\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.04.2007 klo 15:56 elisa kirjoitti:
Kenelle lie yrititkään vastata, mutta kommentoin nyt sinulle hieman.Olen minäkin kärsinyt haluttomuudesta, mutta silloinhan on aika pysähtyä keskustelemaan ja miettimään, mikä siihen on syynä. Siinä ne halut herää miehen kainalossa, keskustellessa.
Vierastan täysin ajatusta siitä, että raskaudesta tehdään sairaus, tekosyy haluttomuudelle. Sitä ollaan muka niin sairaita ja kömpelöitä, että voi voi. Silloinhan nimenomaan hormoonit usein hyrrää, nainen on halukkaampi, "alapää otollisempi" jne.
En myöskään tajua sitä, että kotiäidit vaativat mieheltä täyttä panosta kotitöihin omien töiden jälkeen. Miksi ette itsekin tee kunnon työpäivää miehen ollessa töissä ja istahda yhdessä sinne sohvalle, kun mies kotiutuu? Luuletteko te todella, että mies on lomalla töissä ja vain te täydelliset kotiäidit raadatte? Huh huh!
Mikä ihmeen palkka kotitöistä se seksi on? Kääntäkää asia niin, että saatte seksistä voimaan niihin kotitöihin.
Jos taas alapää on kuin sahara, niin sehän on pitkälti omasta nupista kiinni. Ja liukkareitakin myydään ihan marketeissa.
Keskustelut eivät auta, jos hormonit ovat sitä mieltä, että se on tauko nyt. Joillekin keskusteleminen auttaa, toisille ei. Meillä se ei ole parantanut tilannetta yhtään - keskusteltu on, mutta minua ei
edelleenkään haluta kuin pari kertaa kuussa, ja loppuaikana tuskin ajattelenkaan mitään seksiä. Parisuhteessa on tärkeämpiäkin asioita kuin seksi.
En ole tehnyt raskaudestani mitään sairautta enkä tekosyytä. Ennen raskautta meillä oli upea seksielämä ja minäkin nautin siitä. Muutama kuukausi plussan jälkeen halut ensin hiipuivat, sitten katosivat. Koen siitä itse hirveää syyllisyyttä ja ahdistusta, mikä ei kyllä taatusti yhtään paranna tilannetta. HALUAISIN HALUTA, MUTTA KUN EN VAIN HALUA! Olen monta kertaa yrittänyt väkisin ja pari kertaa antanut "rakkaudesta", mutta siitä tulee itselle tyhjä ja hyväksikäytetty olo ja sen jälkeen itkettää ja oksettaa. Ja se vähentää haluja seksiin entisestään. Mies on onneksi ihana ja ymmärtää. Läheisyyttä kyllä kaipaan enemmän kuin ikinä, mutta seksi... yyh.
Luuletko että pihtaan huvikseni? Että haluttomuus on minusta jotenkin hauskaa? Niinpä tietysti, niinhän se onkin, ainahan naiset pihtaa huvikseen. Et tiedä miten monta unetonta yötä olen viettänyt ja montako itkua itkenyt tämän asian takia. Halut kun eivät minulla syty sormia napsauttamalla.
Ja sitä paitsi eivät kaikki naiset ole halukkaampia raskauden aikana. Noin puolet naisista ei halua seksiä ollenkaan raskaana ollessaan, toinen puoli taas haluaa. Ei sitä voi itse päättää kummin se menee.
Mieheni on työtön, joten olemme molemmat kotona. Miksi siis en saisi vaatia häntä tekemään yhtä paljon kotitöitä kuin itsekin teen? En minä ole mikään kotitalouskone, jonka pitäisi päivällä siivota koti ja tehdä ruuat ja pestä pyykit, ja sitten kaatua sänkyyn ja levittää haarani heti kun mies murahtaa.
Ps, liukuvoiteista ei ole paljon apua, kun ajatuskin seksistä kuvottaa. Se on kyllä omasta nupista kiinni, mutta kerropa hyvä keino, mitenkä saada nuppi haluamaan.
V.ituttaa kun nykyään ei näemmä ole olemassa mitään muuta ulottuvuutta parisuhteessa kuin se s.aatanan SEKSI. Ainakin mitä lehdistä, teeveestä ja netistä voisi päätellä. Onneksi meillä sentään on muutakin, eikä mies ala mököttää kuin lapsi joka ei saa tikkaria, jos sanon että minua ei nyt haluta.
