olin Facebookissa, ja satuin huomaamaan, että hänen eksänsä on muuttanut Lontooseen. Että kysyisin, poikaystävältäni, tiesikö hän tästä ja katsoa, mitä tapahtuu. Alkaako tämä jo mennä älyttömyyksiin?

Yritän kovasti olla kärsivällinen ja toimia jotenkin järkevästi tämän kaiken keskellä, mutta vaikeaa on.

Piti vielä laittaa alle huomio, että Lontoo on siis se "kuvitteellinen" kaupunki, missä sekä minä, että poikaystäväni, että hänen eksänsä tällä hetkellä asuvat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö vain;11182679:
Taas tuli mieleen yksi juttu. Tällä hetkellä mulla on sellainen olo, että en kestä enää paljon kauempaa tämän jutun kanssa elämistä, ja haluan vain hirveästi puhua poikaystävälleni siitä. Ajattelin, että voisin mainita hänelle tänään, että olin Facebookissa, ja satuin huomaamaan, että hänen eksänsä on muuttanut Lontooseen. Että kysyisin, poikaystävältäni, tiesikö hän tästä ja katsoa, mitä tapahtuu. Alkaako tämä jo mennä älyttömyyksiin?

Yritän kovasti olla kärsivällinen ja toimia jotenkin järkevästi tämän kaiken keskellä, mutta vaikeaa on.

Hyvä idea, jos siellä on maininta muutosta ja tiedät hänet fb:ssä entuudestaan. Oikein hyvä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö vain;11182622:
Joku antoi minulle juuri mielestäni varteenottavan neuvon. He neuvoivat, että ottaisin asian esille keskiviikkona kysymällä, kenen kanssa poikaystäväni oli tiistaina (ellei sitten kerro, kenen kanssa on menossa ulos). Ja sitten, jos poikaystäväni ei kerro totuutta, niin sanoisin, että tiedän kyllä, kenen kanssa hän aikaansa vietti silloin. Ja että jos en halua sanoa, mistä tämän tiedän, niin voisin sanoa, että joku tuttuni näki hänet eksänsä kanssa.

Mitä mieltä olette?

Minä taas suosittelisin tätä toimintatapaa. Pääset suoraan asiaan etkä kuitenkaan joudu paljastamaan "tonkimisia". Tietysti tämän tutun pitää olla sellainen, joka myös tunnistaisi eksän. Tietystihän tuttusi olisi vain voinut sanoa hähneensä poikaystäväsi epämääräisesti "jonkun muun naisen" kanssa.
 
Hyvä idea, jos siellä on maininta muutosta ja tiedät hänet fb:ssä entuudestaan. Oikein hyvä.

En siis ole sen eksän kanssa facebook-kaveri, mutta olen siellä hänen profiilissaan käynyt, ja hänen sivullaan näkyy kaikille avoimena tietona, että hän on muuttanut. Ja poikaystäväni tietää kyllä, että tiedän hänen eksänsä nimen, ja että hän on facebookissa. Edelleen hyvä idea?
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä