Potenssiongelmia, apua.

  • Viestiketjun aloittaja Minussako vika?
  • Ensimmäinen viesti
Minussako vika?
Olen yli kolmekymppinen nainen ja mieheni on ylittänyt jo neljänkympin rajan. Suhteemme on kestänyt puolitoista vuotta noin suurinpiirtein, eli elämme vielä ainakin melko kiihkeää aikaa.

Seksielämämme on ollut melko vilkas koko suhteen ajan ja on tavallaan edelleenkin. Nyt kuitenkin on miehelleni ilmestynyt enemmän potenssiongelmia (näitä on ollut jonkin verran suhteen alusta saakka josta olin super hämmästynyt) ja tämä on minulle aivan uusi asia. En ole koskaan seurustellut miehen kanssa jolla olisi kyseisiä ongelmia...

Aluksi otin ”itseeni”. En uskaltanut ottaa asiaa puheeksi mieheni kanssa ollenkaan koska suhde oli niin uusi vaan ajattelin että teen jotain väärin tai minussa on jotain inhottavaa joka saa hänen halunsa katoamaan. Ehkä olin / olen väärässä, mutta en ollut / ole ihan varma.
Mieheni kehuu minua päivittäin (kuinka kaunis olen ja kuinka upea kroppa minulla on). Miksi hän sanoisi niin jos olisi eri mieltä?
Ainakin olen varma ettei vika ole hygienian hoidossa, eikä varsinaisesti ulkonäössänikään. Mielestäni kroppani ei ole mikään kymppi vaikka olenkin hoikka ja harrastan liikuntaa kolme kertaa viikossa. Mieheni on asiasta eri mieltä ja suuttuukin jos mollaan kroppaani...

Haluaisin rakastella päivittäin ja joskus jopa useasti päivässä. Suhteen alussa näin tehtiinkin, mutta vähitellen rakasteluvälit ovat pidentyneet, mistä olen hyvin surullinen.
Ensin siis rakastelimme päivittäin, sitten joka toinen päivä, nyt joka kolmas tai neljäs päivä...
Ensinnäkin rakastan mieheni tapaa ”ottaa” minut, hänen karismaansa ja ylipäätänsä hänen tapaansa ”haluta” ja haluni häntä kohtaan on jotain aivan uskomatonta.
Itselläni on ollut suuria vaikeuksia tehdä alotteita itse. Siksi että aiemmissa suhteissani aloitteen tekijä on aina ollut mies, enkä ole koskaan ollut varsinaisesti ”puutteessa”. Nyt olen mieheni toivomuksesta aluksi pakottamalla pakottanut itseni tekemään näitä aloitteita ja edelleenkin ne tuntuvat itsestäni ”kömpelöiltä”. Oloni on siis todella epävarma.
Kun teen aloitteen oma haluni on silloin ”erilaista” kuin jos aloitteen tekijä olisi mieheni... Tuntuu että ”ruinaan” seksiä, eikä se siis tavallaan (minun kannaltani katsottuna) tule ”luonnollisesti”. Tiedän että tämä on väärä ajattelutapa ja miehenikin haluaa tuntea olevansa haluttu. Se ei ole vain naisen etuoikeus. Tätä yritän muuttaa itsessäni.

Ongelma on siis se että kun rakastelemme miehelleni on kiihtyvään tahtiin tullut potenssiongelmia... Aluksi kaikki sujuu hyvin, mutta yht äkkiä kalu pehmenee. Välillä pienellä tauolla se taas kovenee ja rakastelu voi jatkua mutta joskus koko rakastelu jää siihen. Tämä tietenkin vaikuttaa omiin haluihini ihan ratkaisevasti.

Kun vihdoin uskalsin varovaisesti kysyä häneltä onko hänellä ollut aiemminkin tällaisia ”ongelmia” vai liittyykö nämä vain tähän suhteeseen. Kierrellen ja kaarrellen hän sanoi että on ollut aiemminkin ja ne johtuvat siitä että kalusta menee tunto (?). Sama ilmiö tapahtuu melkein poikkeuksetta jos hänelle tulee hiki (?), rakastellaan suihkussa (jossa lämmin) tai päätä jomottaa (?). Eli siis kalu pehmenee. Kuumuuus on siis paha mörkö...

Anteeksi tyhmä kysymys mutta miten terskasta voi mennä tunto? Meneekö muillakin miehillä?Ymmärtäisin kyllä jos halut yks kaks katoais ja kun ei tee mieli niin ei tee, mutta hänen sanojensa mukaan kyse ei ole siitä vaan että kalusta vain menee tunto ja siksi se pehmenee – halut edelleen pysyvät...

Onko kukaan koskaan kuullut tällaisesta tai törmännyt samaan ongelmaan?

Tästä johtuen, vaikka haluaisin rakastella päivittäin, en uskalla tehdä alotteita niin usein kun haluaisin syystä että se aloitteen tekokin on jo vaikeaa mutta tilanne muuttuu karseaksi sitten jos hänen kalunsa ei pysy kovana vaan pehemenee niin ettei rakastelu enää onnistu. Itselleni tulee masentunut olo ja tuskin se miehellänikään mitenkään mieltä ylentävä on...
Omat haluni vähenevät sillä sekunnilla kun näin tapahtuu. Otan tämän itseeni vaikka tiedostankin ettei se syy välttämättä ole minussa. Tunnen ettei hän halua minua tai että ”paikkani” ovat löysät. Olenkin harjoittanut jo puolen vuoden ajan lantionpohjalihaksiani monta kertaa viikossa... Ihan kaiken varalta...

Nykyään siis välttelen seksiä kunnes maaginen 3-4 päivää on kulunut viimeisestä kerrasta, koska jos rakasteluväli on pidempi on todennäköisempää että miehelläni ei ole näitä potenssiongelmia.
Tosin sekään ei aina takaa onnistunutta rakastelua. Ja minua häiritsee ihan suunnattomasti jos mieheni ei laukea rakastelussa. Ja eihän hän laukea kun näin käy.
Kärsin tilanteesta koska minulle ei sitten millään riittäisi tuo n. 2 kertaa viikossa tapahtuva rakastelu. Useammin en uskalla ”kinuta” kun tiedän mitä sitten tapahtuu.
Joskus kun otan häneltä suihin, sama ongelma saattaa ilmestyä – harvemmin mutta joskus. Olen tulkinnut sen niin että silloin ei oman värkkini tiukkuudessa ole vikaa kun sama pehmeneminen tapahtuu suulla tai kädelläkin.

Aihe on arka, enkä haluaisi tuottaa miehelleni paineita tai mielipahaa tivaamalla asiaa.. Tuskin hänestäkään tilanne tuntuu mitenkään mukavalta.
Viagraa hän ei ole ikinä kokeillut ja ehdottaisin sitä tosissani jos uskaltaisin. Leikilläni olen sanonut mutta ehkä hänellä ei omasta mielestään ole ongelmaa... Minulle se on muodostumassa sellaiseksi pikkuhiljaa. Jos hänen halussaan ei ole mitään vikaa niin silloinhan kyseisen lääkkeen pitäisi auttaa..

Tunnistaako kukaan kyseisiä ”oireita”? Ja jos tunnistaa, oletteko saanut ratkaistua pulman ja miten? Mitenköhän tätä tilannetta voisi lähteä purkaamaan?
Kommentteja, kiitos
 
mies1
Jaksoitpa pitkään kirjoittaa, en jaksanut kaikkea lukea.

Mutta silmään pisti, että teillä rakastellaan kaksi kertaa viikossa, mikä lienee keskiarvo yleensäkin.

Mikä olikaan ongelmasi?
 
pit.
Ei mitenkään epätavallisia oireita, nuo miehesi ongelmat. Kyllä jossain vaiheessa miehen elämänkaarta, joutuu nainenkin hiukan panostamaan asioihin, eikä olla aina se passiivinen osapuoli..

Suosittelisin ensiavuksi, että alkaisitte kehittää suhteeseenne muutakin syvyyttä, kuin rikas sukupuolielämä.

Jos yrittäisit itsekin laittaa asian sivuun hetkeksi ja panostaisitte muuhun yhteiseen tekemiseen.

Ei elämä ole pelkkää siemensyöksyä.

 
Minussako vika?
Alkuperäinen kirjoittaja mies1:
Jaksoitpa pitkään kirjoittaa, en jaksanut kaikkea lukea.

Mutta silmään pisti, että teillä rakastellaan kaksi kertaa viikossa, mikä lienee keskiarvo yleensäkin.

Mikä olikaan ongelmasi?
Lyhyesti sanottuna ongelma oli siis se että miehelläni ei useinkaan seiso kunnolla hetken rakastelun jälkeen jolloin seisokki lopahtaa ihan kokonaan (terska menee tunnottomaksi), eikä siis rakastelu onnistu. Ja sekin että haluaisin rakastelua vaikka päivittäin. Tosin tyytyisin siihenkin että rakastelua olisi 2 kertaa viikossa, jos ei tarvitsisi jännittää / pelätä potessiongelmia... Sen pelkääminen kun vie osan nautinnosta. Ja vaikka mieheni väittää ettei vika ole minussa, tulee se väistämättä mieleen... Jos terska todellakin menee tunnottomaksi, eikö se ole ihan fyysinen vika?

 
miehen nainen
En osaa miesten puolesta vastata "tuntopuutteeseen". Vastaanpa vaan hieman yli nelikymppisen ukon akkana. Kuule, kyllä meilläkin on "juna pysähtynyt lähdön jälkeen". Jonkin aikaa epäilin syyn löytyvän itsestäni, ja ennenkuin asiasta ihan oikeasti puhuttiin avoimesti, niin kului pari vuotta. Ja sen jälkeen impotenssiongelmia on ollut tosi vähän, jos ollenkaan.

Vaikka mekin puhuttiin asiasta alusta lähtien, oli syynä milloin kylmyy, väsy, kuumuus jne. Sitten vaan jossain välissä todettiin, että ei kukaan ole kone, vaikka sitä kovasti haluaisi. Sovittiin, että jos kesken leikin lörpähtää, mies hoitelee mut loppuun asti käsin tai muuten. Sen jälkeen ei tarvinnut kummankaan stressata. Minä sain, mitä oli jo tarjolla ja miehen ei tarvinnut miettiä, että jäisin puutteeseen.

Edellinen sanoikin, että kaksi kertaa viikossa, mikä siis ongelma???? Sama täällä.

Älä odota, että miehesi on kone, joka "ottaa sinut" ja sinä vain odottelet luolamiestäsi. Myös hän tarvitsee välillä "ottajansa". Seisoi tai ei, ei se seksi siihen kaadu. Mielikuvitusta, hauskuutta ja huumoria peliin.
 
elimellinen
Tai sitten miehen korvien välissä. Siis vielä verenkiertohäiriö, hormonaalinen häiriö tai psyykkinen häiriö, jossa mies pelkää epäonnistumista ja impotenssi johtuu siitä.
Urologista kannattaa aloittaa jos verenkierto tai hormoonihäiriö niin lääkkeet auttaa erektion saamisessa.
Haluihim ei ole lääkettä ne pitää itse kehitellä mielikuvituksella jos muu ei auta...:)
 
Minussako vika?
Alkuperäinen kirjoittaja elimellinen:
Tai sitten miehen korvien välissä. Siis vielä verenkiertohäiriö, hormonaalinen häiriö tai psyykkinen häiriö, jossa mies pelkää epäonnistumista ja impotenssi johtuu siitä.
Urologista kannattaa aloittaa jos verenkierto tai hormoonihäiriö niin lääkkeet auttaa erektion saamisessa.
Haluihim ei ole lääkettä ne pitää itse kehitellä mielikuvituksella jos muu ei auta...:)
Kiitos kaikille vastaajille, vaikka viesti olikin hieman ylipitkä :eek:\ Asia vain tuntuu tällä hetkellä niin kovin tärkeältä kun olen näitä yksikseni päässä pyöritellyt...
Ehkä tosiaankin vikaa voisi lähteä etsimään verenkierto / hormoonihäiriöistä, kun halusta se ei hänen mukaansa johdu... Eri asia vain on miten otan tämän aran aiheen puheeksi ilman suurta mielipahaa...
 
tuli.
Joskus asioista on vaan puhuttava. Ei päde parisuhteessa sanonta, vaikeneminen kultaa jne.

Kuulostaa verenkiertohäiriöiltä. Syitä voi olla vaikka kuinka monta: tupakka, alkoholi, sressi. Tutkikaa asia.
 
Seisoo
Alkuperäinen kirjoittaja tuli.:
Joskus asioista on vaan puhuttava. Ei päde parisuhteessa sanonta, vaikeneminen kultaa jne.

Kuulostaa verenkiertohäiriöiltä. Syitä voi olla vaikka kuinka monta: tupakka, alkoholi, sressi. Tutkikaa asia.
Ja että lääkärikin.
 
mies60
Tutulta kuulostaa, minulle tuli erektio-ongelma aika tarkkaan nelikymppisenä. Kävin asian takia lääkärissä ja tutkimuksissa yli kymmenen kertaa, mutta mitään ei löytynyt.
Lääkärit vain epäilivät eturauhasta, huomasin että asia oli lääkäreillekin melko vaikea, pystyivät vain määräämään erektiolääkkeitä.
Sillä ei ole mitään tekemistä halujen kanssa, tosin pitemmän päälle se syö miestä ja halutkin voivat kadota.
Nainen tuskin koskaan voi ymmärtää miltä se tuntuu, älä vain syyllistä miestä.
Oireet oli minullakin juuri samanlaiset, vaihteli päivittäin. Minulla vaiva on kestänyt nyt jo yli seitsemän vuotta, joka kerta kun tulee epäonnistuminen, se tuntuu nöyryytykseltä, potenssi on miehelle tosi tärkeä asia.
Naisen kannattaa olla aloitteellinen, mutta ei tyrkyttää jatkuvasti itseänsä, nimittäin aloitekyky häviää lähes täysin epäonnistumisen pelosta.
Lääkkeet auttavat, mutta spontaani rakastelu niiden kanssa luonnollisestikaan ei onnistu. Joskus niin sanotusti kyllästyy ”läträämään” pillereiden kanssa, ja sitä paitsi niistä tulee riippuvaiseksi ihan kuten muistakin lääkkeistä.
Ja jos rakastelukerrat on noin usein viikossa se tulee tosi kalliiksi, 12 tabua Cialista maksaa 150€.
Pitää muistaa että miehen kyky alkaa laskea neljänkympin jälkeen, eli koko ajan ollaan menossa alaspäin, ei kannata luoda liikoja odotuksia, pitää hyväksyä vanheneminen.
 
Mies45
-Mielestäni vehkeen lorpahtaminen tai tunnottomuus voisi viitata suorituspaineisiin. Harvemmin ehkä fyysiseen vaivaan. Melkein väittäisin että miehesi jännittää suoritusta. Harventakaa ja tehkää asiasta rennompi..tiedän että helpommin sanottu kuin tehty. Keskustelkaa mikä kiihottaa teitä. Nämä ovat vaikeita asioita eikä vain yhtä ratkaisua ehkä ole. Tsemppiä.
 
Minussako vika?
Alkuperäinen kirjoittaja Mies45:
-Mielestäni vehkeen lorpahtaminen tai tunnottomuus voisi viitata suorituspaineisiin. Harvemmin ehkä fyysiseen vaivaan. Melkein väittäisin että miehesi jännittää suoritusta. Harventakaa ja tehkää asiasta rennompi..tiedän että helpommin sanottu kuin tehty. Keskustelkaa mikä kiihottaa teitä. Nämä ovat vaikeita asioita eikä vain yhtä ratkaisua ehkä ole. Tsemppiä.
Kiitos lohdutuksesta... Ei kait suorituspaineita voi pois sulkea, vaikka kaukaa haetulta se tuntuu. Mieheni on hyvin itsevarman oloinen - kaikessa, mutta voihan se olla puolustustakin.
Itse olen epävarma, joten ehkä suurentelen asioita liikaa (?).
Harvennustahan on tapahtunutkin ja itse rakastelu on aina "rentoa", ei mitään totista suorittamista. Rakastelu saattaa tapahtua ihan missä vain, milloin vain. Mitään aika tai paikka sidonnaista rakastelu ei koskaan ole ja erilaisia variaatioita löytyy...
Ehkä nyt vielä maltan mieleni ja odottelen mitä tuleman pitää. Jos potessiongelmat eivät hellitä tai pahenee, yritän ottaa asian esille mahdollisimman hellällä tavalla.
 
tokkeli
Minusta nimenomaan osasyynä voi olla suorituspaineet, koska ette ole kovinkaan rennosti siitä pystyneet puhumaan. Mies saattaa vaistota tai huomaa käytöksestäsi, että haluat useammin kuin nyt ja että olet ehkä pettyneen oloinen, jos jäät tyydyttämättä. Jos vielä kaikenlisäksi miehellä on työstä stressiä, niin se heijastuu kaluun, jos pitää hermoilla kaikenlisäksi seksissäkin.

Jos miehesi polttaa tupakkaa, käyttää alkoholia, on ylipainoinen tai kärsii korkeasta verenpaineesta, niin on lähinnä ihme, jollei erektio-ongelmia ole yhtään yli 40-vuotiaalla miehellä. Myös jotkut lääkitykset saattavat aiheuttaa erektiohäiriöitä. Kannattaa myös muistaa, että potenssilääkkeitä ei voida myöntää kaikille esim. jos kärsii vaikeasta sydänviasta.

Nainen on yleensä seksuaalisesti aktiivisimmillaan hieman alle 40-vuotiaana. Sen vuoksi ei välttämättä ole kovin hyvä asia, jos naisella on suhde vanhempaan, potenssiongelmaiseen mieheen, mikäli suhteen tärkein sisältö on seksi.

Opetelkaa puhumaan potenssihäiriöstä rennosti. Tee selväksi miehelle, ettet kärsi siitä, että ongelmia on ajoittain, vaan sormia ja suuta voi ottaa avuksi, jotta sinä et kärsi tilanteesta. Miehellekin voi tulla parempi mieli, jos hän kuitenkin saa hellyyttä ja rakkautta, vaikkei aina onnistuisikaan.
 
voi surkeus
Minun miehelläni, joka on yli 50, on joskus samantapaisia oireita.
En voi mitään sille, että pahoitan mieleni. En ole hänestä haluttava.
Koskaan ennen kenenkään muun kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.

Tämä aiheuttaa sen, että en uskalla tehdä aloitetta enää ollenkaan, kun en halua tyrkyttää hänelle vastenmielistä itseäni. Joskus sitten, kun paineet on kyllin suuret, häneltä onnistuu pikaiset, mutta minä en saa siitä mitään. Elän puutteessa jatkuvasti.
 
Minussako vika?
Alkuperäinen kirjoittaja Minullakin:
Lääkärin kysyessä asiaa eli , että onko ollut ongelmia niin oli pakko vastata ettei muiden kun vaimon kanssa...
Kirjoititko kommenttisi siksi että saisin hakea vikaa itsestäni, vai mikä se idis tässä oli?



 
no tietysti
vika on sinussa vai onko teitä siellä joku kolmas tai neljäskin?

Vaikka olisi miten timmi ja treenattu, mutta jos kipinä on sammunut, niin sitten se on sammunut. Päin vastoin, hysteerinen itsensä treenaaminen voi viedä loputkin seksihalut toiselta osapuolelta. Itsensä kanssa sinut oleva, pulleampikin, on silloin vetävämpi.

Miten naiset muuten aina luulee miesten haluavan kivikovan ja trimmatun kropan? Eihän se näin ole, muuta kuin marginaalisissa tapauksissa, jonkun huonoitsetuntoisen äijän kohdalla, jolle ulkonäkö on kaikki kaikessa.

Pilke silmässä on tärkein sekä miehellä että naisella.
 
Minussako vika?
Alkuperäinen kirjoittaja no tietysti:
vika on sinussa vai onko teitä siellä joku kolmas tai neljäskin?

Vaikka olisi miten timmi ja treenattu, mutta jos kipinä on sammunut, niin sitten se on sammunut. Päin vastoin, hysteerinen itsensä treenaaminen voi viedä loputkin seksihalut toiselta osapuolelta. Itsensä kanssa sinut oleva, pulleampikin, on silloin vetävämpi.

Miten naiset muuten aina luulee miesten haluavan kivikovan ja trimmatun kropan? Eihän se näin ole, muuta kuin marginaalisissa tapauksissa, jonkun huonoitsetuntoisen äijän kohdalla, jolle ulkonäkö on kaikki kaikessa.

Pilke silmässä on tärkein sekä miehellä että naisella.
Meillä kyllä päivittäistä hellyyttä muuten riittää. Eikä luulisi kipinän mihinkään hävinneen tämän puolentoista vuoden aikana - itse ainakin elän vielä alkuhuumassa... Pelkkä mieheni katse saa minut syttymään.
Mieheni väittää kiven kovaa ettei syy ole minussa vaan niissä syissä jotka kerroin aiemmin. Tietysti hän voi valehdella, mistäs minä sen tiedän. Saatat olla hyvinkin oikeassa.

Niin ja salilla käymme yhdessä joten se on yhteinen harrastus. Tuskin on kyse siitä että olisin liian trimmattu - ei hänkään ole. Eikä punttisalilla treenaaminen ole mitenkään hysteeristä kummaltakaan meistä.
Haluan itse olla hyvässä fyysisessä kunnossa monestakin eri syystä. Enkä näe lihoamisessa mitään tavoittelemisen arvoista...
 
Puhukaa, puhukaa...
Puhuminen on yleensä ainoa ratkaisu ongelmiin jotka johtuvat pään sisästä. Erektio-ongelmat ovat parisuhteessa varsin yleisiä, niistä ei vain puhuta kovaan ääneen koska aihe on arka ja ne koskevat käytännössä kaikenikäisiä miehiä. Tärkeätä parisuhteessa on olla syyllistämättä toista jos seisokki ei tule tai ei muuten onnistu vaikkapa naisen jännittämisen takia. Tietäkää muuten kaikki että nykyaikana on todella hyvät mahdollisuudet hoitaa tämänkaltaisia ongelmia joten rohkeasti vain perheterapeutin tai lääkärin juttusille molemmat. Yhdyntää ei myöskään kannatta ottaa "pääasiaksi", vaan sen sijaan että pyrkii siihen kannattaa ensin oppia tuntemaan kumppani ja olemaan toisen kanssa ilman että tulee suorituspaineita. On olemassa väite että kerran epäonnistunut yhdyntä johtaisi noidankehään mistä ei pääse pois. Se on täyttä puppua. Silloin kannattaa pitää muutaman viikon tauko eikä yrittää yhdyntää pakosta sillä ihmiset eivät ole koneita, varsinkaan miehet vaikka semmoinen kuva annetaan helposti julkisuudessa. Parisuhde on jatkuvaa oppimista eikä siinä ole koskaan valmis, voi mennä vuosiakin ennen kuin hommat alkavat sujumaan luonnostaan, mutta mikä sen mukavampaa kun voi opetella oman rakkaansa kanssa?
 
Minussako vika?
Alkuperäinen kirjoittaja Puhukaa:
Puhuminen on yleensä ainoa ratkaisu ongelmiin jotka johtuvat pään sisästä. Erektio-ongelmat ovat parisuhteessa varsin yleisiä, niistä ei vain puhuta kovaan ääneen koska aihe on arka ja ne koskevat käytännössä kaikenikäisiä miehiä. Tärkeätä parisuhteessa on olla syyllistämättä toista jos seisokki ei tule tai ei muuten onnistu vaikkapa naisen jännittämisen takia. Tietäkää muuten kaikki että nykyaikana on todella hyvät mahdollisuudet hoitaa tämänkaltaisia ongelmia joten rohkeasti vain perheterapeutin tai lääkärin juttusille molemmat. Yhdyntää ei myöskään kannatta ottaa "pääasiaksi", vaan sen sijaan että pyrkii siihen kannattaa ensin oppia tuntemaan kumppani ja olemaan toisen kanssa ilman että tulee suorituspaineita. On olemassa väite että kerran epäonnistunut yhdyntä johtaisi noidankehään mistä ei pääse pois. Se on täyttä puppua. Silloin kannattaa pitää muutaman viikon tauko eikä yrittää yhdyntää pakosta sillä ihmiset eivät ole koneita, varsinkaan miehet vaikka semmoinen kuva annetaan helposti julkisuudessa. Parisuhde on jatkuvaa oppimista eikä siinä ole koskaan valmis, voi mennä vuosiakin ennen kuin hommat alkavat sujumaan luonnostaan, mutta mikä sen mukavampaa kun voi opetella oman rakkaansa kanssa?
Olenkin yrittänyt olla mitenkään syyllistämästä miestäni. Jos rakastelu ei ole onnistunut niin olemme yrittäneet myöhemmin. Mielessäni vain on kalvanut josko se kuitenkin johtuu minusta...
Kun häneltä alunperin kysyin onko hänellä ollut samaa ongelmaa muissa suhteissa, niin vastaus oli että on ollut.
En tiedä onko kyse silloin ollut suorituspaineista vai ei. Syyksi hän sanoi tuon tunnottomuuden jota on siis tapahtunut minukin kanssani - ihan suhteen alusta lähtien. Tuokin kertoo ettei kyse ole ainakaan silloin ollut minkään "kipinän häviämisestä" kuten tuolla aiemmin ehdotettiin.

Pakko myöntää että minulla on ollut lapsellinen mielikuva siitä että miehet ovat aina valmiita ja halukkaita... Mieheni onkin sanonut ettei hän ole mikään kone. Kuten sanoit, sellaisen kuva rakentuu helposti - ihan pelkästään jo miesten itse kertomana...
Ja voihan olla että hänen libidonsa on heikompi kuin minulla + kärsii esim. verenkierto-häiriöstä..

Otan asian puheeksi hänen kanssaan heti kun keksin miten teen sen...

 
älä vonkaa
No tuohan nyt on ihan maalaisjärjellä ajatellen selvä homma, eli jos alkaa itseään paljon vanhemman kanssa suhteisiin, on otettava huomioon se, että sillä toisella ne seksihalut on iän myötä eri tasolla kuin itsellä. Älä vaadi keski-ikäiseltä mieheltä samaa kuin 10 vuotta nuoremmalta, se vaan pahentaa ongelmaa.
 

Yhteistyössä