Puhukaa mulle järkeä

[vuotiaan äiti]

pistetäänpä omaksi ketjuksi
Minulla on reilu vuotias ja samaan aikaan pukkaa hirveästi vauvakuumetta. Puhukaa mulle järkeä että en yritä hankkia toista vaikka hirveästi tekisi mieli antaa lapselle sisko tai veli. Biologinen kello se tikittää, mittarissa nyt 36.
Huomaan koko ajan ajattelevani että menisihän tuossa toinenkin melkein samoilla vaivoilla, kun tuo ainokainen on ollut ainakin tähän asti melko helppo lapsi. Luulisi että kahdesta olisi toki vaippaikäisenä kovastikin työtä äidille, mutta vähän myöhemmin niistä olisi seuraa toisilleen ja lapsella voisi olla kovinkin kivaa jos olisi sisko tai veli.

Lisääkö toinen lapsi työmäärää 100% vai vain 50%?
Miksi minun kannattaisi yrittää toista lasta? Entä miksi ei kannattaisi?

 

["eve"]

sisarus on tärkeä koko loppuelämän,ei vain lapsuudessa. kyllä haluaisin sisaruksen lapselleni jos ei vielä olis. helpompaa on hoitaa 2ta kuin 1tä, ovat seuraksi toisilleen

 

["Kaisa"]

Kuka sanoo et tulet heti raskaaksi.. eli jos esikoinen on jo yli vuoden ni se on lähemmäs tai yli 2v kun pikkusisarus syntyy.. eli ei ole enään välttämättä vaipoissa

 

[nooo]

Meillä ikäeroa 2v2kk. Helppoa on ollut, nyt kun vauvallakin ikää reipas 8kk, niin todella helppoa!

 

["Vieras"]

Meillä ikäeroa 1v8kk ja ei tää nyt niin rankkaa ole. Toki saa olla syöttämässä,sylittelemässä,vaihtamassa kuiviin jne. Koko ajan.mutta toisaalta,tätä jatkuu sen hetken, kaiki vielä tuoreessa muistissa ja toivottavasti tulevaisuudessa lapsista seuraa toisilleen, kun ikäero niin pieni. Harva katuu lastentekoa, mutta moni katuu tekemättä jättämistä.

 

["mie"]

Meillä ikäero 1v7kk ja kyllähän se aluksi oli rankkaa saada arki toimiman, mutta nykyään se rullaa omalla painollaan. Välillä on rankempia päiviä ja välillä taas ihania lepposia. Meillä nuorempi on nyt 7kk.

 

[vuotiaan äiti]

[QUOTE="Kaisa";23503129]Kuka sanoo et tulet heti raskaaksi.. eli jos esikoinen on jo yli vuoden ni se on lähemmäs tai yli 2v kun pikkusisarus syntyy.. eli ei ole enään välttämättä vaipoissa [/QUOTE]

Näinhän se menee. Voi olla niinkin että ei enää tärppää ollenkaan. Siksi puhuinkin yrittämisestä.

Sen tiedän jo kokemuksesta että ainakin tuon yhden kanssa pärjään vaikka yksinkin (mies ollut kuukausia reissutöissä). 95% olen luopunut kaikista omista harrastuksista, joten sitä ei tarvitse enää miettiä tai surra. Toki kahden (tai kolmen jos tuleekin kaksoset) pikkuisen kanssa sitten jäisi se pienikin oma aika pois, ainakin aluksi.
Vaikka pidänkin ainokaistani helppona on hänessäkin ollut paljon tekemistä. Aina 10kk ikään asti hän vaati sapuskaa kahden tunnin välein riippumatta vuorokauden ajasta ja vasta 1v2kk ikäisenä on ollut kaksi yötä ilman yhtään yöherätystä. Lisäksi lapsella pieni liikuntavamma. Helppo lapsi on siksi että ei ollut koliikkia eikä mitään allergioita eikä adhd:ta tai aistivammaa tai kehitysvammaa tai...