V
vierailija
Vieras
"Professori laski: Nykymenolla Suomessa on 11,8 miljoonaa ulkomaalaistaustaista 2060
Professori Matti Virén: ”Mutta meille on kerrottu, että tämä on normaalia, ei pahamaineista väestönvaihtoa.”
Turun yliopiston taloustieteen professori (emeritus) Matti Virén. Arkistokuva vuodelta 2014. SAMI HALINEN/KL
Tekijän kuva
Mika Koskinen
Tänään klo 16:15
Tilastokeskus kertoi keskiviikkona, että Suomessa asui viime vuoden lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 prosenttia väestöstä.
Lue myösSuomessa jo lähes 700 000 ulkomaalaistaustaista
Turun yliopiston taloustieteen professori (emeritus), maahanmuuttokriittisistä lausunnoistaan tunnettu Matti Virén kommentoi Tilastokeskuksen uusimpia lukuja tuoreeltaan X-viestipalvelussa.
– Ulkomaalaistaustaisia oli viime vuoden lopussa 660 800 (luku korjattu). Vuonna 1990 luku oli 37 600. Keskimääräinen vuosikasvu oli 8,6 %. Jos kasvuvauhti jatkuu samana, vuonna 2060 ulkomaalaistaustaisia on 11,8 miljoonaa, Virén kirjoittaa.
– Mutta meille on kerrottu, (että) tämä on normaalia, ei pahamaineista väestönvaihtoa, Virén lisää.
Tilastokeskus arvioi, että kotimaisia kieliä puhuvien määrä alittanee alkuvuonna 2026 viiden miljoonan henkilön rajan. Äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni viime vuonna 19 334 henkeä.
Virénin mukaan kantasuomalaisten määrä voisi nykymenolla olla 4,5 miljoonan hengen luokkaa 2060, jolloin väestön kokonaismäärä olisi noin 16 miljoonaa ”käsiparia”.
– Viralliset väestöennusteet ovat vain 6.5 miljoonan tasolla, mutta niissä maahanmuuton kasvu on kokoluokkaa pienempää, Virén sanoo.
Hän myöntää, että kaikki ennusteet ovat arvauksia.
”Matala lähtötaso ei selitä lukuja”
Vuonna 1990 Suomessa ei juuri ollut ulkomaalaistaustaisia, kuten Virén kirjoittaa. Silti ulkomaalaistaustaisen väestön 8,6 prosentin keskimääräinen vuosikasvu kuulostaa kovalta kasvuluvulta.
– Matala lähtötaso ei selitä lukuja, Virén kommentoi Iltalehdelle keskiviikkona.
Hän laskee, että viimeisen 10 vuoden (2015–2025) keskimääräinen vuosikasvu oli 7,2 prosenttia, eli aika lähellä päivityksessä mainittua vuosien 1990–2025 keskimääräistä 8,6 prosentin vuosikasvua.
– Ja 2020-luvun kasvu on ollut 7,7 prosenttia, hän lisää.
Virénin mukaan alimmillaan vuosikasvu vuosien 1990–2025 aikana on ollut 4,8 prosenttia. Tämä tapahtui vuonna 2017.
Virén kertoo ottaneensa huomioon laskelmassaan senkin, että keskimäärin muuttajat ovat nuorempaa väkeä kuin kantaväestö.
– Heidän kuolleisuutensa todennäköisesti pysyy alhaisena 2060 asti, hän sanoo.
Virénin muistuttaa, että toteutuneet kasvunumerot heijastavat jo sitä, että osa maahanmuuttajista on kuollut täällä.
Ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu on ollut erittäin voimakasta Suomessa 1990–2025. Matti Virén
He ovat ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä.
Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa.
Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
IL"
Professori Matti Virén: ”Mutta meille on kerrottu, että tämä on normaalia, ei pahamaineista väestönvaihtoa.”
Turun yliopiston taloustieteen professori (emeritus) Matti Virén. Arkistokuva vuodelta 2014. SAMI HALINEN/KL
Tekijän kuva
Mika Koskinen
Tänään klo 16:15
Tilastokeskus kertoi keskiviikkona, että Suomessa asui viime vuoden lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 prosenttia väestöstä.
Lue myösSuomessa jo lähes 700 000 ulkomaalaistaustaista
Turun yliopiston taloustieteen professori (emeritus), maahanmuuttokriittisistä lausunnoistaan tunnettu Matti Virén kommentoi Tilastokeskuksen uusimpia lukuja tuoreeltaan X-viestipalvelussa.
– Ulkomaalaistaustaisia oli viime vuoden lopussa 660 800 (luku korjattu). Vuonna 1990 luku oli 37 600. Keskimääräinen vuosikasvu oli 8,6 %. Jos kasvuvauhti jatkuu samana, vuonna 2060 ulkomaalaistaustaisia on 11,8 miljoonaa, Virén kirjoittaa.
– Mutta meille on kerrottu, (että) tämä on normaalia, ei pahamaineista väestönvaihtoa, Virén lisää.
Tilastokeskus arvioi, että kotimaisia kieliä puhuvien määrä alittanee alkuvuonna 2026 viiden miljoonan henkilön rajan. Äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni viime vuonna 19 334 henkeä.
Virénin mukaan kantasuomalaisten määrä voisi nykymenolla olla 4,5 miljoonan hengen luokkaa 2060, jolloin väestön kokonaismäärä olisi noin 16 miljoonaa ”käsiparia”.
– Viralliset väestöennusteet ovat vain 6.5 miljoonan tasolla, mutta niissä maahanmuuton kasvu on kokoluokkaa pienempää, Virén sanoo.
Hän myöntää, että kaikki ennusteet ovat arvauksia.
”Matala lähtötaso ei selitä lukuja”
Vuonna 1990 Suomessa ei juuri ollut ulkomaalaistaustaisia, kuten Virén kirjoittaa. Silti ulkomaalaistaustaisen väestön 8,6 prosentin keskimääräinen vuosikasvu kuulostaa kovalta kasvuluvulta.
– Matala lähtötaso ei selitä lukuja, Virén kommentoi Iltalehdelle keskiviikkona.
Hän laskee, että viimeisen 10 vuoden (2015–2025) keskimääräinen vuosikasvu oli 7,2 prosenttia, eli aika lähellä päivityksessä mainittua vuosien 1990–2025 keskimääräistä 8,6 prosentin vuosikasvua.
– Ja 2020-luvun kasvu on ollut 7,7 prosenttia, hän lisää.
Virénin mukaan alimmillaan vuosikasvu vuosien 1990–2025 aikana on ollut 4,8 prosenttia. Tämä tapahtui vuonna 2017.
Virén kertoo ottaneensa huomioon laskelmassaan senkin, että keskimäärin muuttajat ovat nuorempaa väkeä kuin kantaväestö.
– Heidän kuolleisuutensa todennäköisesti pysyy alhaisena 2060 asti, hän sanoo.
Virénin muistuttaa, että toteutuneet kasvunumerot heijastavat jo sitä, että osa maahanmuuttajista on kuollut täällä.
Ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu on ollut erittäin voimakasta Suomessa 1990–2025. Matti Virén
He ovat ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä.
Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa.
Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
IL"
/img-s3.ilcdn.fi/74452c2afc0050e8429fc91aa35fcd62f8e5d342e8521933c8c4c43e877d60a4.jpg)
