Hae Anna.fi-sivustolta

psykologian opinnot

Viestiketju osiossa 'Opinnot ja kurssit' , käynnistäjänä hassuhaaveilija, 02.04.2007.

  1. toinen saara Vierailija

    minua itseäni kiinnostaisi juuri tämä yrityspuoli psykologiasta. Tieteenalana psykologia nimittäin kiinnostaa minua todella paljon, mutta haluaisin kuitenkin tehdä töitä toimistossa. täytyy myöntää, että myös palkka yrityspuolella houkuttaa :)
    Elikkäs, haluaisinkin kuulla, millaista työtä psykologit yrityksillä tehevät (esim. juuri HR). Mistään ei oikein näytä löytyvän tietoa siitä, millaista työtä se oikeastaan on (esim. työnkuva, palkkaus ja miten kannattaa opiskeluaikana esim. sivuaineita valita). Viestistäsi sain jo jotain tietoa tästä puolesta, mutta kuulisin mielellään lisää!
     
  2. *saara* Vierailija

    Itse olen kaytettavyyspuolella, joten en ole HR-asiantuntija, mutta jotain tiedan kylla.. Psykologeja on HR-puolella esim rekrytoinnissa, henkiloston kehittamistehtavissa, jne. Harva tehtava vaatii varsinaisesti psykologin patevyytta (itse asiassa yrityspuolella ei juuri mikaan tehtava) vaan samoja tehtavia hoitavat myos esim kauppakorkeasta (johtaminen ja organisaatiot), polilta (tyopsykologia, johtaminen, jne) tai yhteiskunta/valtiotieteellisesta (esim sosiaalipsykologia, sosiologia, jne) valmistuneet. Ylipaataan HR:ssa on yleensa ihmisia aika monenkirjavilla taustoilla, mutta myos psykologin tausta on naihin todella oivallinen ja psykologeja saisi olla enemmankin.

    Sivuaineeksi suosittelen ehdottomasti lukemaan jotain kaupallista. Esimerkiksi juuri johtaminen / organisaation kehittaminen / knowledge management, tms. Jos omasta yliopistosta ei loydy (esim Helsingin Yliopistosta ei loydy), niin JOO-opintoina saa otettua kauppakorkeasta sivuaineen. Toinen vaihtoehto sivuaineeksi voisi olla tyopsykologia, sita voi opiskella polilla (JOO-opintoina saa jalleen otettua sivuaineen).

    Palkkaus HR-puolella on kirjavaa, riippuu ihan minka tasoinen homma on. Assarille maksetaan vahemman kuin asiantuntijalle, pomolle sitten taas enemman kuin asiantuntijalle, jne. Yliopistotutkinnolla tehdaan tyypillisimmin suoraan asiantuntijahommia, ja jotkut etenevat sitten myohemmin pomotehtaviin. Assaripaikkoja voi - ja kannattaa - hakea opiskeluaikana harjoittelupaikoiksi.

    Palkkaus aihtelee myos paljon firmasta toiseen - se on kuitenkin selvasti parempi kuin psykologien palkkaus julkisella puolella.

    Tyopaikkavaihtoehtojahan on sitten talla alalla kahden tyyppisia: Joko jonkun firman HR-osasto, tai sitten vartavasten HR:aan / rekrytointiin / organisaatioiden kehittamiseen erikoistunut konsulttifirma (esim MPS, jne). Naista jalkimmaisista loytyy jonkin verran ihan laillistetun psykologin hommia (lahinna rekrytointiin liittyva psykologinen testaus), mutta loput hommat ovat sitten sellaisia, etta niita voi tehda monentyyppisella taustalla.

    Niin ja tarkeaa on osoittaa kiinnostusta nimenomaan yritysmaailmaa kohtaan. Myos kiinnostuksen osoittamisessa tuo kaupallinen sivuaine on omiaan. Psykologeilla kun on helposti otsassa yritysten mielesta jonkinlainen "horhohumanistien" leima (koska yrityksissa suurin osa ihmisista on kaupallisella / teknisella taustalla) ja tuon leiman omaavia ihmisia ei haluta yleensa palkata. Pitaa siis osoittaa, etta omaa ns. kaupallista ajattelua, eika ole ns. maailmanparantaja.

    Lisatietoja paikoista saa lahinna tutkimalla esim netista millaisia HR-paikkoja on ihan yleisesti auki. Erittain harvaan paikkaan haetaan juuri nimenomaisesti psykologia, joten ne paikat eivat ole auki "psykologin" tittelilla vaan ihan tehtavanimikkeen mukaan. Samoin kannattaa tsekata esim MPS:n ja Psyconin nettisivut (ko. firmat ovat siis henkilostokonsultointiyrityksia).

    Toivottavasti tasta oli jotain apua :)
     
  3. mietinpä vaan Vierailija

    Saara kertoi saavansa yksityisellä 5 v työkokemuksella reilut 3000. Yleensä akateemiset ihmiset kuten ekonomit, lääkärit, juristit ja dippainssit tienaavat yksityisellä tuolla työkokemuksella 4500-6000 euroa eli jopa puolet enemmän. Yksityisellä sektorilla jopa sihteerit ja johdon assarit tienaavat 3000 ylöspäin, puolet pienemmällä koulutuksella kuin psykologit.
    Kyllä psykologit ovat vaatimattomia palkkojen suhteen...
     
  4. dippainssi Vierailija

    Edelliselle: ei muuten pida paikkansa nuo mainitsemasi palkat. Esim vuonna 2002 valmistuneen dippainssin mediaanipalkka yksityisella sektorilla on noin 3500 euroa. (TEK:n tilastoista). Eli ei todellakaan puolet enemman kuin alkuperaisen mainitsema 3000 euroa :)

     
  5. miehenä dippainssi Vierailija

    Mieheni on dippainssi, työkokemusta 6 vuotta ja kuukausipalkka 5700. Tuo tek tilasto on täyttä puppua, koska hänen kaikki kaverinsakin tienaavat järjestäen yli 5000.
     
  6. TEKillä taitaa olla sen verran paljon enemmän jäseniä kuin miehesi ja hänen kaverinsa että keskiarvo on se mikä on. Eri alojen insinöörit tienaavat hyvin eri lailla.

    et taida olla tilastoihmisiä tai yhteiskuntatieteilijä? =)

     
  7. tiedoksesi Vierailija

    Helsingin yliopistolla ON johtamisen sivuainekokonaisuus valtsikassa, ja se taitaa olla kaikkien tiedekuntien opiskelijoille avoin.

     
  8. niin ja näin Vierailija



    Joo joo, mutta ota huomioon, että tek keskiarvo ansioissa mukana myös kunnissa työskentelevät dippainssit, joiden keskipalkka näyttää olevan 3400 tienoilla. Nämä "huonopalkkaiset" kunnan duuneissa olevat dippikset laskevat kaikkien dippisten keskiarvoa mukavasti. Kyllä siellä yksityisellä sektorilla on ihan eri palkat.
    Mun mielestä psykologeilla on akateemisiksi ihmisiksi todella huonot palkat. Miten viitsitään kouluttautua vuosia ja tienataan sitten ihan älyttömän huonosti. Mikä tekee psykologeista vähemmän arvokkaan ammatin kun esim. ekonomeista tai lakimiehistä tai lääkäreistä, saman tason koulutus kaikilla?
     
  9. dippainssi Vierailija

    Itse asiassa tuo laittamani keskiarvo oli nimenomaan yksityiselle sektorille. Ei siis kunnan insinooreja mukana. Tosin se oli vain vuonna 2002 valmistuneille, ei kaikille dippainsseille.

    _Kaikkien_ _yksityisella_ tyoskentelevien dippainssien keskipalkka on muuten sekin alle 5000 euroa - tarkemmin noin 4500 euroa.

    Dippainssi paasee yksityisella suht "helposti" noin 4000 euron ansioihin, mutta siita ylospain lahinna vain jos on halutumpaa erityisosaamista tai jos kiipeaa uraportaassa eteenpain, ts. ryhtyy / paasee pomoksi. Perussuunnitteluhommista ei todellakaan saa normisti mitaan yli viitta tonnia ja niita perussuunnitteluhommia suuri osa dippainsseista kuitenkin tekee. Myos yksityisella.

    Katsokaa oikeasti niita tilastoja niin voitte yllattya.. myos monen muun ammattiryhman kohdalla. Yleensa palkkojaan mainostavat eniten ne, joiden ura on sujunut nousujohteisesti ja jotka tienaavat (siksi) tosi hyvin. Siita syntyy sellainen harha, etta kaikki dippainssit, laakarit ja juristit tienaisivat jotenkin tosi hyvin.

    On ihan totta, etta dippainssi voi hyvin edeta yksityisella puolella suht nopeasti keskijohdon tehtaviin ja tienata kuusikin tonnia kuussa. Mutta yhta totta on, etta moni dippainssi tekee suunnittelutehtavia 10+ vuoden kokemuksella ja 3500 euron palkalla. Ihan siella samalla yksityisella puolella.

    (Silti totta se mita edellinen sanoi, eli etta psykologeille maksetaan paskasti dippainsseihin verrattuna. Niin kuin kaikille muillekin humanisteille noin keskimaarin.)
     
  10. pogologi Vierailija

    Psykologin koulutus ei tosin varsinaisesti ole humanistinen.
     
  11. ot. Vierailija

    Muillakin akateemisilla on 180 opintoviikon tutkintoja, mm. teknillisissä tiedekunnissa diplomi-insinöörit ja arkkitehdit.
     
  12. mentaalihoitaja Vierailija

    ap:lle: Vastaan nyt off topic, mutta kuitenkin. Jos et psykologiaa lähdekään lukemaan, niin miten olisi jokin työ joka liippaa melko läheltä esim. psykiatrinen sairaanhoitaja?
     
  13. Lukiolainen Vierailija

    Itse opiskelen vasta lukiossa, joten minkäänlaista kokemusta psykologiasta ei lukion aloituskurssien lisäksi ole. Olen kuitenkin ollut aina hyvin kiinnostunut psykologiasta, ja kiinnostus on vain lisääntynyt vuosien varrella! :) Aion myös kirjoittaa psykologian.

    Olen kuitenkin melko kunnianhimoinen ihminen, ja tottakai olisi joskus tulevaisuudessa mukavaa saada myös hyvää palkkaa. Vaikkei rahalla itselleni suurta merkitystä olekaan, tuntuu kuitenkin hölmöltä päättää jo tässä vaiheessa, että tulee joskus saamaan sen 2000-2500e kuussa kun mahdollisuuksia riittäisi opiskelemaan vaikka kuinka hyville palkoille!
    Tottakai olisi sitten myös psykiatrin ammatti, ongelmana on vain se, etteivät fysiikka, kemia jne ole koskaan kiinnostanut minua lähes ollenkaan, lääketieteestäkin vain ne psykologiset puolet.
    Haluaisin auttaa ihmisiä, ja vaikka psykologin opinnot jatkossa muuttuisivatkin teoreettisimmiksi ja kuivemmiksi, olen varma ettei kiinnostukseni psykologiaa kohtaan katoaisi. Nyt kuitenkin kun katsoo omaa perhetaustaa, niin toivoo että joskus "isona" ei tarvitsisi miettiä joka rahanmenoa yhtä paljon.
    Monesti mietin vaihtoehtoisesti myös kauppakorkeaan menemistä, eivät markkinointi ja johtaminenkaan huonoilta vaihtoehdoilta kuullosta. Hyvät palkat kumminkin houkuttavat aika paljon.
    Nyt on siis vain yritettävä punnita kumpi on parempi: työ, josta on aina unelmoinut ja huonompi palkka, vaiko "ei niin kiinnostava" työ ja parempi palkka.
    Tuo rekrytointi sekä henkilöstön kehittämis- puoli kiinnostivat myös hyviltä, palkkakin on kohtuullinen, ja näissä kai on sekoitettuna hieman molempia - kaupallisia ja psykologisia opintoja?
    Mitä mieltä te olette, kannattako lähteä opiskelemaan psykologiaa, nyt kun on vielä kaikki vaihtoehdot avoinna? :)
     
  14. psykologi... Vierailija

    Jep, henkilöstön kehittämispuoli on sekoitus kaupallista alaa ja psykologiaa. Molemmista opinnoista on sinne hyötyä ja itse asiassa tuota työtä voi tehdä kaupallisellakin koulutuksella ihan hyvin (pisteenä i:n päälle sivuaine psykologiasta / sosiaalipsykasta / työpsykasta). Ei siis tarvitse olla psykologi.

    Jos mietit psykologian valitsemista, niin suosittelen perehtymään vielä tarkemmin siihen, millaista day-to-day-työtä psykologit oikeasti tekevät. Kuulostat tosi fiksulta lukiolaiselta, eikä tarkoitukseni ole mitenkään dissata, mutta tuo "ihmisten auttaminen" on niin kliseinen ja tavallaan aika huono syy valita psykologian opinnot.. käytännön työssä kun voi aika harvoissa paikoissa oikeasti auttaa montaakaan ihmistä. (Lähinnä terapiatyössä tämä on mahdollista, kun sama hlö käy vastaanotolla pitkään ja vointia voi seurata, mutta terapiatyö edellyttää erillistä koulutusta yms eli ei ole ihan perus-psykologihommaa ja terapiatyö on myös monelle muista syistä aika rankkaa.) Eli jos motivaationa valita ala on auttaminen, niin työhön on aika helppo turhautua, kun sitä auttamista valitettavasti tapahtuu niin vähän.. käytettävissä olevat resurssit, autettavien moninaiset ongelmat ja hoitomotivaatio (siis sen puute) jne kun tulevat aika usein vastaan. Työpaikasta riippuen tietysti.

    Ei auttaminen huono juttu ole, mutta se ei saisi olla ainoa (tai edes suurin) syy valita alaa. Paitsi jos tietää, mihin on päänsä pistämässä ja haluaa silti auttaa, mutta luulen, ettei monikaan alaa valitessaan tiedä :)

    Psykologin ammatti on kyllä omasta mielestäni tosi antoisa ja mielenkiintoinen. Ja vaikkei usein voikaan auttaa sanan kliseisessä merkityksessä, niin tietää silti tekevänsä työtä, jota tarvitaan ja jolla on merkitys. Palkka on huono, juu, mutta olen itse oppinut elämään sen kanssa. Tunnen kyllä monta todella turhautunutta kollegaa, jotka eivät ole.

    Suosittelen siis tätä alaa lämpimästi, jos se vielä ensitutkimisen jälkeen kiinnostaa. Mutta tuo tutkiminen kannattaa tehdä, koska psykologin käytännön työ eroaa kuitenkin aika paljon psykologian opiskelusta. Ja se opiskelu kestää kuitenkin vain "muutaman" vuoden, kun taas työelämässä ollaan 30+ vuotta.

    Jos sulla on jotain spesifisiä kysymyksiä niin kysy ihmeessä, vastaan mielelläni.
     
  15. Lukiolainen Vierailija

    Uskon, että työ voi olla todella rankkaa, eikä ihmisiä kuitenkaan pääse auttamaan konkreettisesti lähes ollenkaan.

    Puhuin juuri siskoni kanssa joka oli lääkiksen kautta harjoittelussa jollain nuorten psykiatrisella osastolla. Hänen mukaansa se oli todella masentavaa, ketään ei päässyt oikeasti auttamaan ja ne jotka osastolle tulivat olivan niin huonoista oloista, ja taustalla oli niin pahoja juttuja että toivoa ei enää juurikaan ollut. Häntä työ ei kiinnostanut ollenkaan, muta itse taas kiinnostuin siitä entistäkin enemmän.
    Tätini on psykologi Ruotsissa, ja on kertonut työn olevan välillä todella rankkaa. Ruotsissa on psykologeilla kuitenkin käsitykseni mukaan paremmat palkat kuin Suomessa.

    Psykologia siis kiinnostaa minua, ja nyt olen koittanut muodostaa itse työstäkin jonkinlaista kuvaa. Sen myötä psykologin ammattikin on alkanut kiinnostaa minua entistä enemmän. Ja tosiaan tuo ihmisten auttaminen kuullostaa kliseeltä, mutta on minulla toki monia muitakin syitä miksi haluaisin psykologiksi! :) Kuten jo sanoin niin työ itsesssään, ja psykologia aineena kiinnostavat paljon. Olen myös aina tykännyt kuunnella muita ihmisiä, ja koittaa etsiä syitä siihen miksi ihmiset käyttäytyvät tietyin tavoin.

    Ja varmasti psykologin päivittäisestä työstä on aika vaikea saada tarkkaa kuvaa ennenkuin pääsee itse kokeilemaan, mutta näillä näkymin se rankkuudestaan ja "huonoista" puolistaankin huolimatta houkuttaisi. Palkka on siis ainut miinus, mutta eipä se kumminkaan niin suuri miinus taida olla että sen takia jättäisin alan valitsematta. Varmasti rahankin arvostaminen ja palkka työmotivaationa vanhetessa kasvaa, mutta siltikin tuntuu, että mikäli en lähtisi psykologiaa opiskelemaan, jäisin paljosta paitsi.

    Entäs tuo terpapeutin ammatti, erikoistutaanko psykologista terapeutiksi vai miten?

    Minulla on kumminkin vielä aikaa miettiä, ja koitan saada jonkinlaista selkeämpää kuvaa eri ammateista. Kiitos paljon vastauksesta :)
     
  16. terapeutti Vierailija

    Psykoterapeuttikoulutukseen voit hakea valmistuttuasi psykologiksi. Koulutuksia järjestävät useat tahot ja suuntauksia on erilaisia. Terapiakoulutus suoritetaan työn ohessa ja se kestää 3-6 vuotta. Koulutus on maksullista, mutta usein työnantaja maksaa / osallistuu kustannuksiin.
     
  17. ChiisaiHana Vierailija

    2000-2500 on ihan normipalkka, eikö? Eikä opettajat tienaa sen enempää, patisi jos on erityis opettaja koska silloin on joku tuplapätevyys tj. Alle 2000 on taasen vähän kuukaudessa. Minusta palkka on normaali ja "ihan syötävää".
     
  18. Jossain vaiheessa havahduin, joskus TULEN YRITTÄMÄÄN PÄÄSYÄ SINNE PSYKOLOGIAA LUKEMAAN! Tee säkin niin!

     
  19. luokanope 77 Vierailija

    Luokanopettajien keskipalkka on lähes 2900, erityisopettajien 3100 ja aineenopettajien yli 3200.
    Että näin. Lisänä pitkät lomat, eikä työpaikalla tarvi istua 8-16. Valmistelut voi tehdä kotona koska haluaa, eikä joka päivä ole välttämättä mitään valmisteluita. Meidän koulusta opet lähtee perjantaisin klo 11-12 eli mukavan pitkä viikonloppu. Eli kyllä psykologien palkat siihen nähden aika surkeita on, mutta ammatinvalintakysymys.
     
  20. ChiisaiHana Vierailija

    Ja riippuu tietenki opettajista, millon he lähtevät koulusta kotiin. Minun äitini ei ennen saanut ruotsinmaikkana kaikista lomista palkkaa joka kyllä silloin otti päähän.

    Voiko joku kertoa psykologin alan huonot ja hyvät puolet?
     
  21. Avopsykologi Vierailija

    Ammatinvalinnanohjauksen palkkatiedot olivat naurettavan vanhoja. Olen itse työskennellyt kyseisessä ammatissa (ensimmäinen työpaikka) noin 3v. ja palkka lähes 2900 euroa.
     
  22. Palkat Vierailija

    Tuohon vaikuttaa myös asuinseutu. Etelä-Suomessa isommat palkat jne. Niin insseillä kuin psykologeilla. Meillä päin on huippupallkka jos se hipoo 3000, sitä saa lähinnä yritysten johtohenkilöt. Kunnan työssä se raapii nippa nappa 2000 niin opeilla kuin muillakin.
     
  23. Juzakki Vierailija

    Psykologien palkat tällä hetkellä n. 2600-2800 e, siis aloituspalkka. Yksityissektorilla aloituspalkka 3100-3400 e. Sairaanhoitajan liksa ilman lisiä n. 1900 e, siis aloituspalkka. Psykologilla siisti sisätyö ja työaika 37h/vko. Itä-ja Pohjois-Suomessa aloituspalkkoihin voi pistää "syrjäseutulisää" n. 500 e.
     
  24. Usmah Vierailija

    Ei kannata hakea opiskelemaan psykologiaa pelkän hoitovietin perusteella tai ajatuksella, että pystyisi hoitamaan itseään (vrt. sydänkirurgi joka leikkaisi oman sydämensä!). Ala on kova, vaikka kyseessä onkin ns. "pehmeitä" arvoja populäärissä ilmapiirissä kosketteleva humanistinen tiede. Jos pystyt sietämään ikäviä ihmiskohtaloita (esim. insesti jne..), suisidi suspekteja, psykoosipotilaita, vakavasti masentuneita / uupuneita, vahvasti ahdistuneita ja luomaan keskustelemalla heidän kanssaan psykologisen hoitosuhteen itse traumatisoitumatta, voit harkita alaa. Muuten suuntaisin aivan johonkin muuhun ja vain "harrastaisin" psykologiaa (keittiöpsykologia).
     
  25. Ei nyt niin kovaa Vierailija

    ^Eihän psykologin ole välttämätöntä erikoistua kliiniselle puolelle: on myös neuropsykaa, kehityspsykaa jne... Tutkijoita, kehityspuolelle erikoistuvia... Uusia opettajiakin tarvitaan... Ammatinvalintapsykologeille on sijat joka kaupungissa...

    Ei psykologiksi valmistuneista auttamatta tule terapeutteja, aika harvasta tulee.

    Toisaalta jos se terapiapuoli kiinnostaa, niin kätevämmin siihen saa opiskeltua psykiatriseksi sairaanhoitajaksi - enemmän sitä oikeaa käytännön puolta opinnoissa ja vähemmän teoriaa/historiaa ja "turhia" sivuaineita... Siitä voi vielä jatkaa psykoterapeutiksi yhtä suurella pätevyydellä kuin psykan tutkinnon omaavatkin ja saman kestoinen on tuo jatko-opiskelu.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti