Repeäminen

Hei voisiko joku auttaa tässä asiassa. Siis olen raskaana 7+5 ja mielettömät synnytyspelot. Ja todellakin, en pelkää mitään muuta kuin repeämistä. Kivut ja kontrollin menetykset ja kaikki, en pelkää niitä yhtään.

Joskus aikoinaan luin jostain eteenpäin repeämisestä. Siis onko tämä TODELLAKIN mahdollista?? Siis varsinkin itsellä on klitoris aivan mielettömän kosketusarka sieltä ""sisäpuolelta"", niin en voi edes kuvitella jos se repeisi.. Eli kertokaa nyt te synnyttäneet, eli ""yltääkö"" se vauva ulos tullessaan sinne klitorikseen asti? Ja todellakin tämä on niin arka paikka, että mietin sitä päivittäin. Toivottavasti ei mene niin pitkälle, että päädyn sektioon pelon vuoksi..

Kiitos jo etukäteen!!

 

Onneksi ihmisen raskaus on 9 kk! Siinä on aikaa valmistautua tulevaan. Ja päästä peloistaan!

En minä mikään asiantuntija ole (2 synnyttänyt), mutta ihme pelottelujutun olet löytänyt. En ole ikinä kuullut/lukenut moisesta. Joskus kyllä paikat voi vähän revetä, mutta suunta on kai aina ""taaksepäin"". Siksihän sitä välilihaakin leikataan, koska se on ekana vaarassa revetä. Ja edessäpäinhän on häpyluukin tukemassa, eikö? Niin että en kyllä kehtaa väittää, ettei sitä repeisi, mut eiköhän klitoris ole aika rauhassa. Mutta juttele neuvolassa peloistasi, kyllä siellä suhtaudutaan asiallisesti kaikkiin epäilyihin. Onnea tulevaan!

 

Jaa en ole minäkään koskaan eteenpäin repeämisestä kuullut. Itselläni repesi synnytyksessä hiukan epparin lisäksi emättimeen päin, mutta eipä tuntunut missään se repeäminen, saati leikkausviilto. Ehkä kannattaa nyt nukkua vaan loppuraskauden aika ihan rauhassa vaan ja olla murehtimatta repeämisiä. Kaikillahan (varmaan suurimmalla osalla) ei repeä ja sillä leikkausviillolla pyritään kuitenkin välttämään sitä holtitonta repeämistä. Jos vaan voit, niin kysele äidiltäsi ja mummoiltasi onko heille tullut repeämiä tai ollut imukuppi(pihti)synnytyksiä... meillä ainakin tuntui olevan hiukan sukuvikana, että lantiossa on kyllä tilaa vauvan tulla, mutta pehmytkudokset eivät sitten jousta tarpeeksi.

 

Hei,
Itse repesin imukuppisynnytyksessä tosi pahasti, mutta ""taaksepäin"", eli koko väliliha peräsuoleen asti ja peräsuolen sulkijalihas repesi myös.
Tapauksestani ovat monet muut olleet järkyttyneitä ja varmaan kertoneet eteenpäin kauhujuttuja, mutta en minä itse.
Repeäminen ei tuntunut synnytysessä miltään. Jälkeenpäin oli kipuja, mutta ne olivat kestettävissä lääkkeiden turvin.
Ja nyt muutaman kuukauden päästä synnytyksestä olen toipunut melkein ennalleen. Tosi paha repeämäni ei haittaa enää normaalia elämää juuri lainkaan. Ummetusta kuitenkin vielä on.
Haluan vain tällä sanoa, että vaikka kuinka paha repeämä tulisi, se ei välttämättä satu eikä se tunnu niin pahalta kuin muista kuulostaa. Ja elimistö näköjään toipuu yleensä!
Jos olisin etukäteen tiennyt, että näin pahasti repeän, olisin varmaan vaatinut sektion, mutta nyt voin sanoa, ettei mitään pelättävää repeämisessä ollutkaan. Ihan totta näin!
Ja jos pelkäät repeämistä eteenpäin, synnytä selälläsi, kuten minä. Silloin tuskin voi revetä sinnepäin.

 

mulla lapsen käsi repäisi tullessaan (syntyi ""käsi poskella"") emättimen aika pahasti, mutta en huomannut sellaista itse lainkaan. Kätilö sen vaan sanoi ja alkoi ompelemaan. Repeämää ei tosiaankaan tunne ja enpä ole minäkään kuullut että repeäsi eteenpäin. Kyllä se vauvan pään paine tulee enemmän sinne peräaukon suuntaan ja siksi repeämät syntyy taaksepäin.

Toivotan onnea raskauteen ja toivottavasti uskallat synnyttää alakautta. Kivutta ei lapsi synny, mutta repeytymisistä ei tiedä kyllä mitään!

 

heippa!
no täällä on yks jolla repesi juuri eteenpäin.välilihaa ei leikattu eikä siihen tullut naarmuakaan.pissarakon aukko repesi ja klitoris osittain.tämä kyllä tuntui ponnistaessa mutta ei ollut loppupelissä mitään ihan kaameaa.synnytyksen jälkeen pissaaminen oli erittäin vaikeaa ja joka kerta sai purra huulta kun kirveli niin kauheasti.mutta äkkiä paranee!!nyt on 4viikkoa synnytyksestä ja alkaa olemaan jo normaali.vielä ei vaan oikein kärsi kovaa painella juuri klitoriksesta.olen varmaan juuri harvinaisempi tapaus...aika harvalla repeää eteenpäin niinkuin näistä viesteistä voi lukea.

 

Moikka!
Synnytyksestä aikaa vajaat kaksi viikkoa. Tuli toisen asteen repeämä alkertaan ja repeämä sijaitsee emättimessä/peräsuolessa. Repeäminen ei tuntunut synnytyksessä, eikä myöskään sen jälkeen. Olen ottanut särkylääkettä (para-tabs 500mg:n) joka päivä, nyt olen ollut 2päivää ilman ja kipuja ei ole ollut. Hengissä ollaan ja alakautta sitä synnytettiin, vaikka itsekkin sitä pelkäsin kovasti.
Isolla hädällä käyminen on ollut yllättävän helppoa. Olen kyllä ottanut laxoberon tippoja, ettei vatsa menisi kovalle!
Suosittelen alatiesynnytystä! Vieruskaverilta sairaalassa tehty sektio ja hän oli satakertaa huonompi vointinen ja kipeämpi kuin minä. Lisäksi leikkaus on aina laikkaus. Kuukauteen ei voi kantaa mitään vauvaa painavempaa, eikä muutenkaan mitään raskasta voi tehdä...

 

Minäkin pelkäsin etukäteen eniten juuri repeämistä. Ystäväni repesi synnytyksessä peräsuoleen asti ja oli kovin kipeä, seuraava syntyi sektiolla koska lääkärin mukaan seuraavalla kerralla hän olisi todennäköisesti revennyt vielä pahemmin. Itse en sitten saanut pahoja repeämiä vaikka vauva oli iso (600g isompi kuin oli painoarvio...) omaan kokooni nähden. Episiotomia tehtiin ja muut repeämät olivat pinnallisia. Epparihaava parani nopeasti eikä aiheuttanut juurikaan särkyä. Turhaan tuli pelättyä etukäteen, ainut minkä paraneminen kesti kauan oli tuo lantio joka on välillä vieläkin kipeä jos esim nukun selälläni liian pitkään.

 

Siljalle:

Missä asennossa synnytit? Sanoiko lääkäri mitään, että mistä tämä eteenpäin repeäminen johtui..?

Kiitos kaikille vastanneille. Tiedän että tämä on erittäin harvinaista, mutta jos kerran Siljalle on käynyt näin, niin se voi tapahtua myös minulle :/

 

Minulla myös yksi ystävä joka repesi nimenomaan ""eteenpäin"", klitoris siinä sivussa.. Hän parani kuitenkin hyvin eikä jäänyt kammoa synnytykseen.. Kyllä niitäkin siis tapahtuu mutta ei se ole (kuulemma) sen kamalampaa kuin eppari tms. Se lopputulos kultaa muistot niin nopeasti=)

Rohkeasti vaan puhut asiasta ja mieluummin lääkärin tai jonkun muun ammattilaisen kanssa.

 

mulla on takana kaks synnytystä, eikä ole revennyt kummallakaan kerralla yhtään. eikä siis välilihaakaan ole leikattu. olen onnekas, sillä olen selvinnyt synnytyksistä ilman tikin tikkiä! istua olen voinut heti synnytyksen jälkeen kahvia juomaan sängyn laidalle.

en halunnut kehuskella, vaan tuoda esiin senkin seikan, että eivät kaikki repeä johonkin suuntaan! muista pitää sekin mielessä.

en tiedä onko siitä ollut apua, mutta yksi 9 lasta synnyttänyt nainen (Anna Wahlgren) kertoo lapsikirjassaan, että kun alkaa tuntua siltä, että pitäisi ponnistaa - odota vielä yksi supistus ja ala ponnistaa vasta sitten. tätä minä noudatin..

 

AP:lle. Tiedät varmasti, että pienet repeämät ovat ihan yleisiä ja ne paranevat AIVAN KOKONAAN ilman tikkaustakin, sillä naisen alapää on suunniteltu siten, että siellä on erittäin paljon sen tyyppistä joustavaa kudosta, jossa repeämät paranevat helposti.

Mulla on tiukka kudosrakenne (synnytyslääkäri sanoi näin), joten syöksysynnyttäjää musta ei koskaan tule. Silti synnytykset oli keskivertonopeita ja tehtiin välilihaleikkaus ja molemmilla kerroilla tuli repeämiä niin, että piti tikata useammasta kohdasta syvältä ja pinnasta. En uskaltanut yhdyntää kokeilla ennen lopputarkastusta, mutta sen jälkeen kun kokeilin, niin äärettömän hellyyden kanssa yhdyntä sujui ihan hienosti ilman kipuja.

Eli tsemppiä sulle AP. Ota vaan asioista selvää ja kerro rohkeasti neuvolassakin, että pelkäät repeämiä. Kun kerää tietoa, pelko yleensä katoaa.

Ai niin, tiesithän, että yleensä repeämiä tulee varsinkin silloin, jos aloittaa ponnistamaan liian aikaisin (eli ennenkuin kohdunsuu on täysin auki) jne. Varsinkin synnytyssairaalaan tutustuessa kannattaa opastuskierrosta pitävältä kätilöltä kysyä asiasta tarkasti.

 

Siis tyhmä kysymys, mutta jos repeää eteenpäin, niin ei kai silloin ommella, siis klitorista? Ajatuskin kauhistuttaa..

Kiitos kaikille tsempeistä!

 

En tiedä tarkkaan, mutta ainakaan kaikkia pienimpiä repeämiä ei välttämättä edes ommella. Ja JOKA TAPAUKSESSA alapää puudutetaan nykyaikana ennen ompelua!

 

Mulla on synnytyksestä aikaa noin kuukausi. Koko hommasta jäi positiivinen kuva mieleen, vaikka kyllähän ne kivut oli aika helvettiä.. Siinä hetkessä kyllä kaikki kivut katoaa kun vauvan saa ponnistettua ulos ja nostetaan rinnalle

Mulla oli ihanat kätilöt, jotka neuvoivat milloin kannattaa ponnistaa. Piti välillä odotella että väliliha venyy lapsen pään ollessa osittain ulkona.. Repeämiä ei siis tullut ollenkaan välilihaan eikätehty epparia. Pikku repeämiä ja tikkejä tuli emättimeen ja ulkosynnyttimiin (ei klitorikseen eikä virtsaputken suulle)
Puudutettiin ennen ompelua ja ne nipistelevät kivut puudutusaineen suihkuttelusta rikkoutuneelle limakalvolle oli pientä kirvelyä verrattuna synnytystuskaan Ompelu itsessään ei koskenut ollenkaan. Mulla meni pari päivää ennen kuin pystyin istumaan, ja se johtui pääasiassa turvotuksesta emättimessä. Kahdessa viikossaturvotus katosi kokonaan ja alkoi tuntua normaalilta. Tikit suli kolmessa viikossa.

Älä pelää, vaan lähde rohkeasti synnyttämään. Se on upea kokemus!!! Tsemppiä!!!

 

Minä kyllä repesin myös klitorikseen päin. Toinen sisempi häppäri halkesi ylhäältä, juurikin klitoriksen juuresta. Seksiä ei olla vielä kokeiltu kun kipuja on vieläkin, synnytyksestä reilu 5 viikkoa, ja klitoriksessa tuntuu kyllä inhottavalta kun treenaa lantiopohjanlihaksia.. En tiiä palautuuko se normaaliksi, toivotaan..