Rakkaus loppu, naimisissa asuntolainan kanssa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hanna_k
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kuulostaa fiksulta mieheltä, ei kai kukaan järjissään oleva mies tahdo n. 20 "vankila elämää" minkä lapset saavat aikaan. Naisille tuo käy koska hormoonit :( Kyllä vapaus on ihana asia :)
 
Miksi on väännettävä rautalangasta, että perhe ja lastenhankinta on minulle naisena yhtä perinteinen ja tärkeä asia kuin se on ollut isovanhemmilleni kautta historian. Muuten kukaan meistä ei olisi tässä.

Kuvottaa tuo nykyajan liibalaaba-kulttuuri "minulla on oikeus ja sinulla on oikeus". Ihmistä ei ole tehty sössöttämään suojamuureja loputtomalle omanarvontunnolleen, vaan luonnollisesti perustamaan perhe ja jatkamaan sukua silloin kun biologia antaa siihen mahdollisuuden. Valittajien valtakunta Suomessa ei osata edes käyttää omia mahdollisuuksia. Ne jotka voisi saada lapsia ei halua tehdä niitä, ja ne jotka haluaa lapsia ei välttämättä voi saada niitä. Ensin mainittu johtuu pelkästään itsekeskeisestä suhtautumisesta elämään ja sitä en hyvän kotikasvatuksen saaneena naisena voi sietää.

Sanot että rakkaus ei edellytä seksiä eikä lastenhankintaa. Tulisiko minun rakastaa miestäni kuin isääni? Taivas varjele mitä sieltä tulee!

On sulla jutut. Elät muiden mukaan etkä osaa ajatella omilla aivoillasi. Ei odota kovin mukava elämä sinuun hatkahtaneella miehellä :(
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa fiksulta mieheltä, ei kai kukaan järjissään oleva mies tahdo n. 20 "vankila elämää" minkä lapset saavat aikaan. Naisille tuo käy koska hormoonit :( Kyllä vapaus on ihana asia :)


On se hyvä, että oot päättänyt olla lisääntymättä! Jospa pisatulos ei tuosta enempää laskisi. Onhan vasektomia jo tehty?
 
Viimeksi muokattu:
Haluan jatkaa elämää eteenpäin sellaisen miehen kanssa jolle perhe ja tulevaisuus oikeasti merkitsee jotain. Tiedän ja tunnen monta kolmekymppistä sinkkumiestä joilla on asiat niin hyvin, että heistä kenen tahansa kanssa pystyisin hankkimaan yhdessä hyvän elintason ilman pankkilainan palloa jalassa. Ainoa ongelma on miten pääsen nykyisestä "liitostani" irti.

Kyllä hätä keinot keksii.
 
Viimeksi muokattu:
No juu. Mun (silloinen) mies halusi lapsia heti, perustaa perheen ja mennä mainisiin ja kaikkea...
Tulinkin raskaaksi (vahingossa) joo alkumetreillä ja mies näytti oman karvansa jo enne synnytystä kun alkoi pettämään. Liittomme silti kesti kymmenisen karmeaa vuotta, koska äitiemmekin liitot olivat kestäneet...

Onneksi otin ja lähdin. Nykyisin olen onnelinen miehen kanssa, joka ei halua lapsia. Olemme onnellisia keskenämme. Minun lapseni on jo omillaan ja lapsenlapsilleni voimme tulevaisuudessa olla toisinaan, ehkä jos olemme maisemissa (harvakseltaan) apukäsinä.

Miestä ei valita laspille, vaan itselleen. Miehen pitää olla sellainen, kenen kanssa viihtyy ja jota rakastaa vielä silloinkin kun mahdolliset lapset on tehty, kasvatettu ja lennätetty pesästä.

Usko tai älä. Mieskin voi ajatella samoin kuin minä.
 
tässä konkreettinen neuvo ap:lle.
Varaat ajan lainapankin lakimiehen juttusille.
Sanot lakimiehelle, että haluat päästä ihanasta omakotitalosta eroon just nyt tänä päivänä. Teette paperit niin, että omakotitalo on kokonaan miehesi omaisuutta. Et ole enää naimisissa asuntolainan, etkä miehesi kanssa.

Pakkaat kamasi ja lähdet ihanan omakotitalosi ovesta ulos rakentamaan uutta elämää. Näin helppoa se on jos puolisosta eroon haluaa päästä.

Itse en käsitä tuollaista kitisemistä mitä sinä harrastat.
Ikää on vasta 26 vuotta. Talosta on velkaa pilvin pimein. Asutaan paikkakunnalla jossa työpaikat vähenee tosi lujaa vauhtia, epävarmuutta ja isoja muutostekijöitä siis on enemmän kuin tarpeeksi. Siihen sitä vielä muksua pukkaamaan kaiken muun jatkoksi.
Vaikka miehesi olisi kuinka idiootti tahansa, niin noilta osin hänellä on aika hyvin järki päässä. Hän kokee, että lapsi ei ainakaan lisää rakkautta hänelle tuo, eikä se lapsi ainakaan maksa niitä asuntolainojakaan pois, päinvastoin.

Tiesitkö että ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa lähes 32 vuotta. Sulla on siihen aikaa vielä 6 vuotta. Eli ei mikään kiire sen kersan kanssa. Kannattaisiko turvata talous ensin siten, että kämppä on maksettu ja vasta sitten hankkia lisää uutta rahanmenoa???
 
No juu. Mun (silloinen) mies halusi lapsia heti, perustaa perheen ja mennä mainisiin ja kaikkea...
Tulinkin raskaaksi (vahingossa) joo alkumetreillä ja mies näytti oman karvansa jo enne synnytystä kun alkoi pettämään. Liittomme silti kesti kymmenisen karmeaa vuotta, koska äitiemmekin liitot olivat kestäneet...

Onneksi otin ja lähdin. Nykyisin olen onnelinen miehen kanssa, joka ei halua lapsia. Olemme onnellisia keskenämme. Minun lapseni on jo omillaan ja lapsenlapsilleni voimme tulevaisuudessa olla toisinaan, ehkä jos olemme maisemissa (harvakseltaan) apukäsinä.

Miestä ei valita laspille, vaan itselleen. Miehen pitää olla sellainen, kenen kanssa viihtyy ja jota rakastaa vielä silloinkin kun mahdolliset lapset on tehty, kasvatettu ja lennätetty pesästä.

Usko tai älä. Mieskin voi ajatella samoin kuin minä.


Tätä miestyyppiä on etenkin ap:n syytä varoa joka heti haluaa papin aamenen, eepillerit nurkkaan ja velka-astrat ja älväritalot kehiin. Äkkiä akka nalkkiin noiden keinojen avulla ja sitten voi (lyhyen ajan pinnistelyn jälkeen kun kaikki on jo selvää) mies olla oma sikasovinisti itsensä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Wanha jäärä;11565031:
Tätä miestyyppiä on etenkin ap:n syytä varoa joka heti haluaa papin aamenen, eepillerit nurkkaan ja velka-astrat ja älväritalot kehiin. Äkkiä akka nalkkiin noiden keinojen avulla ja sitten voi (lyhyen ajan pinnistelyn jälkeen kun kaikki on jo selvää) mies olla oma sikasovinisti itsensä.


Jostain naisista se on niin kiihottavaa, kun tulee alfa, joka "häkeltyy" naisen " kauneudesta" ja haluaa tämän ikiomakseen vanhan kaavan mukaan, mutta nopeasti; kihloihin, naimisiin, ja kersa mahaan. Siinä vauhdissa ei edes tajua, ettei äijä naisesta välitä ihmisenä, vaan pelkkänä välineenä. No aina voi erota, mutta jos siihen on jo kersan vääntänyt, niin voi vo, vaikeata se oni. Parisuhteet on aina riskipeliä, toista ei koskaan tunne, yhtenä päivänä voi sitten lähteä vaikka se oma pikku henkiriepu.
 
Jostain naisista se on niin kiihottavaa, kun tulee alfa, joka "häkeltyy" naisen " kauneudesta" ja haluaa tämän ikiomakseen vanhan kaavan mukaan, mutta nopeasti; kihloihin, naimisiin, ja kersa mahaan. Siinä vauhdissa ei edes tajua, ettei äijä naisesta välitä ihmisenä, vaan pelkkänä välineenä. No aina voi erota, mutta jos siihen on jo kersan vääntänyt, niin voi vo, vaikeata se oni. Parisuhteet on aina riskipeliä, toista ei koskaan tunne, yhtenä päivänä voi sitten lähteä vaikka se oma pikku henkiriepu.


Ennen yhteenmuuttoa on hyvä seurustella ja MATKUSTAA muutaman kerran. Edes risteily ja joku vaikka hotskumatka. Ja vain kahden, ei mitään kaveriporukkaa tai äitiä (!) mukaan. Matkustettaessa jopa jo jollakin 1-2 yön minilomasella näkee toisesta yllättävän paljon. Tulee valintatilanteita, ynnä muuta. Ja korostan tätä: kahden. Ja jos toinen on niin tylsää seuraa että jo pelkkä ajatuskin kahden matkustuksesta ahdistaa, suosittelen miettimään suhteen jatkoa.

Ja yhdessä kannattaa ASUA ainakin yksi vuodenkierto ennen papin aamenia, lapsen tekoa ja järeitä taloudellisia sitoumuksia.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä