Purran "karmiseva" budjettiehdotus: alijäämä 10,1 mrd/e ja 4 vuodessa 39,2 mrd/e lisää velkaa..riittäkö edes?

[vierailija]

Kymmenen miljardia velkaa jälkipolville, hienoa Riikka. Maahanmuutosta leikattiin pennosia ja suomalaiset ruoskitaan. Tuskin on suomalaisvastaisempaa hallitusta mahdollista muodostaa, elleivät persut saa enemmistöä eduskuntaan

 

[vierailija]

Hallitus ottaa velkaa saman määrän kuin edelliset hallitukset ja enemmänkin, jos vähennetään koronan ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat kulut. Ainoa ero on siinä kenelle he sitä rahaa jakavat eli itselleen ja kaltaisilleen.

 

[vierailija]

Koko asian huonoon tilaan vaikuttaa suuresti tämä meidän poliittisen järjestelmämme rakenne. Kaiken maksaa aina köyhimmät ja huono-osaisimmat kansalaiset. Työttömiäkään ei edes haluta töihin,vaan ollaan vain tuomassa halpatyövoimaa ulkomailta työvoimapula tekosyynä, vaikka maassa on yli 300 000 työnhakijaa, joille ei löydy kuin silppu-, pätkä- ja soa-aikatöitä, jos niitäkään. Terveydenhoitoa haittaa se aika yleismaailmallinen ongelma, että oikeisto on jo vuosikymmeniä pyrkinyt vähentämään julkisten palvelujen resursseja ja osuutta ja nyt kun vasemmistohallitus halusi palauttaa julkisen terveydenhuollon tason, se ei enää onnistukaan koska hoitajia ja resursseja ei enää ole. Oikeisto lisää Kelamaksuja joilla kupataan yhä enemmän yksityiselle terveydenhoitobisnekselle ja maksetaan enemmän, osa verorahoilla ja osa omasta lompsasta, jos rahaa löytyy.

 

[vierailija]

Kuten persujen kannatuksen tasaisesta laskemisesta voi huomata niin osalle äänestäjistä rasistinen käytös on tullut yllätyksenä sekä se ettei vaalilupauksista pidetä kiinni. Kannatus on laskenut tasaista prosentin per kuukausi vauhtia ja jatkossa lasku on todennäköisesti vielä nopeampaa kun ihmisille selviää mitä kaikkea ja keiltä hallitus aikoo leikata ja samaan aikaan antavat suurituloisille lisää. Vain sitä osaa kannattajista jotka tukevat rasistista toimintaa ei näytä haittaavan vaikka heiltä tullaan leikkaamaan tuista.

 

[vierailija]

Kaikista köyhimpiä lähdettiin EK:n mahtikäskyllä ahdistamaan entistä ahtaammalle, varokaa vaan, kerran menettettyä yhteiskuntarauhaa ei niin vaan saadakkaan takaisin, leikattavaa olisi ollut miljardeittain; yritystuissa, yritysten veronkiertojen torppaamisessa, yhteiskunnan pakollisten toimintojen ulkoistamisten ottamisessa omiksi töiksi takaisin, tiemaksut raskaalle liikenteelle kuten naapurimaissakin on, virastojen ja koulutuksen tukeminen/järjestäminen halvemman hintatason maakuntiin. Julkisella puolella paljon isopalkkaisia höttövirkoja "Bullshit Jobs" ja muuta tauhkaa ihan liikaa liian kovilla palkoilla. Tässä nyt vain äkkiseltään mieleen tulleet, paljon muutakin on varmasti.

 

[vierailija]

Yritystukien leikkauksista ei mitään mainintaa. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Miksi verorahoja pitää haaskata esim. Viihdelaivojen varustamotukiin, jonka ainoa tarkoitus on pitää lippujen hinnat alhaisina, jotta kansalaiset pääsevät halvan viinan hakuun mm. Viroon.

 

[vierailija]

Purra ja Orpo vakuuttelivat ennen vaaleja, että työttömän ansiosidonnaisen kokonaisansiot eivät laske: alussa saa enemmän, lopussa vähemmän. Nyttemmin tämä unohdettiin, alun normaalin jälkeen saa entistä vähempi. Eli suora leikkaus. Olen erittäin pettynyt. Tanskassa josta oikeisto väittää ottavansa mallia ansiosidonnainen on alussa 90% palkasta ja alimmillaankin korkeampi kuin nykyinen ansiosidonnaisen taso Suomessa, mutta oikeisto ottaakin vaan rusinat pullasta, ja enemmistö kansastahan vihaa niitä pullan rusinoita. Lisäksi suojaosan poistolla ja työssäoloehdon tuplaamisella ei varmasti lisätä työllisyyttä, vaikutus on juuri päinvastainen. 300€/kk työtulojen poisto tarkoittaa kaikille osa-aikatyöläisille vähintään 150€/kk tulojen pudotusta, asumistuen leikkaukset vievät vielä lisää. Olen erittäin pettynyt annettujen lupausten vesittymiseen.

 

[vierailija]

Koko asian huonoon tilaan vaikuttaa suuresti tämä meidän poliittisen järjestelmämme rakenne. Kaiken maksaa aina köyhimmät ja huono-osaisimmat kansalaiset. Työttömiäkään ei edes haluta töihin,vaan ollaan vain tuomassa halpatyövoimaa ulkomailta työvoimapula tekosyynä, vaikka maassa on yli 300 000 työnhakijaa, joille ei löydy kuin silppu-, pätkä- ja soa-aikatöitä, jos niitäkään. Terveydenhoitoa haittaa se aika yleismaailmallinen ongelma, että oikeisto on jo vuosikymmeniä pyrkinyt vähentämään julkisten palvelujen resursseja ja osuutta ja nyt kun vasemmistohallitus halusi palauttaa julkisen terveydenhuollon tason, se ei enää onnistukaan koska hoitajia ja resursseja ei enää ole. Oikeisto lisää Kelamaksuja joilla kupataan yhä enemmän yksityiselle terveydenhoitobisnekselle ja maksetaan enemmän, osa verorahoilla ja osa omasta lompsasta, jos rahaa löytyy.

Sanni Gran-Laasonen kertoi, että Kela-korvauksiin satsataan 330 miljoonna. Eli tuo on rahansiirto yksityisille "pörriäisille". Samalla leikataan sote-aluiden rahoitusta. Eli jatketaan tietoisesti julkisen terveydenhoidon alasajoa. Mitäpä jos tuo 330 miljoonaa eli 82,5 miljoona/vuosi olisi kohdennettu korvamerkittynä terveydenhoidon palkkojen korottamiseen?

 

[vierailija]

Keskustan Lohi: ”Purran ehdotus 40 miljardin velanotosta yllätti”

Keskustan Lohi: ”Purran ehdotus 40 miljardin velanotosta yllätti”

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ihmettelee, että hallituksen velkaantuminen on samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä hallituksella.

www.iltalehti.fi

"Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ihmettelee, että hallituksen velkaantuminen on samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä hallituksella.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi on yllättynyt valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) ehdottamasta lisävelan määrästä, joka tarvitaan vaalikauden menojen kattamiseksi.

Purran suunnitelmassa valtion alijäämä olisi neljän vuoden aikana yhteensä 39,2 miljardia euroa.

– Velkaantuminen Purran budjettivuosille on suuruusluokassaan samalla tasolla kuin mitä se oli edellisen neljän vuoden aikana, vaikka nyt ei ole koronapandemiaa, Lohi hämmästelee tiedotteessa.

”Säästöjä vanhuksille”

Lohi muistuttaa, että viime kaudella oppositiossa perussuomalaiset ja kokoomus antoivat ymmärtää velkaantumisen johtuvan Sanna Marinin (sd) hallituksen holtittomasta taloudenpidosta. Lohen mukaan kyse on kuitenkin pitemmän aikavälin kehityksestä ja rakenteellisesta alijäämästä.

Lohi ihmettelee myös Purran (ps) toistuvia puheita niin sanotusta fiskaalisesta konservatismista tilanteessa, jossa valtion velkaantuminen on mittavaa.

– Ymmärtäisin Purran puheet paremmin, jos taloudenpito olisi tasapuolisesti tiukkaa. Nyt säästöjä kohdistetaan erityisesti heikoimmassa asemassa oleville: vanhuksille, vammaisille ja sosiaaliturvaan, mutta samalla suurituloisimmille ojennetaan täsmäveroale höllentämällä niin sanotun solidaarisuusveron ehtoja.

Lohen mukaan säästää pitää, mutta se on tehtävä oikeudentuntoisesti.

– Sen sijaan tiukkoina aikoina veroja ei ole pakko velaksi keventää.

”Menokehyskikkailun makua”

Lohi kiinnittää huomiota siihen, että hallitus myös siirtää merkittäviä menoeriä normaalin budjetin ulkopuolelle ja rahoittaa ohjelmaa myymällä tuottavaa valtion omaisuutta.

– Toisin sanoen erillisen neljän miljardin investointiohjelman sisällössä on peitellyn menokehyskikkailun makua.

Lohen mukaan Purran budjettiriihestä ei saatu lisävalaistusta siihen, mitä omaisuutta myymällä Turun raidehanke ja muut paketin menot tullaan rahoittamaan. Lohi painottaa, että suomalaisilla on oikeus tietää, mistä veronmaksajien yhteisistä omistuksista hallitus luopuu hankkeiden toteuttamiseksi.

– Hallituksen tulee samalla rehellisesti ja avoimesti kertoa, millaiset osinko- ja muut tuotot valtio menettää tulevaisuudessa tämän myötä. Näin kansalaiset voivat arvioida hallituksen toiminnan järkevyyttä."

 

[vierailija]

IS - Kommentti: Inflaatio on köyhdyttänyt kaikkia – mutta ennestään köyhimpien eläminen on kallistunut eniten

Kommentti: Köyhimpien eläminen on kallistunut eniten, ja siitä voi tulla poliittinen kiistakysymys

Elinkustannusten kohoaminen on jo vuosikymmenten ajan vähä vähältä kasvattanut Suomenkin pieni- ja suurituloisten välistä elintasokuilua, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

"Elinkustannusten kohoaminen on jo vuosikymmenten ajan vähä vähältä kasvattanut Suomenkin pieni- ja suurituloisten välistä elintasokuilua

Pienituloisen pakolliset menot, kuten ruoka- ja asumismenot, ovat kohonneet enemmän kuin keski- ja suurituloisten elinkustannukset.

Tilastokeskuksen kokoamat ja laskemat viralliset inflaatioluvut kuvaavat keskivertokansalaisen elinkustannusten kehitystä, eivät enempää eivätkä vähempää.

Suurin osa kansalaisista tai kotitalouksista ei kuitenkaan ole kuluttajina täsmälleen tai välttämättä läheskään tilastollisen keskivertokuluttajan kaltaisia.

Yksi inflaatiolukuihin liittyvä tulkintavaikeus syntyy siitä, että hintatilastojen "kulutuskori" kuvastaa varsin osuvasti keskituloisen tai vähän tätä suurituloisemman kotitalouden kulutustottumuksia – mutta ei kovinkaan hyvin pienituloisten tai oikeasti suurituloisten kuluttamista.

Toinen ehkä ajan oloon vielä hankalampi tulkinnan vaikeus on syntynyt siitä, miten eri tavoin pieni- ja suurituloisten kulutusmenojen painottuminen poikkeaa keskimääräisen tilastokansalaisen kulutusmenojen rakenteesta.

Pienituloiset käyttävät asumisen, energian ja elintarvikkeiden kaltaisiin pakollisiin menoihin suuremman osan niukoista tuloistaan kuin keskituloiset tai varsinkaan suurituloiset, joiden tulot riittävät paitsi muihinkin kuin aivan pakollisiin menoihin myös säästämiseen.

Pienituloisimpien harmiksi juuri heitä suhteellisesti eniten rasittavat pakolliset kulutusmenot ovat kohonneet jo vuosien ajan vähä vähältä nopeammin kuin vähemmän pakollisten kulutustavaroiden ja palveluiden hinnat.

Näistä seikoista seuraa yhdessä ja erikseen, että pienituloisen kansanosan oikeassa arjessaan kohtaama inflaatio – eli elinkustannusten nousu ja elämisen kallistuminen – on ollut kovempaa kuin virallisten inflaatiolukujen kuvittelemat keskivertokansalaiset ovat kohdanneet.

Saman tulkinnan toinen puoli on, että suurituloisimman kansanosan elinkustannukset ovat kohonneet ja arkielämä kallistunut keskivertokansalaisen inflaatiota vähemmän.

Keskuspankki on tunnistanut ilmiön

Suorasukainen Donovan kuvaa ”plutokraattisia” kuluttajahintatilastoja lähinnä rikkaiden inflaatiomittareiksi – joiden sinänsä oikein lasketut keskivertoluvut jättävät pieni- ja suurituloisten välillä vallitsevan ja vuosi vuodelta kasvavan elintasokuilun näkymättömiin.

Hän tekee selväksi ja osoittaa laskelmillaan, että vaikka elinkustannusten kohoaminen rasittaa rikkaidenkin taloutta, vielä enemmän inflaatio köyhdyttää ennestään köyhimpiä.

Sattumoisin Suomi on yksi kirjan esimerkkimaista. Donovanin mukaan Suomen kotitalouksien pienituloisimman viidenneksen elinkustannukset kohosivat vuosina 1997–2014 viitisen prosenttiyksikköä enemmän kuin suurituloisimman viidenneksen.

Kun tämä elinkustannusten eriytyminen – ja köyhien köyhtyminen – näyttää Suomen Pankin viime vuosien havaintojen perusteella vain jatkuneen, tämä ilmiö voi ennen pitkää kärjistyä tilastopulmasta poliittiseksi kiistakysymykseksi."


Erittäin ansiokas kirjoitus joka kannattaa lukea linkistä kokonaan.
Orpo, Purra, Henriksson ja Essayah kurittavat niitä köyhiä, työttömiä ja osa-aikatyöläisiä joiden menot ovat jättiahneusinflaation takia jo muutenkin nousseet huomattavasti suurituloisia enemmän.

 

[vierailija]

Että silleen

 

[vierailija]

Purra esitteli ”karmaisevia” lukuja valtion menoista – Orpon hallitus kasvattaa velkataakkaa

Purra esitteli ”karmaisevia” lukuja valtion menoista – Orpon hallitus kattaa velkataakkaa

Valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelman mukaan vuonna 2027 valtion budjetti olisi edelleen yli 9 miljardia euroa alijäämäinen.

www.is.fi

Purra esitteli perjantaina valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen, joka on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.

"Hallituksen sopeuttamistoimista huolimatta Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa koko hallituskauden ajan. Koko hallituskauden aikana Petteri Orpon (kok) hallitus ottaa julkisen talouden suunnitelman luonnoksen mukaan 39,2 miljardia euroa lisää velkaa. Valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelman mukaan vuonna 2027 budjetti olisi 9,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Hallitusohjelmassa esitetään yli neljän miljardin euron sopeutustoimia. Lisäksi hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä, joiden on määrä vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan 28. elokuuta. Hallitus kokoontuu neuvottelemaan valtion talousarviosta budjettiriiheen 19. syyskuuta."


Todellisuus voi olla kamalampi kun taantuma ja epävarmuus ankeuttavien leikkaustoimien takia voi hyydyttää talouden ja jopa lisätä työttömyyttä, joka olisi myrkkyä jo muutenkin "karmaisevan" budjettiesityksen luvuille. Isotuloisiin keskittyvät tuloveronalennukset lisäävät menoja, velkaa ja aljäämää, joten ne ovat paha virhe tässä tilanteessa, ja epäoikeudenmukaisia, kun kaikkein pienituloisimmilta kansalaisilta mm. köyhiltä, työttömiltä ja osa-aikatyöläisiltä samaan aikaan leikataan tuloja ja ostovoimaa rankalla kädellä jopa kymmeniä prosentteja tuloista, joka hyydyttää jo sinällään kotimaan kysyntää ja ajaa yrityksiä vaikeuksiin lisäten työttömyyttä.

Vaikka Euroopassa olisikin jo nousu alkamassa (ei ole), niin oikeistohallitus onnistuu munimaan suhdanteet leikkaushimossaan Suomen kohdalta. Viite: Sipilän viritelmä, et al.