Raskaus ja pelko

[mene ja tiedä....]

ensimmäisen raskauden aikana pelkäsin kuolemaa todella paljon, pelkäsin esim kuolevan synnytykseen ym sellaista... en kertonut tätä kenellekkään.. Nyt Olen taas raskaana ja jo puolessa välissä raskautta... Kuolemisen pelko pysyi hyvin poissa koko alkuraskauden mutta nyt se on taas palannut.. päätin tällä kertaa kertoa asiasta miehelleni... mutta hän suuttui... oli vihainen ja sanoi älä viitsi puhua tuollaisia... olipa siitäkin tukea... vai eikö kestä ajatusta minusta ja kuolemasta ku tollanen reaktio...

 

[.]

nostan.

 

[Joxu]

Ehkä sun mies suuttu siks et se ite pelkää sitä että sulle tai vauvalle käy jotain. Ihan yhtä lailla mieski pelkää synnytystä, mutta ei vaan tvälttämättä tuo sitä esiin. Ite lähinnä pelkään sitä et vauva kuolee, ootan ekaa lasta ja pelottaa se et en tiä synntyksestä mitään. Kivut pelottaa myös et miten kestän.

 

[tsemppiä!]

Sun pitää jutella siitä neuvolassa, kun seuraavan kerran meet. Mä kävin koko raskausajan pelkopolilla ja mulle tehtiin lopulta pelkosektio, kun synnytystä pelkäsin aivan sairaasti.

 

[mä]

Ehdottomasti soitat neuvolaan, ei tartte olla yksin omien pelkojen kanssa!