Heippa! Ajattelin turvautua muiden samassa tilanteessa olevien apuun, vaikka en ole koskaan aiemmin tällaisiin palstoihin kirjoitellutkaan...
Pian 4-kuukautinen tyttäreni on ollut aivan syntymästä saakka erittäin itkuinen. Toki edistystä on tapahtunut alkuaikoihin verrattuna, mutta edelleenkään lapsi ei viihdy esim. sitterissä kuin pieniä hetkiä ja vaatii koko ajan sylissäkin asennon vaihtamista ja heijaamista ja kanniskelua. Olen alusta asti pitänuyt oireita vatsavaivoina, sillä varsinkin alussa kakkavaippoja tuli kymmenkunta päivässä ja kakka on aina ollut limaista, usein myös vihertävää. Mutta ihan viime päivinä olen alkanut tarkkailemaan lähemmin lapsen oireilua ja havainnut, että itse asiassa lapsi taitaa eniten kärsiä nyt refluksin tyyppisestä oireesta: jotain tuntuu tasaisin väliajoin nousevan ylös, lapsi kakoo ja nieleskelee ja yskii ja kiemurtaa tuskaisena. Lisäksi hikottelee usein (tämä kyllä lienee tavanomaista vauvalla kuin vauvalla) ja suusta tulee usein kuplivaa sylkeä. Pulauttelua ulos asti on varsin vähän; välillä syöttöjen jälkeen voi tulla limaisia pulautuksia. Ajattelin aiemmin, että kyse ei voisi olla refluksioireesta, kunnes luin palstalta silent refluksista. Epäilen tyttäreni kärsivän siitä.
Allergioita olen epäillyt myös alusta asti ja noin kuukausi sitten kävimme allergialääkärissä. Lääkärin neuvosta jätin ensin maidon pois omasta ruokavaliostani kahdeksi viikoksi, mutta tilanne ei rauhoittunut. Sen jälkeen olen ollut useita kertoja lääkäriin puhelinyhteydessä ja hän neuvoi palauttamaan maidon takaisin ja jättämään kotimaiset viljat (vehnä, kaura, ruis ja ohra) sekä kananmunan pois. Mitään muutosta ei tullut vieläkään, ehkä pari parempaa päivää ja sitten taas vanha meno jatkui... Nyt olen ottanut kauran takaisin ruokavaliooni. Tämä lääkäri on jotenkin niin ylimalkainen ja epäselvä ohjeissaan, että alan olla todella turhautunut ja olenkin menossa lapsen kanssa toisen lääkärin vastaanotolle.
Olen nyt vaan alkanut hirveästi jännittää tuota uudelle lääkärille menoa, että jos hänkään ei suhtaudu mun huoleeni lapsen tilasta vakavasti tai pitää mua jonain "besser-wisserinä", joka hakee vahvistusta itse laatimalle diagnoosilleen. Mulla alkaa vaan olla kauhean epätoivoinen olo, kun tytön olo ei tunnut paranevan, vaikka ikää pian neljä kuukautta. Meillä on myös 2-vuotias lapsi, joka myös vaatii huomiota ja hoivaa ja tämä itkuisen vauvan jatkuva kanniskelu ja hyssyttely ottaa todella koville. Ja pahimmalta asia tietysti tuntuu vauvan itsensä kannalta, kun hänellä on jatkuvasti niin tuskainen olo. Olen miettinyt välillä imetyksestä luopumista ja jotain erityiskorvikkeen antamista, mutta imetys on mulle aika tärkeä asia ja haluaisin kokeilla muut konstit ensin.
Kyselisinkin teiltä saman kanssa painiskelleilta vinkkejä ja neuvoja, miten tilanteessa kannattaisi edetä ja onko tunnelin päässä jossain valoa häämöttämässä vai onko meillä koko vauva-aika tiedossa tätä samaa...
Pian 4-kuukautinen tyttäreni on ollut aivan syntymästä saakka erittäin itkuinen. Toki edistystä on tapahtunut alkuaikoihin verrattuna, mutta edelleenkään lapsi ei viihdy esim. sitterissä kuin pieniä hetkiä ja vaatii koko ajan sylissäkin asennon vaihtamista ja heijaamista ja kanniskelua. Olen alusta asti pitänuyt oireita vatsavaivoina, sillä varsinkin alussa kakkavaippoja tuli kymmenkunta päivässä ja kakka on aina ollut limaista, usein myös vihertävää. Mutta ihan viime päivinä olen alkanut tarkkailemaan lähemmin lapsen oireilua ja havainnut, että itse asiassa lapsi taitaa eniten kärsiä nyt refluksin tyyppisestä oireesta: jotain tuntuu tasaisin väliajoin nousevan ylös, lapsi kakoo ja nieleskelee ja yskii ja kiemurtaa tuskaisena. Lisäksi hikottelee usein (tämä kyllä lienee tavanomaista vauvalla kuin vauvalla) ja suusta tulee usein kuplivaa sylkeä. Pulauttelua ulos asti on varsin vähän; välillä syöttöjen jälkeen voi tulla limaisia pulautuksia. Ajattelin aiemmin, että kyse ei voisi olla refluksioireesta, kunnes luin palstalta silent refluksista. Epäilen tyttäreni kärsivän siitä.
Allergioita olen epäillyt myös alusta asti ja noin kuukausi sitten kävimme allergialääkärissä. Lääkärin neuvosta jätin ensin maidon pois omasta ruokavaliostani kahdeksi viikoksi, mutta tilanne ei rauhoittunut. Sen jälkeen olen ollut useita kertoja lääkäriin puhelinyhteydessä ja hän neuvoi palauttamaan maidon takaisin ja jättämään kotimaiset viljat (vehnä, kaura, ruis ja ohra) sekä kananmunan pois. Mitään muutosta ei tullut vieläkään, ehkä pari parempaa päivää ja sitten taas vanha meno jatkui... Nyt olen ottanut kauran takaisin ruokavaliooni. Tämä lääkäri on jotenkin niin ylimalkainen ja epäselvä ohjeissaan, että alan olla todella turhautunut ja olenkin menossa lapsen kanssa toisen lääkärin vastaanotolle.
Olen nyt vaan alkanut hirveästi jännittää tuota uudelle lääkärille menoa, että jos hänkään ei suhtaudu mun huoleeni lapsen tilasta vakavasti tai pitää mua jonain "besser-wisserinä", joka hakee vahvistusta itse laatimalle diagnoosilleen. Mulla alkaa vaan olla kauhean epätoivoinen olo, kun tytön olo ei tunnut paranevan, vaikka ikää pian neljä kuukautta. Meillä on myös 2-vuotias lapsi, joka myös vaatii huomiota ja hoivaa ja tämä itkuisen vauvan jatkuva kanniskelu ja hyssyttely ottaa todella koville. Ja pahimmalta asia tietysti tuntuu vauvan itsensä kannalta, kun hänellä on jatkuvasti niin tuskainen olo. Olen miettinyt välillä imetyksestä luopumista ja jotain erityiskorvikkeen antamista, mutta imetys on mulle aika tärkeä asia ja haluaisin kokeilla muut konstit ensin.
Kyselisinkin teiltä saman kanssa painiskelleilta vinkkejä ja neuvoja, miten tilanteessa kannattaisi edetä ja onko tunnelin päässä jossain valoa häämöttämässä vai onko meillä koko vauva-aika tiedossa tätä samaa...
