Ä
äiti-ihminen
Vieras
Olen eronnut kolme vuotta sitten jolloin muutin lasten kanssa eri paikkakunnalle. Nyt sitten huomasin olevani raskaana. Olen onnellinen raskaudesta, mutta yksin tulen odottamaan
Lapsen isään mulla on ollut suhde reilun pari vuotta, yhdessä emme asu.
Mietin vaan nyt kaikkea mahdollista. Lähinnä arkea vauvan kanssa ja raskaana ollessa. En omista autoa saati autollisia ystäviä, mulla ei ole hyviä ystäviä täällä. Kuinka saan arjen sujumaan ja mistä lähden "etsimään" ystäviä, jotka auttavat sitten kun tarvitsen kyytiä tms.
Hassua kyllä, mua ei pelota tai hirvitä, lähinnä mietityttää nämä arjen ongelmat. Lapsilleni en ole vielä kertonut raskaudesta, sen verran alussa.
Niin ja mulla on noita lapsia viisi jo valmiina =) joten aivan varmaan tulen saamaan ainakin jonkin verran kommentteja tästä uudesta raskaudesta ja yksin odottamisesta.
Olen nelikymppinen nainen joten senkin suhteen raskaus vähän ajatelluttaa, mutta on ollut kannustavaa lukea kuinka ikäiseni ovat raskauden "kestäneet". Kiva olis saada vähän neuvoja ja vinkkejä arkeen ja mistä lähitsi metsästelemään sitä apujoukkoa ympärilleen.
Lapsen isään mulla on ollut suhde reilun pari vuotta, yhdessä emme asu.
Mietin vaan nyt kaikkea mahdollista. Lähinnä arkea vauvan kanssa ja raskaana ollessa. En omista autoa saati autollisia ystäviä, mulla ei ole hyviä ystäviä täällä. Kuinka saan arjen sujumaan ja mistä lähden "etsimään" ystäviä, jotka auttavat sitten kun tarvitsen kyytiä tms.
Hassua kyllä, mua ei pelota tai hirvitä, lähinnä mietityttää nämä arjen ongelmat. Lapsilleni en ole vielä kertonut raskaudesta, sen verran alussa.
Niin ja mulla on noita lapsia viisi jo valmiina =) joten aivan varmaan tulen saamaan ainakin jonkin verran kommentteja tästä uudesta raskaudesta ja yksin odottamisesta.
Olen nelikymppinen nainen joten senkin suhteen raskaus vähän ajatelluttaa, mutta on ollut kannustavaa lukea kuinka ikäiseni ovat raskauden "kestäneet". Kiva olis saada vähän neuvoja ja vinkkejä arkeen ja mistä lähitsi metsästelemään sitä apujoukkoa ympärilleen.