Toggle sidebar

Riita tuttavan kanssa - olinko liian töykeä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Cirrus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
C

Cirrus

Vieras
Moikka mammat.

Mä olen ongelmallisessa tilanteessa. Tämä on vähän muunneltu tarina siltä varalta että tuttava, johon otsikossani viittasin, sattuisi tämän lukemaan.

Eilen lapseni oli tämän tuttavan pihalla - asumme naapureina ja olemme olleet tekemisissä vuosia. Siellä tuli sitten jotakin kolttosta tehtyä lasten taholta. Aikaisemmin näille on pudisteltu päätä ja naureskeltu ja yhdessä sovittu. Eilen kuitenkin tuttavani käyttäytyi täysin tapojensa vastaisesti. Hän otti yhteyttä ja alkoi rähjätä että lapsellani ei ole heille enää mitään asiaa mikäli tämmöinen ei lopu. Siis se kolttosten tekeminen. Mitään julkista omaisuutta ei särkynyt eikä kenellekään tullut aineellisia vahinkoja. Lapselleni pidin jo puhuttelun siitä miten järkevää tuollainen kolttosten tekeminen on ja uskoi kyllä puhetta. Tämä raivo tuli täysin puskista, yllätyin ja järkytyin.

Tälle tuttavalleni räjähdin takaisin että mikä nyrkkeilysäkki minä muka hänelle olen. Asiat kun voidaan selvittää rauhallisestikin eikä toiselle rähjäämällä. Koskaan ennen ei ole minulle tuolla tavoin tiuskinut. Totesin myöhemmin lauhtuneena että poltin pinnani ja jos hänellä on jokin hätä, kuuntelen kyllä. Mitään vastausta ei ole tullut. Korostin että minulle ei tarvitse ärhennellä mutta en käännä hänelle selkääni jos hän haluaa jostakin vaikka puhua. Lapsen kanssa sovittiin että sinne ei nyt hetkeen mennä.

Mä olen ihan poissa tolaltani. Lapset keksii kaikenlaista tyhmää, se tiedetään. Onko mulla velvollisuutta olla tuollaisen raivon kohteena??? Ja olinko mä ihan idiootti kun puolustin itseäni? Jos kyseessä olisi ollut hyvä ystäväni, olisin ehkä osannut suhtautua raivoamiseen ymmärtäväisemmin. Mutta pelkän tuttavan kohdalla en ymmärrä tai siedä tuollaista lainkaan. Mitä mieltä olette???
 
Kaikki riippuu kolttosten laadusta. Entä jos hän on kypsynyt siihen, että lapsesi toilailevat, mutta et kiellä ajoissa, eikä hän ole kehdannut ärähtää? Ehkä sieltä on löytynyt jotain vahinkoja tarkemmalla syynäämisellä, jotain, mitä et ole huomannut. Ja voihan tutun omilla lapsilla olla eniten osuutta asiaan, mutta vierittävät syyn sinun lastesi niskoille, jos pelkäävät äidin räjähtävän heille?
 
Mä mietin myös samaa. En mä välttämättä ole maailman kärsivällisin ihminen mutta joku raja mullakin on. Ja mä en aina halua olla se joka ekana pyytää anteeksi varsinkaan jos toinen on itse ollut töykeä ensin. Enkä ole niitä jotka reagoi kaikkeen sillä lailla että "ei mun lapseni" vaan nimenomaan mun lapsi voi tasan tarkkaan tehdä ihan mitä tahansa ja äitinä mä vastaan seuraamuksista ja langetan rangaistuksen lapselle. Totesin tälle tutulle että kukaan ei ole täysin puhdas pulmunen eikä ole sellaista lasta olemassakaan joka aina olisi täydellisen kiltti. Jokainen voi keksiä mitä tahansa.
 
Kiinnitän huomiota tuohon, että menit lapsen puolelle kun toinen on raivoissaan ja aloit puolustella. Se on omiansa raivostuttamaan toisen entisestään, koska olet antanut ymmärtää että sinun lapsestasihan ei saa menettää hermojaan. Eli kaksi asiaa menee nyt sekaisin, ja itselläsikin olisi anteeksipyydettävää.
 
Kuka vaan voi hermostua jos lapset -omat ja vieraat- tekevät jatkuvasti kolttosia . Mun mielestä sun olisi pitänyt puuttua tehokkaammin jo aikaisemmin noihin kolttosten tekemisiin, esim kieltämällä itse lapseltasi meneminen tuttavan pihaan jos ei osaa kunnolla ja asiallisesti käyttäytyä. Silloin kun lapset ulkoilevat itsekseen he ovat sen ikäisiä että ymmärtävät jo säännöt, oikean ja väärän ja rangaistuksen syyn. Tämä sinun täytyy tehdä lapsellesi selväksi.

Anna aikaa tuttavallesi. Hän voi vieläkin olla hiiltynyt. Jos olette molemmat aikuisia ja järkeviä ihmisiä pääsette tämän asian ylitse.
 
Ylilyöntejä pitää minusta jonkun veran sietää jos haluaa olla tekemisissä toisen kanssa. Vaikka hän ei sinun ystäväsi olisikaan voi lapset olla ystäviä keskenään.

Oman lapsen kanssa juttelisin asiasta vielä ja kertoisin että kylässä voi olla erilaiset säännöt kuin kotona ja siellä toimitaan niiden sääntöjen mukaisesti. Voi olla ihan hyvä että lasten yhdessä oloa järjestetään vähän aikaa muuten kuin niin että lapsesi kyläilee tuttavalla.
 
Kiitos erilaisista näkemyksistä. Lapseni ymmärtää oikean ja väärän eron mutta on niin sanotusti yllytyshullu. Kyseenalaistin tämän ja toruin häntä ankarasti aiheesta. En suuttunut siitä että minulle ilmoitettiin asiasta, niin pitääkin tehdä, mutta tuota yhtäkkistä rähjäämistä en ymmärrä alkuunkaan. Tässä on vielä sekin että hän on ollut viime viikkoina yhteydessä pääsääntöisesti silloin kun jotakin tarvitsee. Tähän vedin rajan kun hän oli tuomassa kaikkia lapsiaan yhtäkkiä meille että pääsisi bilettämään. Siihen sanoin ei. Olisikohan hän siitä loukkaantunut vaikka pyyntö tuli tunnin varoajalla?? Jos olisi ollut sairaalaanmeno tai vastaava, olisin suostunut epäröimättä. Enkä ajattele että biletys olisi väärin, minulle ei kuulu se mitä hän tekee mutta tuo ei mielestäni ollut mikään hätätilanne tai vastaava. Rahaa on myös lainattu eikä niistä ole kuulunut mitään takaisin. Enkä sitäkään paheksu, ei välttämättä aina heti voikaan maksaa takaisin jos itsellä on tiukkaa enkä tosiaankaan niiden rahojen perään itke. Hän käy myös läpi avioeroprosessia. Olisiko se kiristänyt hermoja??
 
Ja siitäkin puhuttiin lapsen kanssa että sinne on nyt parempi hetkeen olla menemättä ja kyse oli yksittäisestä kolttosesta. Otan myös itse etäisyyttä tähän tuttuun. Jotenkin kaveruus vaan vaikuttaa yksipuoliselta. En halua mitään sellaista.
 
Ja lapseni ei ollut heillä kylässä vaan heidän pihallaan. Olisin ymmärtänyt suuttumisen siinä vaiheessa jos siellä olisi jotakin kolttosta tehty, mutta tämä oli pihalla ja lapseni siivosi jälkensä sen jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cirrus:
Ja lapseni ei ollut heillä kylässä vaan heidän pihallaan. Olisin ymmärtänyt suuttumisen siinä vaiheessa jos siellä olisi jotakin kolttosta tehty, mutta tämä oli pihalla ja lapseni siivosi jälkensä sen jälkeen.
Click to expand...

Voisi olla parempi, että se lapsesi pysyisi omalla pihalla ja saisi siivota siellä sitten jälkensä. Kyllä kenellä tahansa pinna palaa, jos pihalle tullaan sotkemaan. Jos vielä aina on se kaverin piha, missä nuo jutut tehdään.
 
[QUOTE="vieras";28486964]Voisi olla parempi, että se lapsesi pysyisi omalla pihalla ja saisi siivota siellä sitten jälkensä. Kyllä kenellä tahansa pinna palaa, jos pihalle tullaan sotkemaan. Jos vielä aina on se kaverin piha, missä nuo jutut tehdään.[/QUOTE]
Aivan! Taas "äitiliini", joka ei nää kersansa huonoa käytöstä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nooh:
Kiinnitän huomiota tuohon, että menit lapsen puolelle kun toinen on raivoissaan ja aloit puolustella. Se on omiansa raivostuttamaan toisen entisestään, koska olet antanut ymmärtää että sinun lapsestasihan ei saa menettää hermojaan. Eli kaksi asiaa menee nyt sekaisin, ja itselläsikin olisi anteeksipyydettävää.
Click to expand...

Sinulla ei taida olla lapsia. Kaikki vanhemmat puolustavat omia lapsiaan ja se on aivan hyväksyttävää. Rähjäävien idioottien kanssa ei kannata olla tekemisissä ja on syytä kieltää lapsia leikkimästä heidän kakaroidensa kanssa.
 
Ongelman ydintä en oikein ymmärrä vieläkään. Jokainen pitää kiinni omista rajoistaan. Kaikkien kanssa ei ole pakko tulla toimeen. Tuttavan lapsia ei ole pakko ottaa hoitoon. Tuttava voi siitä loukaantua, mutta ehkä se on enempi sitten hänen ongelmansa.
Kiukuttelu aikuisten välillä on aina vähintään lapsellista, riippumatta siitä kumpi aloitti. Etäisyyttä voi ottaa toiseen muutenkin.
 
Musta tässä on oleellista, että millaisia kolttosia siellä tehdään?
Varsinkin, kun kyse on sotkemisesta, edes pihan.
Mulla kyrvähtäis ihan kokonaan, jos joku, toistuvasti, kielloista ja toruista huolimatta tyyliin sivelis sulalla vaniljajäätelöllä valkoiset muovituolit ja sit hihittelis kun muut sotkee itseään yms.
 
  • Tykkää
Reactions: kaalimaan vartija
Alkuperäinen kirjoittaja Cirrus:
Kiitos erilaisista näkemyksistä. Lapseni ymmärtää oikean ja väärän eron mutta on niin sanotusti yllytyshullu. Kyseenalaistin tämän ja toruin häntä ankarasti aiheesta. En suuttunut siitä että minulle ilmoitettiin asiasta, niin pitääkin tehdä, mutta tuota yhtäkkistä rähjäämistä en ymmärrä alkuunkaan. Tässä on vielä sekin että hän on ollut viime viikkoina yhteydessä pääsääntöisesti silloin kun jotakin tarvitsee. Tähän vedin rajan kun hän oli tuomassa kaikkia lapsiaan yhtäkkiä meille että pääsisi bilettämään. Siihen sanoin ei. Olisikohan hän siitä loukkaantunut vaikka pyyntö tuli tunnin varoajalla?? Jos olisi ollut sairaalaanmeno tai vastaava, olisin suostunut epäröimättä. Enkä ajattele että biletys olisi väärin, minulle ei kuulu se mitä hän tekee mutta tuo ei mielestäni ollut mikään hätätilanne tai vastaava. Rahaa on myös lainattu eikä niistä ole kuulunut mitään takaisin. Enkä sitäkään paheksu, ei välttämättä aina heti voikaan maksaa takaisin jos itsellä on tiukkaa enkä tosiaankaan niiden rahojen perään itke. Hän käy myös läpi avioeroprosessia. Olisiko se kiristänyt hermoja??
Click to expand...

Tuon taakse ei voi mennä piiloon. Jokaisen meidän täytyy oppia jossain vaiheessa hillitsemään itseään ja toimimaan yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen puitteissa. Jos lapsesi on tehnyt siellä tuttavan pihalla kolttosia niin lapsesi kantaa yksin omista teoistaan vastuun. Ja tosiaan, silläkään ei ole merkitystä tekikö hän ne sisällä vai ulkona. Mutta hyvä, että korjasi jälkensä. Tokihan lapset kaikek atekee ja usein vielä porukassa asioita joita ei muuten tulisikaan tehtyä. SIlti niitä ei pidä hyväksyä tai vähätellä. Asiasta on tuttava polttanut päreensä. Ja nyt vain kunnon keskustelua oman lapsen kanssa asiasta.
Jos tuttavallasi on kireä tilanne henkilökohtaisessa elämässään niin se selittää paremmin tuttavasi äkillisen ärähdyksen ja normaalista toimintatavasta poikkeavan käyttäytymisen ja reagoimisen asioihin. Välttämättä noilla muilla kertomillasi asioilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa... Mielestäni ihan turhaan kerrot tuttavasi henkilökohtaisesta elämästä ja rahojen lainaamisista... ne eivät kuulu tähän.
 
Täällä ei vissiin ymmärretä luettua tekstiä. EN HYVÄKSY KOLTTOSIA EIKÄ YLLYTYS TEE NIISTÄ YHTÄÄN VÄHÄISEMPIÄ. Lähinnä halusin kuulla erilaisia kannanottoja asiasta että miten tähän pitäisi suhtautua tai mitä muut tekisivät tässä tilanteessa. Olin niin häkeltynyt tuttuni yhtäkkisestä kivahtamisesta etten osaa ajatella monelta kannalta kun mulla tulee tunteet eteen.
 
No minä vastaavassa tilanteessa:

en tekisi enää yhtään mitään naapurin suuntaan.

Muistuttaisin lastani päivittäin ainakin parin viikon verran että naapurin pihalle ei mennä ollenkaan, lainkaan eikä ylipäänsäkään, ei ennen kuin naapurin äiti on nimenomaan pyytänyt itseltä (eli lapseni äidiltä) että voiko lapseni mennä sinne leikkimään. Ja kertoisin lapselleni että itse en voi sinua lapseni olla aina vahtimassa, mutta minulle on kerrottu, että käytöksesi ei ollut viisasta, ja naapurin äidiltä meni nyt sinuun hermo, ja siksi et siellä enää käy.

Ja muuten antaisin välien nyt toistaiseksi olla. Tervehtisin ja noin, mutta ei sitten sen enempiä löpinöitä. Hymyillä voin ja kättä heilauttaa.

Sisälläni varmaan käsittelisin asiaa niin että ajattelisin naapurilla nyt olevan murheita sen verran että hän ei ehkä minun lastani sinne todella tällä hetkellä toistaiseksi ollenkaan halua eikä kaipaa. Ja kyllä, vähän kyllä katsoisin peiliin että onko tässä nyt mennyt vähän meiltä sekaisin puurot, vellit ja lapsetkin, mitä lapseni törttöilee naapurin pihalla ja mitä varten naapuri olettaa että ilman muuta otan hänen kolme hoitoon kun menee itse bilettämään. Ja yrittäisin pistää vähän itseäni ja tonttirajojani ruotuun, lastani tietysti myös.
 
  • Tykkää
Reactions: Neljän Äiti
Arvaus: Tuttavasi on loukkaantunut, koska et ottanut hänen lapsiaan hoitoon kun hän halusi bailaamaan.
Tuttavasi myös selvästi kriisissä, jos avioero meneillään ja monta lasta. Jos ystävyytenne on yksipuolista, laita raja sille mihin suostut. Tuollainen raivoaminen on turhaa, mutta ymmärtäisin jos hän on kriisissä itsensä kanssa. Silti sinun ei tarvitse olla kynnysmatto, eikä sinun lapsia tarvitse haukkua. Luulen että kyse ei ole lasten kolttosista vaan teidän väleistänne. Puhu hänelle suoraan, sano ettet ole lastenvahti tunnin varoitusajalla. Mutta voit kuunnella häntä jos hänellä on huolia.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa