?
---
Vieras
Tutkimusten mukaan lapsen imetyksellä ja korvikeruokinnalla ei ole kehittyneissä maissa lapsen terveyden kannalta juurikaan eroa, kirjoittaa professori ja lastentautien erikoislääkäri Erkki Savilahti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Rintamaidon ravintokoostumus on kompromissi vauvan ja äidin hyvinvoinnin välillä, hän sanoo.
"Rintamaidon rautapitoisuus on niin pieni, että pelkkää rintaruokintaa saaneille vauvoille alkaa ilmaantua raudanpuutetta 56 kuukauden iän jälkeen. Korvikemaidoissa rautapitoisuus on optimoitu."
Rintamaidon niukan valkuaispitoisuuden takia yli kuuden kuukauden täysimetys voi johtaa joillakin vauvoilla pituuskasvun hidastumiseen.
Rintamaidossa on kuitenkin myös useita puolustuskykyä vahvistavia tekijöitä. Imetys vähentää lapsen ripulitauteja.
Tutkimustulokset rintaruokinnan vaikutuksista allergian estämiseen ovat ristiriitaisia. Myös vauvan varhaisen ruokinnan ja diabeteksen suhteesta ei ole vielä yksiselitteisiä tutkimustuloksia, kirjoittaa Savilahti.
Imetyksen on joissakin tutkimuksessa katsottu lisäävän lapsen älykkyyttä.
"Rintaruokintaa pitkään jatkavat äidit ovat kuitenkin keskimääräistä koulutetumpia, vanhempia ja ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvia. Pitkäaikainen rintaruokinta kuvastaneekin lähinnä äidin ominaisuuksia, jotka tarjoavat lapsen älylliselle kehitykselle paremmat edellytykset", Savilahti kirjoittaa.
Suomessa virallinen suositus suosittaa kuuden kuukauden imetystä. Suositus perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukseen, mutta se on tehty etenkin kehittymättömiä maita varten, Savilahti huomauttaa.
"Suomen kaltaisissa hygieenisissä oloissa riittää usein selvästi lyhytaikaisempi yksiomainen rintaruokinta."
Savilahti huomauttaa, että imetyksen ihannointi voi johtaa siihen, että äidit pitävät lyhyttä imetystä epäonnistumisena.
"Tällainen kielteinen kokemus voi heijastua ikävällä tavalla lapsen kehitykseen ja perheen vuorovaikutukseen."
"Rintamaidon rautapitoisuus on niin pieni, että pelkkää rintaruokintaa saaneille vauvoille alkaa ilmaantua raudanpuutetta 56 kuukauden iän jälkeen. Korvikemaidoissa rautapitoisuus on optimoitu."
Rintamaidon niukan valkuaispitoisuuden takia yli kuuden kuukauden täysimetys voi johtaa joillakin vauvoilla pituuskasvun hidastumiseen.
Rintamaidossa on kuitenkin myös useita puolustuskykyä vahvistavia tekijöitä. Imetys vähentää lapsen ripulitauteja.
Tutkimustulokset rintaruokinnan vaikutuksista allergian estämiseen ovat ristiriitaisia. Myös vauvan varhaisen ruokinnan ja diabeteksen suhteesta ei ole vielä yksiselitteisiä tutkimustuloksia, kirjoittaa Savilahti.
Imetyksen on joissakin tutkimuksessa katsottu lisäävän lapsen älykkyyttä.
"Rintaruokintaa pitkään jatkavat äidit ovat kuitenkin keskimääräistä koulutetumpia, vanhempia ja ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvia. Pitkäaikainen rintaruokinta kuvastaneekin lähinnä äidin ominaisuuksia, jotka tarjoavat lapsen älylliselle kehitykselle paremmat edellytykset", Savilahti kirjoittaa.
Suomessa virallinen suositus suosittaa kuuden kuukauden imetystä. Suositus perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukseen, mutta se on tehty etenkin kehittymättömiä maita varten, Savilahti huomauttaa.
"Suomen kaltaisissa hygieenisissä oloissa riittää usein selvästi lyhytaikaisempi yksiomainen rintaruokinta."
Savilahti huomauttaa, että imetyksen ihannointi voi johtaa siihen, että äidit pitävät lyhyttä imetystä epäonnistumisena.
"Tällainen kielteinen kokemus voi heijastua ikävällä tavalla lapsen kehitykseen ja perheen vuorovaikutukseen."
