Yöllä kävin vessassa, sain kauhean supistuksen, vain yhden. Ihan kuin mahasta olisi kuullut "poks", vaan olin niin väsynyt etten jaksanut kiinnittää siihen mitään huomiota. Menin takaisin sänkyyn. Aamulla klo 7:30 esikoinen heräsi. Otin häneltä yövaippaa pois kun tunsin että sänky tuntuu märältä. Luulin että vaippa on fuskannut, mutta samalla tunsin että jotain lorahti itseltäni. Menin vessaan ja pikkuhousut oli ihan märät. ei muuta kuin vaatteiden vaihtoon ja mies soittamaan ambulanssia (meillä ei ollut autoa silloin ja esikoiselta kun meni vedet, mentiin omalla autolla niin sain kätilöltä sellaisen meuhauksen että olisi pitänyt ymmärtää tilata lanssi). Laitoin siteen a menin makuulle. Sairaalassa kätilö otti vastaan ja vitsaili että sitä oikein kyydillä tullaan. Sanoin että niinhän ohje on kun vedet tulee...kätilö vaan naureskeli. Minua hävetti :ashamed:
Kätilö kun näki siteen joka oli aivan kellertävän paksun liman peitossa sanoi olisit vain jatkanut unia, tämä ei ole vettä vaan limaa. Sanin että varmasti tuli myös vettä! Silloin jo suututti :kieh:
Sisätutkimus paljasti että kalvot olivat puhjenneet, lapsi vielä korkealla eli pitikin tulla makuuasennossa, en saanut nousta pystyyn ollenkaan. Kätilön asenne oli jatkossa toinen
Klo oli noin 9 kun minut siirrettiin saliin. Klo 13 lääkäri kävi ja sanoi että ei me koko päivää tuhlata supistusten odottamiseen (yhtään supistusta ei tullut)
Laitettiin tippa kl 13:30. Heti alkoi kovat supistukset. Imin ilokaasua a kun pidin taukoa, minua paleli kovasti. Kätilön mielestä ei ollut mahdollista että minua paleltaa, vaikka varmasti näki kuinka tärisin.
14:30 olin täysin auki ja sain luvan ponnistaa, meille syntyi toinen lapsi, paksu musta tukkainen peikkopoika :heart: :heart: :heart:
Lopulta selvisi palelemisen syy: minulla oli kuumetta 39 astetta!
Kätilö ei pyydellyt anteeksi erehtymisiään, ei käytöstään. Minä päätin etten koskaan enää tule tänne (vaan toisin kävi)
Tänään soitin pojalleni ja lauloin 12-v onnittelu laulun. Tuli niin kova ikävä poikaa..... :'( muistui mieleen hänen syntymä ja ajat jolloin kaikki oli hyvin, emme tienneet mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Meillä oli terve 2,5-v tyttö ja terve vasta syntynyt poika, täydellinen perhe. Se oli silloin 23.1.96...
Kätilö kun näki siteen joka oli aivan kellertävän paksun liman peitossa sanoi olisit vain jatkanut unia, tämä ei ole vettä vaan limaa. Sanin että varmasti tuli myös vettä! Silloin jo suututti :kieh:
Sisätutkimus paljasti että kalvot olivat puhjenneet, lapsi vielä korkealla eli pitikin tulla makuuasennossa, en saanut nousta pystyyn ollenkaan. Kätilön asenne oli jatkossa toinen
Klo oli noin 9 kun minut siirrettiin saliin. Klo 13 lääkäri kävi ja sanoi että ei me koko päivää tuhlata supistusten odottamiseen (yhtään supistusta ei tullut)
Laitettiin tippa kl 13:30. Heti alkoi kovat supistukset. Imin ilokaasua a kun pidin taukoa, minua paleli kovasti. Kätilön mielestä ei ollut mahdollista että minua paleltaa, vaikka varmasti näki kuinka tärisin.
14:30 olin täysin auki ja sain luvan ponnistaa, meille syntyi toinen lapsi, paksu musta tukkainen peikkopoika :heart: :heart: :heart:
Lopulta selvisi palelemisen syy: minulla oli kuumetta 39 astetta!
Kätilö ei pyydellyt anteeksi erehtymisiään, ei käytöstään. Minä päätin etten koskaan enää tule tänne (vaan toisin kävi)
Tänään soitin pojalleni ja lauloin 12-v onnittelu laulun. Tuli niin kova ikävä poikaa..... :'( muistui mieleen hänen syntymä ja ajat jolloin kaikki oli hyvin, emme tienneet mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Meillä oli terve 2,5-v tyttö ja terve vasta syntynyt poika, täydellinen perhe. Se oli silloin 23.1.96...
