Riidat matkalla

Hei, miten välttää ikäviä riitoja lomalla kaverin kanssa? Lähdössä piakkoin ja ruvennut mietityttämään miten ihmeessä siinä käy jos toinen rupeaakin mököttämään..

Onko teillä kokemuksia tästä? Voisikohan jotain sopimuksia tehdä etukäteen että miten sit toimitaan? Kiitos ymmärryksestä!

 

Mistä teille sitten yleensä tulee riitaa? Onko jotain tiettyjä juttuja, mistä olette eri mieltä, kuten maatako auringossa koko päivä vai kierrelläkö lähiympäristöä? Nämä ois tärkeä selvittää etukäteen.

Joskus olen pakosta ollut reissussa ihmisen kanssa, joka halusi syödä Mäkkärissä joka päivä ja tsillailla vaan hotellilla ja käydä tutussa lähibaarissa vetämässä kännit.... Olen niin vätys luonne, että loppujen lopuksi tehtiin niinkuin kaverini halusi ja kyllä ottaa jälkeen päin päähän - itselleni kulinaristiset elämykset ja uuden näkeminen on tärkeää.. Tällaiset periaatejutut pitäisi sopia etukäteen - vaikka joka toinen päivä rannalla ja joka toinen kiertelyä jne. Eli suostumus KOMPROMISSEIHIN on tärkeää - ei lomailua vain jomman kumman ehdoilla.

 

Tai kompromissin sijaan kukin sitten tekee mitä haluaa eikä kärsi toisen erilaisesta tahdosta? No, tässä tapauksessa on ehkä helpointa lähteä kokonaan yksin matkaan.
Alkuperäisellä tosin toivottavasti ei ole näin toivoton lähtökohta matkalle. Hauskaa matkaa!

 

Järkevät ihmiset eivät ala riitelemään, mutta alkoholin käytön varjolla saattaa tulla mitä vaan eteen. Eipä ole kokemusta moisesta, matkustan puolison kanssa.

 

Ehdottoman välttämätöntä on tietysti keskustella ennen matkaa, miten toimitaan, miten liikutaan jne. Se ainakin auttaa asiassa, mutta jos on kvoin erilaiset henkilöt kumppaneina, törmäyksiä tulee ilmeisesti. Joustoa molemmin, eikä pelkästään toisen osapuolen ehdoilla voida olla, se on selvää. Mäkkäriloma on varmasti kauhistus!

 

Ukkoni kanssa kun ollaan reissussa, niin 30 vuoden yhdessäolo on opettanut, että meikäläiset ei riitele matkoilla. Päinvastoin nautimme että saamme olla rennosti, mistään arkihuolista välittämättä.

Mutta jos kaveriporukassa ollaan matkoilla, meillä on se periaate, että jokainen tekee mitä haluaa. Jos jotain ei huvita, niin sitten ei lähde mukaan, mutta tapaamme ystävien kesken sanoa, että emme ole aviossa, emmekä pakkoliitossa keskenämme reissuissa. Jokainen tekee sitä mikä tuntuu hyvältä ja kukaan ei loukkaannu, jos jotain ei joku homma huvita. Ja hyvin on sujunut.

 

jos sinä haluat retkille ja kaveri ei, niin eikun menoksi jätä kaveri altaalle ruikuttamaan.

 

Niin, eihän koko reissua tarvitse ""käsikynkkää"" kulkea, kummallakin on parempi mieli sitten iltasella, kun on välillä ollut eri teillä.

 

Kiitos mielipiteistä! En ole riitelevää sorttia, ja on jotensakin vaikea etukäteen tietää mistä kopua voisi syntyä. Jonkinmoisesta kokemuksesta kuitenkin tiedän että jos pienikään matkaressi painaa, niin saattaa alkaa joku aivan hölmö juttu kyrsiä oikein todella..

Täytyy varmaan ystävällisesti ehdottaa tosiaan teiden erkanemista jos sen hetkiset intressit aivan täysin poikkeaa. Toki olen lähdössäkin aika samalla aaltopituudella olevan kanssa. Mutta esim. illalla en tiedä uskallanko lähteä yksin kävelemään, jos matkakaveri haluaakin vaan jäädä loikomaan huoneeseen. Muutoin en yksinoloa pelkää, mutta pimeällä vieraassa paikassa naisihminen voi joutua ikäviin tilanteisiin..

Nojuu, mutta hauskat matkat kaikille! Kompromisseja ja sooloilua sopivassa suhteessa..

 

Kannattaa varmistaa, ettei matkakumppani ole kova aikatauluttaja tyyliin klo 14.47 mennään lounaalle jne. Ellet sitten itsekin tykkää tarkoista aikatauluista... Ja eihän niissä sinällään mitään pahaa ole, mutta se meni kyllä yli ymmärryksen, ettei kaveri oikein halunnut joustaa ajoissaan saatikka mennä välillä yksin... Purin huultani ja menin perässä ja välillä yritin saada omia ehdotuksiani läpi. Ei tarvinnut pahemmin tapella.

 

Itsekin pari kertaa reissanut yhden kaverin kanssa ja oon kyllä huomannut, että kannattaa tarkoin valita matkaseuralainen! Itsellä tietysti todellakin on ollut myös peiliin katsomisen paikka ja luonne on niin kiltti, etten tohdi sanoa. Tyhmästä päästä kärsii.

Kaverin kanssa kun mentiin, hän oli tehnyt joka päivälle jonkinlaiset aikataulut tietokoneella A4 kokoisille papereille. Minne mennään, milloin herätään, mihin syömään ja milloin nukkumaan ja kuinka paljon aamulla varaudutaan laittautumiseen ja siihenhän varattiin monta tuntia, kun itse olin valmis hyvin äkkiä. Mihinkään spontaaniin ei ollut varaa. Matkalla huomasin, että pidämme aivan eri asioista. Jos ehdotin jotain, ajatus kuopattiin.

Myös ruokailutottumuksemme olivat hyvin erilaisia. Itse tykkään kaikesta uudesta, oudosta ruuasta ja olisi kiva rennolla meiningillä etsiä hyvä ravintola. Mäkkäriin mentiin silti aikataulutetusti, koska ”sieltä saa tuttua ja hyvää ruokaa, eikös niin tehdäkin”

En syytä ystävääni, jälkikäteen viisaana olisin tehnyt itse oman matkasuunnitelmani, paikat missä haluan käydä ja mitä aion tehdä ja sanonut tästä mukisematta ystävälle.

Tämä samainen kaveri ehdotti taas yhteistä reissua, ja puoliksi lupauduin jo. Nyt yritän olla viisaampi.