rajat

Olen ollut parisuhteessa nyt kolme vuotta mieheni kanssa, 2 1/2 vuotta olemme asuttu saman katon alla.
Miehelläni on kaksi poikaa ja he asuvat meillä joka toinen viikko.
Alusta alkaen meillä on asetettu säännöt/rajat joista pidän kiinni ja joista mies lipsuu ja niin myös lapset.
Tietyistä asioista on jankutettu jo kolme vuotta pojille ja aina ”unohtavat” nämä säännöt ja rajat äitinsä luona ollessaan.
Tähän unohtamiseen en enään usko vaan mielestäni se on kunnioituksen ja välittämisen puutetta?

Mieheni toistaa/jankuttaa liian kauan pojille asioita joista ei kuitenkaan tule seurauksia vaikka hän niin sanoo/uhkailee.
Eli pojat ei kuuntele isäänsä.
Minua he kuuntelevat herkemmin mutta eivät ota seurauksista oppiakseen.

Yhteisistä elokuva illoista ei tule mitään kun 10min välein täytyy käskeä olemaan hiljaa, piereskelemättä, röyhtäilemättä jne.
Loppujen lopuksi se olen minä joka passittaa joko pojan/pojat pois sohvalta kerta eivät osaa käyttäytyä jollen ole itse lähtenyt makuuhuoneeseen omaan rauhaan kun en jaksa sitä cirkusta. Sitten kun olen lähtenyt tämä huono käytös katoaa.
Kysymys kuuluukin mitä kuuluisi tehdä että tätä touhua jaksaa?
Ennen mielestäni oli kiva kun pojat tuli meille mutta nyt koen sen olevan täyttä helvettiä!
Mies lupaa kerta toisensa jälkeen tiukentavan otettaan ja toteuttaa sen ensimmäiset kaksi tuntia kun pojat ovat meille tulleet ja siitä se sitten alkaa hiipumaan.
Mitä tehdä?