V
Vaimoke
Vieras
Itse olin aina suhtautunut pornoon suhteellisen neutraalisti. Joskus sitä oli mukava katsoa yhdessä joskus yksin, oli sitä sitten sinkku taikka varattu. Suhtautumiseni kuitenkin hetkellisesti muuttui exäni tavattuani, suhtautumiseni muuttui vihan ja kieroutuneisuuden yhdistelmäksi.
Olen aina ollut seksuaalisesti avoin ja kokeilunhaluinen (lain sallimissa rajoissa), eikä ollut asiaa jota en olisi voinut seksuaaliselta kantilta ilmaista tai kertoa mitä haluan taikka ei ollut asiaa jota minulle ei olisi voinut sanoa. Kaikki kuitenkin muuttui kun exästäni tuli pornoaddikti (vahva sana, mutta mielestäni tässä tilanteessa oikein käytetty):
Kaikki alkoi ystävältäni lahjaksi saamastani pornovideosta, jonka itseni ehdottamana päätin lainata exälleni. Miehestä ei kuulunut päiviin mitään, ei vastannut puheluihini, ei soittanut takaisin. Myöhemmin kertoi, että teki vain mieli katsoa videotani kyllästymiseen asti. Kun pyysin sitä itselleni takaisin, mies suuttui ja oli muutamia päiviä haluton näkemään minua. Jo silloin mietin, että ei kovinkaan normaalia käytöstä yhden vaivaisen pornovideon vuoksi.
Kaikki jatkui suhteellisen normaalina seksin saralla muutaman vuoden, kunnes yhteiseen talouteemme otettiin internetti liittymä, se taisi olla lopun alkua (tosin eroomme oli paljon muitakin painavampia syitä, mutta tämä yksi niistä). Tämä tapahtui kolmen vuoden ajan jatkuvalla syötöllä:
- tietokoneemme kovalevyt olivat täynnä pornoa, edes omille koulutöilleni ei aina tilaa ollut ja mitään ei saanut poistaa ainakaan ilman lupaa taikka ennen kuin kaikki oli moneen kertaan katsottu. Kun yksi poistettiin, meni viisi minuuttia kun jo toista tilalle haettiin.
- Seksielämämme oli suoraan kuin pornoelokuvista, ei tunnetta, ainoastaan mekaaninen fyysinen ""loistosuoritus"" mahdollisimman samaan tapaan kuin viimeksi katsotussa pornoelokuvassa. Kivaahan se välillä olisikin, mutta kaikkeen puutuu jatkumona, kun seksuaalinen tyydytys kuitenkin perustuu ainoastaan mieheen, ei tietoakaan naisen kiihotuksesta sormin, suulla, hyväillen. Oli olemassa ainoastaan kolme reikää.
- Pornoa ei suinkaan katsottu yhdessä miehen tahdosta, vaikka itse olisin alkuaikoina siitä kiinnostunut ollutkin. Ei tämän mies halusi pitää omana hupinaan.
- Seksielämämme alkoi hiipua, omat haluni ihme kyllä olivat vielä tallella, mutta miehellä ei. Koitin ehdotella uusia asioita, pukeutua milloin tuhmasti, milloin siveästi, kyselin hänen mielihalujaan, mutta mikään ei kelvannut. Loppupeleissä mies ei ollut ollenkaan kokeilunhaluinen, ainoastaan pornoelokuva mallilla suoritettu seksi toimi, eikä sekään sitten enää jossain vaiheessa.
- Mies alkoi vertailemaan minua pornoelokuvissa näytteleviin naisiin, milloin oli minulla oli liian paksut reidet, milloin liian kapeat, milloin peppuni oli liian pieni, millloin liian iso, rintani eivät tietystikkään luonnollisina voittaneet silikoneilla varustettuja.
- Mies katsoi pornoa päivässä monia kertoja (joka ikinen päivä), monet kotiaskareet, yhdessä viettämämme aika ym. asiat jäivät toissijaiseksi.
- Mies alkoi sulkeutua yksin makuuhuoneeseen minun ollessa kotona, jotta voisi pornoa katsellen hoidella seksuaaliset tarpeensa, öisin heräilin monesti siihen että mies istuu monitorin edessä katsoen pornoa ja hoidellen taas jälleen kerran itseään. Ja arvata saattaa, että meillä ei ollut seksielämää enää aikoihin ollut, koska mies haluton, en suinkaan minä.
- Mies itse suoraan sanoi, ettei enää minun kanssani seksielämää halua taikka toivo, mutta hän on onnellinen jos voimme jatkaa näin yhdessä, hänelle riittää loistavasti porno seksielämän korvikkeena, taikka pitäisi sanoa että seksielämä oli korvike jos pornoa ei jostain syystä ollut tarjolla.
- Suhteessamme ei kuitenkaan koskaan edes hellyyttä ja läheisyyttä ollut, hävisin täysin pornolle, jos nyt jotain hävittävää oli. Tänä aikana oppisin vihaamaan pornoa sydämeni pohjasta ja suhtautumaan siihen hyvin kieroutuneella tavalla. Vaikea arvata, että mies jäi ja sai jatkaa onnellista elämäänsä pornovideoidensa kanssa. Valintahan oli hänelle hyvin selvä siinä vaiheessa kummasta olisi valmis edes hetkeksi luopumaan, eli mieluummin minusta. Eron jälkeen kuitenkin ei sitten tainnutkaan enää olla niin kovin autuasta yksin tietokoneen edessä istua, mutta silloin oli jo liian myöhäistä, ainakin minun osaltani, tunteet olivat aikoja sitten kuolleet. Toivon, että hän on saanut apua, minusta ei ole tervettä että ihmisen elämä pyörii pornon ympärillä valehtelematta sen 24/7.
Hassua kyllä, kun suhde oli viimein ohi, suhtautumiseni pornoon palasi samalle tasolle mitä se ennen exääni oli. Nykyisessä jo pitkään kestäneessä suhteessa nautimme pornosta ""normaaliin"" tapaan, hetkittäisenä piristyksenä sen hallitsematta koko elämäämme. On rakkautta, hellyyttä, kunnioitusta, huomiointia ja monipuolista seksiä.
Ehkä kirjoitukseni pointti on siinä, että kun naisia haukutaan ahdasmielisiksi, jos he eivät hyväksy miehensä ""pornoharrastusta"", että voisiko takana olla miehen oma suhtautuminen pornoon. Jos porno on vaan pornoa ja pientä huvia miehelle, se tuskin vaikuttaa suhteeseen negatiivisella tavalla, mutta jos porno menee yli suhteen merkityksen, eikö naisella silloin ole oikeus tuntea olonsa loukatuksi ja ""arvottomaksi""?
Rohkeasti omia mielipiteitä kehiin?
Olen aina ollut seksuaalisesti avoin ja kokeilunhaluinen (lain sallimissa rajoissa), eikä ollut asiaa jota en olisi voinut seksuaaliselta kantilta ilmaista tai kertoa mitä haluan taikka ei ollut asiaa jota minulle ei olisi voinut sanoa. Kaikki kuitenkin muuttui kun exästäni tuli pornoaddikti (vahva sana, mutta mielestäni tässä tilanteessa oikein käytetty):
Kaikki alkoi ystävältäni lahjaksi saamastani pornovideosta, jonka itseni ehdottamana päätin lainata exälleni. Miehestä ei kuulunut päiviin mitään, ei vastannut puheluihini, ei soittanut takaisin. Myöhemmin kertoi, että teki vain mieli katsoa videotani kyllästymiseen asti. Kun pyysin sitä itselleni takaisin, mies suuttui ja oli muutamia päiviä haluton näkemään minua. Jo silloin mietin, että ei kovinkaan normaalia käytöstä yhden vaivaisen pornovideon vuoksi.
Kaikki jatkui suhteellisen normaalina seksin saralla muutaman vuoden, kunnes yhteiseen talouteemme otettiin internetti liittymä, se taisi olla lopun alkua (tosin eroomme oli paljon muitakin painavampia syitä, mutta tämä yksi niistä). Tämä tapahtui kolmen vuoden ajan jatkuvalla syötöllä:
- tietokoneemme kovalevyt olivat täynnä pornoa, edes omille koulutöilleni ei aina tilaa ollut ja mitään ei saanut poistaa ainakaan ilman lupaa taikka ennen kuin kaikki oli moneen kertaan katsottu. Kun yksi poistettiin, meni viisi minuuttia kun jo toista tilalle haettiin.
- Seksielämämme oli suoraan kuin pornoelokuvista, ei tunnetta, ainoastaan mekaaninen fyysinen ""loistosuoritus"" mahdollisimman samaan tapaan kuin viimeksi katsotussa pornoelokuvassa. Kivaahan se välillä olisikin, mutta kaikkeen puutuu jatkumona, kun seksuaalinen tyydytys kuitenkin perustuu ainoastaan mieheen, ei tietoakaan naisen kiihotuksesta sormin, suulla, hyväillen. Oli olemassa ainoastaan kolme reikää.
- Pornoa ei suinkaan katsottu yhdessä miehen tahdosta, vaikka itse olisin alkuaikoina siitä kiinnostunut ollutkin. Ei tämän mies halusi pitää omana hupinaan.
- Seksielämämme alkoi hiipua, omat haluni ihme kyllä olivat vielä tallella, mutta miehellä ei. Koitin ehdotella uusia asioita, pukeutua milloin tuhmasti, milloin siveästi, kyselin hänen mielihalujaan, mutta mikään ei kelvannut. Loppupeleissä mies ei ollut ollenkaan kokeilunhaluinen, ainoastaan pornoelokuva mallilla suoritettu seksi toimi, eikä sekään sitten enää jossain vaiheessa.
- Mies alkoi vertailemaan minua pornoelokuvissa näytteleviin naisiin, milloin oli minulla oli liian paksut reidet, milloin liian kapeat, milloin peppuni oli liian pieni, millloin liian iso, rintani eivät tietystikkään luonnollisina voittaneet silikoneilla varustettuja.
- Mies katsoi pornoa päivässä monia kertoja (joka ikinen päivä), monet kotiaskareet, yhdessä viettämämme aika ym. asiat jäivät toissijaiseksi.
- Mies alkoi sulkeutua yksin makuuhuoneeseen minun ollessa kotona, jotta voisi pornoa katsellen hoidella seksuaaliset tarpeensa, öisin heräilin monesti siihen että mies istuu monitorin edessä katsoen pornoa ja hoidellen taas jälleen kerran itseään. Ja arvata saattaa, että meillä ei ollut seksielämää enää aikoihin ollut, koska mies haluton, en suinkaan minä.
- Mies itse suoraan sanoi, ettei enää minun kanssani seksielämää halua taikka toivo, mutta hän on onnellinen jos voimme jatkaa näin yhdessä, hänelle riittää loistavasti porno seksielämän korvikkeena, taikka pitäisi sanoa että seksielämä oli korvike jos pornoa ei jostain syystä ollut tarjolla.
- Suhteessamme ei kuitenkaan koskaan edes hellyyttä ja läheisyyttä ollut, hävisin täysin pornolle, jos nyt jotain hävittävää oli. Tänä aikana oppisin vihaamaan pornoa sydämeni pohjasta ja suhtautumaan siihen hyvin kieroutuneella tavalla. Vaikea arvata, että mies jäi ja sai jatkaa onnellista elämäänsä pornovideoidensa kanssa. Valintahan oli hänelle hyvin selvä siinä vaiheessa kummasta olisi valmis edes hetkeksi luopumaan, eli mieluummin minusta. Eron jälkeen kuitenkin ei sitten tainnutkaan enää olla niin kovin autuasta yksin tietokoneen edessä istua, mutta silloin oli jo liian myöhäistä, ainakin minun osaltani, tunteet olivat aikoja sitten kuolleet. Toivon, että hän on saanut apua, minusta ei ole tervettä että ihmisen elämä pyörii pornon ympärillä valehtelematta sen 24/7.
Hassua kyllä, kun suhde oli viimein ohi, suhtautumiseni pornoon palasi samalle tasolle mitä se ennen exääni oli. Nykyisessä jo pitkään kestäneessä suhteessa nautimme pornosta ""normaaliin"" tapaan, hetkittäisenä piristyksenä sen hallitsematta koko elämäämme. On rakkautta, hellyyttä, kunnioitusta, huomiointia ja monipuolista seksiä.
Ehkä kirjoitukseni pointti on siinä, että kun naisia haukutaan ahdasmielisiksi, jos he eivät hyväksy miehensä ""pornoharrastusta"", että voisiko takana olla miehen oma suhtautuminen pornoon. Jos porno on vaan pornoa ja pientä huvia miehelle, se tuskin vaikuttaa suhteeseen negatiivisella tavalla, mutta jos porno menee yli suhteen merkityksen, eikö naisella silloin ole oikeus tuntea olonsa loukatuksi ja ""arvottomaksi""?
Rohkeasti omia mielipiteitä kehiin?