Puututko vai etkö puutu "toisten asioihin"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja halipupu harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

halipupu harmaana

Vieras
Tuosta 3,5v:n puistossa leikkimisketjusta tuli mieleen kysellä tällaista.

Puutuko "toisten asioihin" joita näet ympärilläsi esim. kiusaamista, riehumista yleisissä kulkuvälineissä, kaupassa yms. Lapsia yksin vaaratilanteissa, tiellä leikkimässä jne...?
Jos puutut, niin miksi?
Jos et puutu, niin miksi et?

Itse puutun, jos kyseessä on pieni lapsi tai pienet lapset eikä puuttumisesta aiheudu itselleni vaaraa. Aina isompien "lasten" riuhumiseen ei uskalla puuttua, koska voi saada itse heiltä turpiinsa. Mulla on kännykkään talletettuna metron hätäkeskuksen numero ja oon valmiiksi suunnitellu miten toimia, jos metrossa pitää joskus soittaa häiriköstä sinne. Kerran sainkin neljä poikaa häädettyä metrosta, kun he leikkivät stendareilla ja sattumalta samassa vaunussa oli järjestysmiehet, joille menin sanomaan asiasta.
Viime viikolla satuin olemaan metrossa ilman kännykkää ja harmitti, kun poikalauma riehui metrossa ja heitteli mm. jotain ruokapakkauksia pitkin metroa. Kukaan kanssamatkustajista ei puuttunut asiaan. vaikka matkustajissa oli myös isoja miehiä, joita tuollaiset pikkunulikat ei pitäisi pelottaa toisin kuin hentoista ja lyhyttä naista.

Nyt olisi kiva kuulla varsinkin niiden mielipiteitä asiasta, jotka eivät puutu ja elävät vain sitä paljon kehuttua "omaa elämäänsä". Ihan kuin siihen ei vaikuttaisi se mitä muut tekevät, varsinkin jos joku muu sattuu tarttumaan aseeseen ja rieuhmaan sen kanssa julkisella paikalla, räjäyttämällä itsensä ostoskeskuskessa tms. mitä nyt on kuluneiden vuosien aikana Suomessakin tapahtunut.
 
[QUOTE="noh";27271984]Ei uskalleta[/QUOTE]

Niinpä. Ja sillä ettei uskalleta annetaan lapsille ja nuorille lupa riehua ja mellastaa ja käyttäytyä sopimattomasti.
 
Yritän suojella itseäni, läheisiäni ja selvästi puolustuskyvyttömiä sekä tietysti omaa ja muiden omaisuutta. En kyllä ala leikkimään mitään sankaria vaan jos tilanne on henkeäuhkaava (esim. kaksi miestä alkaisivat tappelemaan puukon kanssa nakkikiskalla), soitan hätäkeskukseen. Omaa lastani puolustan vaikka oman henkeni uhalla, luultavasti läheisenkin. En osaa sanoa pystyisinkö hyppäämään sillalta virtaavaan jokeen ventovieraan lapsen perään, luultavasti en. Ainokaistani yrittäisin varmasti pelastaa.
 
Puutun kun näen. Muutamalle lapselle olen nyt syksyn aikana pitänyt puhuttelua vaarallisesta liikennekäyttäytymisestä, kaikki alle 8-vuotiaita. Yksi juoksi yhtäkkiä autotielle (tarkoitus mennä yli), täysin varoittamatta ja kohdasta jossa ei suojatietä. Tämä sai multa sellasta henkistä sapiskaa että varmana muistaa katsoa ensi kerralla että menee suojatietä pitkin ja kattoo tuleeko autoja. Muita vähän vastaavia tapauksia muutama. Bussissa olen puuttunut kun humalainen mies häiritsi noin kymmenvuotiaita poikia. Huorittelut sunmuut sain osakseni, mutta pojat saivat istua loppumatkan rauhassa.

Kannatan "koko kylä kasvattaa"-mentaliteettia ja toivon että vieraat aikuiset puuttuvat myös mun lapsen törttöilyihin sitten kun tyttö alkaa liikkumaan itsekseen. Oikeasti ketuttaa kun täälläkin natkutetaan että jotain on tapahtunut mutta mihinkään ei viitsitä oikeasti puuttua. Sen takia nykyään ei ole nuorilla tai vanhemmillakaan ihmisillä mitään kontrollia kun ympäröivä yhteisö ei anna mitään palautetta. Kaikki on sallittua ja mitään ei tarvitse hävetä. Ja lapset oikeasti (kiltitkin!) tekevät vanhempien selän takana ties mitä kun tietävät ettei kukaan sano mitään. Jos tietäisivät että sapiskaa tulee vierailtakin aikuisilta niin eivät kehtaisi käyttäytyä huonosti.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa
Puutun jos näen oikean vaaratilanteen lapsella tai jos jotkut esim. kiusaavat toista lasta. Sen sijaan en puutu tyhjänpäiväisissä asioissa, kuten mielestäni tuo leikkipuistossa leikkiminen oli.
 
Puutun jos näen. Kiusaamistilanteeseen olen puuttunu meijän kerrostalon pihalla, oli sen verran rajunnäköstä toimintaa että, siihen oli pakko puuttua. Mun 2,5v tyttäreni katso tilannetta silmät suurina :/. Liikenne käyttäymiseen olen puuttunu joskus kauan sitten. Saa ja pitää puuttua noihin tilanteisiin ja niihin jos käytös on huonoa. Toivon myös todella kovin sitä, että joskus jos mun tyttäreni hölmöilee ja törttöilee, niin saa ja pitää komentaa. Mun kaverini on mm. komentanu mun tytärtäni ja ihan aiheesta komensi. Mun kaveri vaan sano, että sori jos komennan sun tyttöös. Sanoin vaan että, aiheesta kuitenkin olet komentanu ja pitää komentaa, emmä siitä suutu ja olis kyllä aika typerää suuttua tollasesta :).
 
Meidän yksi tuttu pitää väkisi lasta rattaissa vaikka se lapsi ei halua ja toinen lapsi on pakkotettu saunaan vaikka toinen ei ole halunnut ja siten se mies viellä ainaa sanoo että niiden asiat eivät kuulu kenelekään ulkopuoliselle ei myöskään sen vaimon äidille eli siis anopille.
Kerran sen anoppi oli huomautanut sitä sen juomisesta niin se mies oli sanonun sille anopille että sen juominen ei kuuluu sille pätkään ja siten se mies puutuu itse toisten asioihin ja suutuu jos niiden asioihin puututaan
 
Puutun, ja sen tietää kaikki tässä taloyhtiössä. Pidämme newfoundlandin koiraa ulkona takapihalla irti, se on aidattu ja tarpeeksi iso että koira saa leikkiä. Rodun pitäisi olla ehdottoman lapsirakas mutta koska jotkut koulupojat heittelivät sitä lumipalloilla, alkoi se pelkäämään nimenomaan lapsia. Muutaman harvan kerran sain heidät kiinni ja huusin kurkku suorana " POJAAAAAAAAT NYT LOPPU" Kerran sitten olin takapihalla vaan pitämässä seuraa koiralle eikä naapuri nähnyt minua, sanoi miehelleen että toivottavasti koiran kiusaaminen loppuu, ihan sen huudonkin takia.
 
Tuosta 3,5v:n puistossa leikkimisketjusta tuli mieleen kysellä tällaista.

Puutuko "toisten asioihin" joita näet ympärilläsi esim. kiusaamista, riehumista yleisissä kulkuvälineissä, kaupassa yms. Lapsia yksin vaaratilanteissa, tiellä leikkimässä jne...?
Jos puutut, niin miksi?
Jos et puutu, niin miksi et?

Itse puutun, jos kyseessä on pieni lapsi tai pienet lapset eikä puuttumisesta aiheudu itselleni vaaraa. Aina isompien "lasten" riuhumiseen ei uskalla puuttua, koska voi saada itse heiltä turpiinsa. Mulla on kännykkään talletettuna metron hätäkeskuksen numero ja oon valmiiksi suunnitellu miten toimia, jos metrossa pitää joskus soittaa häiriköstä sinne. Kerran sainkin neljä poikaa häädettyä metrosta, kun he leikkivät stendareilla ja sattumalta samassa vaunussa oli järjestysmiehet, joille menin sanomaan asiasta.
Viime viikolla satuin olemaan metrossa ilman kännykkää ja harmitti, kun poikalauma riehui metrossa ja heitteli mm. jotain ruokapakkauksia pitkin metroa. Kukaan kanssamatkustajista ei puuttunut asiaan. vaikka matkustajissa oli myös isoja miehiä, joita tuollaiset pikkunulikat ei pitäisi pelottaa toisin kuin hentoista ja lyhyttä naista.

Nyt olisi kiva kuulla varsinkin niiden mielipiteitä asiasta, jotka eivät puutu ja elävät vain sitä paljon kehuttua "omaa elämäänsä". Ihan kuin siihen ei vaikuttaisi se mitä muut tekevät, varsinkin jos joku muu sattuu tarttumaan aseeseen ja rieuhmaan sen kanssa julkisella paikalla, räjäyttämällä itsensä ostoskeskuskessa tms. mitä nyt on kuluneiden vuosien aikana Suomessakin tapahtunut.

joutuvan vaaraan. Saatan sanoa että varokaa, kun noista autoilijoista ei aina oikein tiedä miten ne ajelee. En muuten! En tee lastensuojeluilmotuksia sen takia enkä koskaan. jos lasta hakataan ja nään kerron siitä poliisille.
 
Puutun, niin pieniin kuin teineihinkin.
Minulla puutteellinen itsesuojeluvaisto eli voin mennä aggressiiviselta aikuiseltakin kysymään, jotta "Kerrohan miten tähän näin sinulle kävi? Mennäänkö vaikka kaljalle tai pizzalle? Minä tarjoan."

Tuo perheen mukaan minun luultavin kuolinsyyni joskus aikanaan.

:)
 
Ihmiset puuttuvat fyysisesti heikompien käytökseen. Miesten ja poikalaumojen käytökseen ei puututa, koska ei uskalleta. tämä alkaa jo päiväkodissa.

Kuria pojille,ja itsepuolusutuskursseja sossuille, päiväkotiapulaisille, opettajille ym. naisille
 

Yhteistyössä