Raskaudenkeskeytys? Kokemuksia,mielipiteitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äidiksi -82
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äidiksi -82

Vieras
Rv 13 kaikki oli ultrassa ok, kontrolloitiin tänään kuitenkin koska kaikkea ei saatu näkyviin.
Lääkäri huomasi että sydämen vasen kammio on pienempi, eikä täyty verellä.

Muuten näyttää täysin normaalilta, kromosomit ok. Uusia aikoja sain, en suoraa suositusta keskytyksestä.

Jos diagnoosi pysyy samana, vauva todennäköisesti selviää hengissä ja leikataan n.3 kertaa ennen kuin täyttää 3 vuotta.
Leikkaukset ja synnytys Helsingissä, itse asumme lapissa..
Kauhea asia jo näinkin, sitten mietin keskeytystä. Kohtuu´helppoa´näillä viikoilla vielä. Lapsia ei meille sitten tulisikaan enää. Vauva ultrissa todella vilkas, useamman kerran häntä olen jo päässyt seurailemaan. Tuntuu pahalta miettiä keskeytystä!

Entäs jos jatketaan,ja vauva joutuu useisiin leikkauksiin? Eletäänkö kuolemanpelon kanssa? Jos olen vauvan kanssa sairaalassa, en näe muita lapsia.
Entäs jos vauva kuolee synnytyksen jälkeen?
Ja se pahin tapaus; jos lapsi kuolee vaikka 2-vuotiaana? Sitä en kestäisi!! Eikä kestäisi mieskään!Tämä huomioonottaen, olisiko keskeytys paras vaihtoehto?

Apua. Ajatuksia. Mitä tahansa :(

Muidne kokemuksia päivän lukeneena, löytyy paljon moniongelmaisikin. Meillä ´vain´sydänvika.
 
Ensinnäkin voimia, varmasti vanhempana on hirvittävää kuulla että omalla lapsella ei ole kaikki hyvin! Ja juuri tuolla lailla miettiä pahimpia kauhuskenaarioita :(

Sinun lapsellasi on kuitenkin toivoa, ja aika hurjasti! Minä tarttuisin tuohon, että leikkauksilla voi auttaa lasta. Totta vie pitäisin lapsen, antaisin hänelle elämän, ja kävisin läpi kaikki leikkaukset yms., mitkä varmasti vaativat valtavasti voimia ja järjestelyjä. Mutta oon kuullut, että voimia löytyy silloin kuin tarvitsee. Oman lapsensa vuoksi kestää ja jaksaa ihmeellisiä asioita.

Antaisin lapselle elämän, ottaisin hänet vastaan. Tilanne voi olla parempi kuin nyt uskotaan. Ultrassa ei kaikki vielä selviä. Ja Se lapsen menettämisen pelko on läsnä myös, kun saa terveen lapsen. Lapset on niin rakkaita, ettei heistä luopuisi mistään hinnasta eikä osaa kuvitella elämää ilman lapsia.

En siis itse olisi viemässä lapseltani mahdollisuutta elämään, vaan tekisin kaikkeni jotta hän saa elää. Tarttuisin jokaiseen toivon säteeseen ja pitäisin kiinni. Varmasti Se olisi lopulta kiitollisin ja paras ratkaisu.

VOIMIA!
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt
Kiitos vastauksesta.
Toivottavasti ensi kerralla lääkäri osaa antaa vastauksia. Tällä hetkellä se keskeytys kuitenkin on enemmän mielessä, kuin jatkuva menettämisen pelko.
Jos vaiva on se mitä googletin, se ei parane koskaan.
 

Yhteistyössä