En tiedä Kotkan tilanteesta, mutta meille kerrottiin sukupuoli viikolla 20 ultrassa täällä pääkaupunkiseudulla. Tavallaan tahdoinkin tietää, mutta tavallaan jälkikäteen olen harmitellut, että näin tapahtui. En ole voinut hetkeäkään olla varma siitä, että tulokas on sitä sukupuolta kuin sanottiin ja minulla on kovin hämmentävä tunne koko asiasta. Itselläni oli sekä ennen ultraa että sen jälkeenkin vielä todella vahva tunne tytöstä ja ultrassa sanottiin minun odottavan poikaa. Koska tiedän erehtymisen mahdollisuudesta, en tosiaan ole ostanut sinisiä vaatteita varastoon tai muutenkaan osannut vieläkään suhtautua siihen, että odottaisinkin poikaa, enkä tyttöä, kuten koko ajan luulen. Mietin, että tuntuisi kamalalta, jos asennoituisi toiseen sukupuoleen ja miettisi tulokasta tietynlaisena yksilönä, tyttönä tai poikana, sitten synnytyksessä selviäisi, että sukupuoli onkin toinen kuin johon olet asennoitunut... Tulisi varmaan aika hämmentynyt olo. Nyt olen jo valmiiksi hämmentynyt ja odotan vain vilkasta pientä vauvaa, joka on temmeltänyt vatsassani jo lähes 36 viikkoa.
En tarkoittanut tuomita sukupuolen kysymistä, tahdoin vain kertoa, että asiassa on monta puolta. Hyvää odotuksen jatkoa Sanna+!
Tulehan kertomaan, mitä kätilö sanoi!
