en käynytkään täällä päivällä.
Olenhan minäkin suunnitellut tuon yhden yön aikana sitä sun toista, eli kaikkea.
Isäkin on nyt kuvioissa mukana ja suostuu tekemään kaiken lapsen hyväksi, mutta kun mainitsee abortin alkaa jätkä karjumaan: " ET TEE SITÄ! KYLLÄ SIITÄ SELVIÄÄ, KEVÄÄLLÄ JÄISIN KUITENKIN KOTIIN, KÄVISIN VAIN PARILLA LUENNOLLA. " Ja kaikkea, ettei saa tehdä aborttia. En minäkään tunne moilamailanen, en minäkään uskoisi että lasta odottaa, niinkuin jo olenkin kertonut, en edes halunnut lasta.. Mutta jos tekee jotain sitten, vaikka antaa lapsen pois, olisi se kyllä vähän ankeaa. Ainakin minä masennuin kun ei kenellekkään käy mitä minun päässä liikkuu. Miten sitten koulut käy kun lapsi hoidettavana? Äitiäkään en saanut kiinni tänään, isäpuoli vastasi puhelimeen, että äiti on sairaalassa, minä taas järkytyin enkä kertonut mitään. Kertoisin äidille kunhan pääsisi joskus sinne kotimaahan, onneks pääsin kaverilla koneelle taas, asunhan melkein hänellä.
Noh, isä ainakin on suostunut auttamaan lapsen hoidossa. Vaikeaa, miten nämä opinnot sujuu jos lapsi mahassa? Kävin tosiaankin tänään jo opiskelemassa, huomenna ainakin menen, ei ole pahoinvointiakaan ollut. Jospa tämäkin tulisi ulos ennen aikojaan... Ei tartteis mitään tehdä itsekkään. Kyllä minä jotenkin selviän, vain on vaikea pysyä poissa nuoruudesta, kuten voitte arvata.