raskaana...mikä neuvoksi?

["aloittaja"]

Olen 19 vuotias, ja tein alkuviikosta raskaustestin.... positiivista näytti. e-pillerit minulla on, mutta näin pääsi käymään.
minulla on poikaystävä, mutta emme asu vielä yhdessä. valmistun tänä keväänä. onko mielestänne järkevää pitää lapsi? ammatti minulla tulisi olemaan, mutta ei työpaikkaa? poikaystävä opiskelee. saisimmeko mistään niin paljon tuloja, että pärjäisimme, jos muuttaisimme yhteen?
Olen aina vastustanut aborttia mutta nyt ovat kaikki tiet avoinna... auttakaa

 

["vieras"]

Hei!
Sinulla on vielä varmaankin aikaa miettiä asiaa.
Jos elämäntilanne on vaakalaudalla, tai lapsi vain sekottaisi kuvioita, niin abortti on suositeltava ratkaisu, eikä se ole väärin, niin kuin jotkut luulevat.
Jos taas elämäntilanteesi on hyvä ja haluat pitää lapsen, niin pidä sitten!
Päätös on sinun, ja tämä on vain minun mielipiteeni.

 

[Ärrimiau]

Jos vaikka ehtisit saada töitä kesäksi. Raskaana olevia ei saa syrjiä työhönotossa raskauden takia. Kyllä Suomessa leivän saa pöytään, jos vain jostain ylimääräisestä suostuu luopumaan.

 

["hei"]

Onko nuo taloudelliset syyt ainoita esteitä sille, että voitko pitää vauvan vai et?
Ehdit siis valmistua ammattiin ennen vauvan syntymää? Valmistumisen jälkeen olet oikeutettu työmarkkinatukeen ja sitten äityisvapaalla saat minimi äitiyspäivärahaa. Vauvan syntymän jälkeen voitte myös saada yleistä asumistukea vaikka mies olisikin opiskelija. Yleinen asumistuki on suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä. Käy kelan sivuilta katsomassa

 

["Lissu"]

Riippuu ihan siitä haluatko pitää lapsen vai et. Elämäntilanteessa en näe mitään suurta estettä. Ehdit valmistumaankin ja sitten äitiysloman/hoitovapaan jälkeen työelämään. Kyllä töitä tekevälle löytyy, ainakin muutaman vuoden päästä, suuret ikäluokat eläköityvät hurjaa tahtia.

 

[ien]

Jaa-a. Sehän riippuu siitä, että haluatteko molemmat lapsen ja onko teillä mielenkiintoa kasvattaa hänet. Olette nuoria vielä. Niin, ja se raha tietysti. Tokihan aina jotenkin pärjää, mutta kuinka mielekästä on hakea rahaa jatkuvasti sossusta ja olla tukien varassa. Ei suositeltavaa. Jos rahat riittää muutenkin kuin sossusta ja olette valmiit keskittymään lapseen, ettekä haikaile nuorten juttuihin, niin sitten pitäminen varmasti hyvä ratkaisu. Tokihan lapsen kanssakin voi tehdä kaikenlaista, eikä elämän tarvitse loppua, mutta se nyt vaan on fakta, että se lapsi rajoittaa paljon, vaatii läsnäoloa ja spontaanius on unohdettava monessa asiassa.

Kaksi vaihtoehtoahan sulla on, pitää lapsi tai abortti.MOlemmat hyviä, kunhan tuleva ratkaisu on omasta mielestä oikea. Onhan se adoptiokin yksi, mutta se nyt ei oikeasti liene normaalilla järjellä varustetulle ihmiselle nyky-yhteiskunnassa varteenotettava vaihtoehto.

 

["aloittaja"]

Kiitos todella paljon erilaisista vastauksista!!! Minulla ei ole mitään lapsia vastaan, rakastan lapsia, ja olen aina unelmoinut omasta vauvasta. taloudelliset asiat tosiaan tässä eniten huolestuttavat... entä jos emme tule pärjäämään? Onko teidän mielestä huono asia, että kun valmistun ja saan lapsen, niin minulla ei silti ole vielä työkokemusta? toisaalta töitä ehtii kyllä vielä tekemään... mutta onko teidän mielestä huono asia, ettei ole käynyt vielä töissä ennen lapsen syntymää?

 

["vieras"]

Meillä oli tuossa pari vuotta sitten sama tilanne. Tein helmikuussa testin joka näytti plussaa ja valmistuin ammattiin toukokuun lopulla. Ikää minulla oli tuolloin 23 vuotta ja mieheni oli myös opiskelija (ja on edelleen). Me päätimme pitää lapsen. Kesällä mies teki ahkerasti töitä jotta saatiin talveksi rahaa säästöön. Kun lapsi syntyi alettiin saamaan kelan yleistä asumistukea sekä minä sain äitiyspäivärahan ja lapsilisän. Mies sai opintorahaa ja hyvin pärjättiin. Isona apuna on ollut kun sukulaiset ovat auttaneet hankkimalla lahjaksi esim. vaunut. Muutenkin käytettynä kun ostaa niin halvemmalla saa. Eli kyllä me ainakin taloudellisesti ollaan hyvin pärjätty enkä pitäisi sitä esteenä.

 

["hei"]

Minä sain ensimmäisen lapseni 20- vuotiaana eikä ollut edes sitä ammattitutkintoa. Kolmikymppisenä sitten läksin ammattikouluun, valmistuin enkä ole ollut päivääkään työttömänä sen jälkeen.
Mitä mieltä poikaystäväsi on vauvauutisesta? Osallistuuko, jos päätät pitää vauvan vai jäisitkö yh:ksi?

 

["aloittaja"]

Poikaystävä on iloinen vauvauutisesta toki häntäkin pelottaa, että miten pystymme elättämään vauvan, koska hän opiskelee eikä ole töissä. mutta hän on ennenkin sanonut, että jos se vauva tulee kun tulee, ei hän minua yksin jätä kyllä hän osallistuu aivan taatusti, pelkää vain kakkavaippoja

 

[annika90]

Hei!
Meillä oli samanlainen tilanne muutama vuosi sitten, tosin olin hiukan nuorempi. Esikoinen sai alkunsa pillereistä huolimatta. Silti molemmille oli päivänselvä asia, lapsen pidämme. Itse olin ammattikoulussa ja mies intissä.. Asiat lutviutu omalla painollaan, muutimme yhteen, saimme lapsen.
Tämän hetkinen tilanteemme on, olen 20-vuotias ja meillä on kaksi lasta. Mies käy töissä, itse olen äitiyslomalla vielä ja kun kuopuksella on tarpeeksi ikää päiväkotiin (2v ->) jatkan opintojani.
Mieti, mitä sydän sanoo. Itse en kadu päätöstäni, päin vastoin, en voisi onnellisempi olla.

 

["aloittaja"]

Hei!
Meillä oli samanlainen tilanne muutama vuosi sitten, tosin olin hiukan nuorempi. Esikoinen sai alkunsa pillereistä huolimatta. Silti molemmille oli päivänselvä asia, lapsen pidämme. Itse olin ammattikoulussa ja mies intissä.. Asiat lutviutu omalla painollaan, muutimme yhteen, saimme lapsen.
Tämän hetkinen tilanteemme on, olen 20-vuotias ja meillä on kaksi lasta. Mies käy töissä, itse olen äitiyslomalla vielä ja kun kuopuksella on tarpeeksi ikää päiväkotiin (2v ->) jatkan opintojani.
Mieti, mitä sydän sanoo. Itse en kadu päätöstäni, päin vastoin, en voisi onnellisempi olla.

Miten saitte kaiken toimimaan, kun vauva syntyi? oliko teillä paljon taloudellisia huolia? pelkään, etten pysty antamaan lapselle onnellista tulevaisuutta ja että olen huono äiti, koska elämäntilanteeni on tällainen ja mistä saisimme rahaa, koska poikaystäväkin opiskelee, eikä käy töissä, enkä minäkään ole ollut vielä lainkaan työelämässä :/
sydämeni sanoo, että tahdon pitää lapsen, olen aina halunnut lapsen. mutta voinko tarjota hänelle onnellisen elämän:/

 

[.-]

Taloudellisesti kyllä yleensä pärjää ihan hyvin, vaikka etukäteen tottakai mietityttää ja tulee murehdittuakin. Tilanteenne kuulostaa itse asiassa hyvältä, kun poikaystäväkin on iloinen asiasta! Se auttaa jo paljon, muutkin asiat kyllä järjestyvät tavalla tai toisella. Ehdit valmistuakin. Mammalomalta onkin sitten ihan mukava mennä työelämään, periaatteessa ei hassumpi sauma saada lapsi.

Onneksi olkoon raskaudesta!

 

[:)]

Onnellisen elämän tarjoaminen lapselle ei ole taloudellisesta tilanteesta tai materiasta kiinni. Jos sydämestäsi haluat pitää lapsen ja poikaystäväsi on samaa mieltä, pitäkää ihmeessä lapsi. Siinä on jo hyvät lähtökohdat onnelliselle lapsuudelle

 

[annika90]

Tosihan oli, että raha on ollut niukilla alkuvaiheessa. Tulemme itsekkin molemmat 'köyhästä' perheestä ja rahan arvo on ollut tiedossa. Osaamme säästää ja käyttää järkevästi. Jo siitä on ollut monen euron säästö.
Tavaran hankinnoissa kummankaan perheet eivät auttaneet. Ostin käytettynä, ja halvalla uutena. Tälläkään hetkellä, vaikka nykyinen rahatilanteemme onkin ok, meillä ei olisi varaa ostaa lapsille 100e reimatec haalareita, vaan toisella päällä 30euron tarjous haalari ja vauvalla kirpparilta 6€ Se kun osaa käyttää fiksusti, on järkevintä. Vaikka elimme ihan minimirahoilla, oli silti katto pään päällä ja aina ruokaa, vauvalla vaatteita ja vaippoja.
Teidän elämäntilanne itsessään kuulostaa hyvältä, rahahan huolettaa varmasti jokaista tulevaa ja olevaa vanhempaa. Lapsi selviää vähemmälläkin rahalla, ei hän tiedä onko uusi lelu ostettu 40 eurolla kaupasta vai 5 eurolla kirpparilta. Rakkaus, huolenpito, ne on ne mitä lapsi tarvitsee.
Ja itse tykkään paljon myös ommella lapsilleni ja itselleni vaatteita ja muuta pientä. Kirppistely käy harrastuksena

 

["aloittaja"]

Kiitos vastauksista jälleen kerran teidän kaikkien positiiviset vastaukset piristävät minua ja saavat minut ajattelemaan asiaa ihan uudelta kannalta
Pitää siis vain alkaa säästämään, ja alkaa käyttämään rahaa fiksusti!
Ja kiitos onnitteluista
toivottavasti tulemme pärjäämään...on ihanaa saada oma vauva, vaikka tälllä hetkellä minua pelottaakin vähäsen...

 

[onnea!]

Tuohan on erinomainen tilanne saada vauva! Onneksi olkoon! No voisihan se taloudellinen tilanne olla parempikin, mutta oikeasti vauva ei loppujen lopuksi vaadi paljon materiaa, enemmän syliä ja rakkautta! Ja jos miehesikin sitten joskus valmistuu

Itse jäin äitiyslomalle heti valmistuttuani (mieheni tosin oli töissä). Sain tietenkin minimi tuet, mutta hyvin on pärjätty, paremmat tuet sain kuin opintotuki, eli olimme käytännössä tulojemme huipulla Ja nyt on toinen tulossa...enköhän mä joskus sitten ehdi taas töihinkin...

Vielä kerron, että siskoni sai vauvan myös heti valmistuttuaan ja hänellä mies vielä opiskeli. Asuivat vuokralla ja minimi tuilla pärjäsivät. Eivät he joutuneet missään sossulla kuitenkaan juoksemaan! Hyvissä ajoin kun tietää valmistautua ja käyttää ne vähät rahat fiksusti niin hyvin tekin varmasti pärjäätte! Onnea vielä! :flowers:

 

[raskaana myös]

Jos ei ole tottunut leveästi elämään, niin pärjää kyllä. Kurkista tuonne odotus-palstalle tai nuorten äitien palstalle niin voit jutella siellä enemmän. Onnea!

 

["aloittaja"]

Kiitos paljon!!
Totta, taloudellinen tilanne voisi olla parempi, mutta kai sitä tullaan pärjäämään... pelkään vain sitä, että jos kaupassa ollessani mietin, että "riittääköhän mun rahat nyt tähän vai ei..." tai sen tapaista, että pitää olla hirveän tarkka raha-asioissa ettei tuhlaile turhaan
Toivon, etten tosiaan joudu juoksemaan sossun luukulla. Toivottavasti tulemme pärjäämään...

 

["aloittaja"]

Lisää vain vastauksia tulemaan, tahtoisin kuulla vielä muita, jotka ovat vaikka olleet samaisessa tilanteessa

 

[lkja]

Kaksi vaihtoehtoahan sulla on, pitää lapsi tai abortti.MOlemmat hyviä, kunhan tuleva ratkaisu on omasta mielestä oikea. Onhan se adoptiokin yksi, mutta se nyt ei oikeasti liene normaalilla järjellä varustetulle ihmiselle nyky-yhteiskunnassa varteenotettava vaihtoehto.

SIIS MIKSI EI OLE VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO?

Itse odotan jo kolmatta vuotta adoptiolasta. Antakaa jonkun rakastaa lapsianne, älkää tappako niitä.

 

["vieras"]

Asumistukea tulette saamaan enemmän kuin tällä hetkellä ja minimiäitiyspäiväraha on paljon suurempi kuin opintotuki. Kaupassa joudutte kyllä miettimään ostoksianne, mutta kyllä te pärjäätte.

Vaikka ette sossun luukulla muuten kävisi, niin harkinnanvaraista tukea voitte aina saada, esim. lastenvaunuihin.

 

[..]

En ole ollut samanlaisessa tilanteessa, mutta sanoisin sen verran, että vauvalle saa ensimmäisen vuoden isommat tavarat hankittua noin 500€:lla, kun ostaa käytettyä. Siis ihan mukavat muutaman vuoden ikäiset laatumerkin vaunut, pinnasänky, syöttötuoli ja vaatteet yms. Vaatteitahan tulee äitiyspakkauksesta sekä usein myös paljon lahjaksi alussa kavereilta ja sukulaisilta. Loppu kannattaa ostaa sitten kirppikseltä, hyvin vähänkäytetettyä löytyy valtavasti.

Sitten tuohon päälle vaipat, mahdolliset korvikkeet (kaikki ei edes tarvitse, esim itse en) ja soseet puolivuotiaasta alkaen. Näihin menee joku pari-kolme euroa päivässä, jos käyttää kertakäyttövaippoja ja ainakin osa soseista on kaupan valmistavaraa, osa itsetehtyä. Lapsilisä siis kattaa hyvin nämä ekan vuoden vaippa- ja ruokakulut! Eli älä turhaan huoli rahasta, ei se vauva isoja summia vie. Isompi lapsi sitten toki enemmän, kun vaatetta kuluu käytössä ja harrastusmaksuja yms alkaa tulla. Siihen mennessä ehdit kuitenkin hyvin työelämään.

 

["aloittaja"]

Kiitos jälleen!!

Olen miettinyt itsekin, että varmasti viisain vaihtoehto on ostaa tavaroita käytettyinä ja kirpputoreilta, ovat paljon halvempia kuin tuliterät kaupasta.
Ehkä tulemme sitten pärjäämään pienelläkin rahamäärällä...
Niin, työelämään ehdin mennä kun lapsi tarvii enemmän tavaraa, ja varmasti poikaystäväkin on jo silloin valmistunut

 

["heips"]

Me oltiin molemmat opiskelijoita kun esikoinen syntyi. Tulomme nousivat yli 600 eurolla ja hyvin pärjättiin Sain tosin opintotukea ja äitiyspäivärahaa sillä opiskelin täyspäiväisesti äityslomalla (lähinnä tenttasin kursseja kotona)