Raskaus huonontaa parisuhteen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minä

Vieras
Onko kuinka monella tullut tälläisiä tunteita raskauden aikana? Että se vaikuttaa parisuhteeseen negatiivisesti. Tuntuu, että itsellä loppua kohden nämä tunnemyrskyt vain pahentuu ja pohdin mikä kaikki on huonosti ja miten haluan parantaa...
Olen jopa mustasukkainen miehen entisille, kun tuntuu että on harrastanut niiden kanssa seksiä koko ajan ja meillä ei ole ollut pariin kuukauteen...
Toivoisin asiallisia mielipiteitä/kokemuksia. Tuntuu, että tulen hulluksi..
 
Kyllä ainakin mulla oli samanlaisia tuntemuksia silloin. Lasten synnyttyä mielipide-erot vaan pahentunu, ja nyt ollaan eroamassa. Mutta ehkä sulla ne menee ohi, etkä joudu kokemaan eroa
 
Onko teillä lapsia ennestään? Ensimmäinen raskaus ja lapsen syntymä/vauvavuosi on usein parisuhteessa ison myllerryksen aikaa. Koittakaa puhua asioista. Muista että omat tunnekuohusi johtuvat osittain ihan hormooneistakin, ei välttämättä miehesi tekemisistä tai tekemättäjättämisistä. Jos teillä ei ole seksiä, niin korjatkaa tilanne ihmeessä nyt ennen vauvan syntymää! Sitten voi mennä kuukausiakin ennen kuin seksi on taas mahdollista. Tsemppiä!
 
Meillä ne tunnemyrskyt käydään heti alussa. Loppuraskaudesta mies jo totee, että juu-juu eihän nyt mikään tietysti onnistu ja tekee jopa osan kotitöistä =)
Itse olen meinaan ne ekat kolme kuukautta täysin poissa pelistä, nukun 24h ja käyn vain välillä oksentamassa. Just jaksan mennä ruokakauppaan, pestä pyykit ja hoitaa tiskit. Joten ei ihme, että tuntuu seinät ja kaikki tunteet kaatuvan päälle... Samoin ne ekat kolme kuukautta on sitä aikaa, että mies nukkuu omalla puolella sänkyy ja mä omalla, koska en kestä koskettelua =(
Onneks alkaa pikku hiljaa tuo kolme kuukautta jälleen kulumaan umpeen. Vieläkin kyllä tiuskin, mutta en enää koko ajan. Jaksan jopa hymyillä ja nauraa sekä pitää vieraille seuraa. Vielä kun sais energiaa kodin siivoamiseen...
Vauvan syntymän jälkeen on sitten edessä jälleen seuraavat kolme tuskaista kuukautta. Kun arkirytmi muuttuu täysin erilaiseksi ja pitää selvitä vanhempien lasten kanssa. Mutta aina ollaan siitäkin selvitty vahvempina ja ollaan opittu tunteen toisia paremmin just noiden huonojen aikojen ansiosta.
 
Mies ei halua seksiä.. 1 lapsi ennestään. Seksin korjaaminen ei valitettavasti yksin onnistu. Pelkään kuollakseni, että ero tulee. Mies tekee omiaan ja minä omiani. Yritän olla positiivisesti ja nyt olen väsynyt ja huolissani eri asioista ja joudun hoitamaan kodin yksin. Odotan lasta onnellisena, mutat samalla mietin miksi olen ajautunut tuon kanssa tähän.. ihan kuin olisin vain se kone, joka tuottaa jälkeläiset ja hoitaa kodin pääasiassa.
Kädet ristissä toivon, että tämä helpottaa kohta vauvan syntymän jälkeen, mutta tuntuu vain pahemmaksi menevän.
Mietin ollaanko me kumminkin erilaisia, eroa en kyllä halua. Ehkä ne hormonit tekee tätä olo sitten... ei kai ole järkevää miettiä parisuhdeasioita raskaana...
 

Similar threads

Yhteistyössä