Riittävästi D-vitamiinia

Liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat suomalaistutkimuksen mukaan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana, tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa lapsuuden D-vitamiinipitoisuuksien ja aikuisiän sydänriskien yhteyttä tutkittiin 2 100 suomalaisaikuisen avulla. Osallistujilta oli kerätty verinäytteet 13–18-vuotiaina. Sydänriskit tutkittiin kaulavaltimoista ultraäänellä osallistujien ollessa 30–45-vuotiaita.

Vähiten D-vitamiinia lapsena saaneista 22 prosentilla oli kaulavaltimoiden sisäkerroksissa merkkejä paksuuntumisesta ja kehittyvästä ateroskleroosista (kalkkeutumisesta eli sepelvaltimotaudista), ultraäänikuvaukset paljastivat. Sama todettiin vain 13 prosentilla osallistujista, jotka olivat saaneet runsaasti D-vitamiinia lapsuudessa.

Tarvitaan lisää tutkimuksia ennen kuin selviää aiheuttaako D-vitamiinin vähyys valtimoiden sisäpintojen paksuuntumista vai liittyvätkö muutokset johonkin tässä tutkimuksessa huomiotta jääneeseen seikkaan. Yhteys havaittiin kuitenkin riippumatta monista perinteisistä sydänriskitekijöistä kuten verenpainetaudista, tupakoinnista ja ylipainosta.

Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. suurempaan riskiin sairastua aivohalvaukseen ja sydänkohtaukseen.
Suomalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän.
Suositusten mukaan veren D-vitamiinitason olisi hyvä olla vähintään 80 nmol/l ja mielellään selvästi enemmän. Suomalaiset saavat kuitenkin liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, jolloin veripitoisuudet jäävät keskimäärin tasolle 45 nmol/l.
Kesällä auringon valo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, jos oleilee runsaasti päivällä auringossa, mutta muulloin se pitää hankkia vitamiinilisistä (50-100 µg/vrk).

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä. Tutkimusryhmässä oli tutkijoita Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoista, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Melbournen Royal Children’s Hospital -sairaalasta.

D-vitamiini on elintärkeä luustomme hyvinvoinnin kannalta. Tiesitkö, että D-vitamiinilla voi ehkäistä myös masennusta? Lisäksi D-vitamiini on keskeinen tekijä sydän- ja verisuonitautien, MS-taudin, syöpätautien, reumatautien, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen riskienhallinnassa.

Suomalaisella ruoalla ei saa talvisin riittävästi D-vitamiinia!

Lisää D-vitamiinista voit lukea emeritusprofessori Ilari Paakkarin artikkelista, yleislääkärilehdestä 4/2014
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-läkäri.pdf

Uusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiini suojaa paksu- ja peräsuolen syövältä parantamalla vastustuskykyä.
http://www.stonehearthnewsletters.com/vitamin-d-protects-against-colorectal-cancer-by-boosting-the-immune-system/colon-cancer/

 

" Uusi THL:n poikkileikkaustutkimus yhdistää matalat D-vitamiinitasot suurempaan masennuksen riskiin. Verrattuna niihin tutkittaviin, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimpia, masennuksen riski oli 35 prosenttia pienempi niillä tutkittavilla, joiden D-vitamiinitasot olivat korkeimpia (alin vs. ylin neljännes).

Päinvastoin kuin tutkijat tutkimuksen tiivistelmässä kirjoittavat, väestötutkimusnäyttö D-vitamiinitasojen yhteydestä masennukseen ei ole aivan vähäistä. Esimerkiksi jo kaksi vuotta sitten julkaistun koostetutkimuksen tekijät löysivät yhden tapauskontrollitutkimuksen, 10 poikkileikkaustutkimusta ja kolme kohorttitutkimusta, joissa asiaa oli tutkittu. Niiden perusteella koostetutkimuksessa havaittiin, että kaikissa tutkimustyypeissä matalat D-vitamiinitasot yhdistyivät suurempaan masennuksen riskiin: http://1.usa.gov/1H21IqI

Lisäksi vuosi sitten tehdyn kontrolloitujen tutkimusten koostetutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä saattaa vähentää masennusoireita kliinisesti merkittävässä masennuksessa: http://1.usa.gov/1CaIGci

Vaikka parempitasoista näyttöä voi aina toivoa, jo tässä vaiheessa on järkevää käyttää riittävää D-vitamiinilisää myös masennuksen ehkäisemiseksi ja sen oireiden lievittämiseksi."

LÄHDE: https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/625888760888698

Jo vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.

 

Tämän tästä julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka osoittavat, että virallisesti suositellut määrät D-vitamiinia eivät riitä optimaalisten D-vitamiinitasojen saavuttamiseksi.

Nyt uudessa suomalaisessa seurantatutkimuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsi 38 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Jos olisi tarkasteltu sitä, miten moni jäi alle optimaalisen alarajana pidetyn 75 tai 80 nmol/l tason, osuus olisi ollut vielä suurempi.

Käytännössä Suomessa voi ylläpitää hyvää D-vitamiinitasoa vain siten, että käyttää riittävää D-vitamiinilisää. Useimmille sopii 50 µg suuruinen D-vitamiinilisä.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/636714379806136

Suomessa alle 1vuotias saa D-vitamiinia tippapullosta 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.

D-vitamiinia syödään painon mukaan.

Jo vuonna 2011 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä.

Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.

 

Kyselen tätä nyt itseni vuoksi, jos joku vaikka osaisi auttaa.

Mistä löytyisi D3-vitamiinivalmiste, jossa D3 ei ole synteettisessä muodossa? Jostakin syystä synteettinen vitamiini ei auta minua. Se on kivuliaasti kokeiltu ja todettu. Aiemmin minulle sopivan valmisteen koostumusta on äskettäin muutettu siten että aiemmin valmisteessa olleen luonnollisen kalaöljyn rinnalle on lisätty kolekalsiferolia. Kolekalsiferoli on käsittääkseni synteettinen D3 muoto, eikä nykyinen koostumus siis sovi enää minulle. Viikon mittainen testi on sitä jonkin verran myös käytännössä osoittanut.

En kaipaa epäasiallisia kommentteja tai muita v-tyylin vastauksia. Jos on muita hyviä ideoita, niin luen mielelläni. Syön kalaa, liikun ja oleilen auringossa, mutta joku elimistössä mättää niin, että tarvitsen mm. runsaasti D-vitamiinia, elämiseen. Veri ja maksa-arvot on mitattu ja kohdillaan mun epätavallisilla annoksilla, mutta synteettinen aine ei toimi elimistössä samoin kuin luonnollinen.

Etsin siis D3 valmistetta tai muuta lisää, jossa vitamiini olisi luonnollisessa muodossa. Liekö tämä oikea foorumi, mutta äsanotaanhan ett hätä ei lue lakia.
Kiitos, jos viitsit auttaa.

 

D-vitamiinilisä auttaa painonpudotuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsivillä, jota on kaikilla, jotka eivät syö riittävästi D-vitamiinia läpi vuoden tai ainakin talviaikaan, jos on kesällä ulkona keskipäivällä iho paljaan auringossa. Aikuisen tarve on 50-100µg/vrk. Italiassa 400 ylipainoista D-vitamiinin puutteesta kärsivää tutkittavaa ohjattiin saamaan kuukausittain joko 25 000 tai 100 000 kansainvälistä yksikköä D-vitamiinia tai he eivät saaneet D-vitamiinilisää lainkaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhdessä vähäkalorisen (vähennä hiilihydraatteja) ruokavalion kanssa D-vitamiinilisää saaneiden kuuluvien paino putosi huomattavasti enemmän kuin niiden, jotka eivät olleet käyttäneet D-vitamiinilisää. D-vitamiinilisää käyttämättömillä paino putosi 6 kuukaudessa 1,2 kiloa, pienempää D-vitamiinilisää saaneilla 3,8 kiloa ja suurempaa D-vitamiinilisää saaneilla 5,4 kiloa.
Myös vyötärönym
pärys pieneni D-vitamiinilisää saaneilla enemmän kuin sitä käyttämättömillä. Suurempaa D-vitamiinilisää käyttäneillä vyötärönympärys pieneni enemmän kuin pienempää D-vitamiinilisää käyttäneillä.

Tutkimus oli nimeltään ’Vitamin D supplementation promotes weight loss and waist circumference reduction in overweight/obese adults with hypovitaminosis D’, ja sen tulokset julkistettiin eurooppalaisessa ylipainoa käsitelleessä konferenssissa, joka pidettiin Prahassa 6.-9.5.2015: http://ow.ly/NaL8i

Pienempi annos 25 000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 21 µg päivässä. Suurempi annos 100 0000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 83 µg päivässä. Pidän jälkimmäistä annosta tai 100 µg suuruista D-vitamiinilisää sopivampana ylipainoisille ja mieluummin päivittäin annosteltuna kuin kerran kuukaudessa isoa annosta. Näin elimistö käyttää sen paremmin hyväkseen.

 

Kahden amerikkalaisen seurantatutkimuksen keskinäinen vertailu viittaa siihen, että elimistön optimaalinen, noin 100 nmol/l tasoinen D-vitamiinipitoisuus voi puolittaa tyypin 2 diabeteksen riskin 55 nmol/l pitoisuuteen verrattuna.

Lisäksi NHANES-tutkimuksessa niillä, joiden D-vitamiinipitoisuus oli matala, oli lähes 5 kertaa suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna tutkittaviin, joiden D-vitamiinipitoisuus oli korkea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151742

Suomessa virallisella D-vitamiinin saantisuosituksella 10 µg, veren D-vitamiinipitoisuus jää koko kansalla kohdusta hautaan alle 50 nmol/l. Kesällä tasot nousee niillä, jotka ulkoilevat runsaasti auringossa iho paljaana keskipäivällä kello 10-16.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

 

KÄYTÄTTEKÖ EDELLEEN D-VITAMIINILISÄÄ?
D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, "synnynäisiin" ryhtivikoihin, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää. Melkoisen kunnioituksen ansaitseva vitamiini siis on kyseessä.

Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.

Veriarvojen perusteella riittämätön D-vitamiininsaanti on kuitenkin yleistä pimeässä Pohjolassa (suomalaisilla n. 40 nmol/l, jos saanti ruuasta on vain 10µg päivässä). Vakava D-vitamiinin puutos on Suomessa talviaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja keski-ikäisistä sekä vanhuksilla ihan kaikilla. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia (100µg/päivä) D-vitamiinivalmisteita. D-vitamiinin vähyys saattaakin olla yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista suomalaisten terveysriskeistä.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

Uudessa tanskalaisessa seurantatutkimuksessa on nyt havaittu, että matala, alle 50 nmol/l D-vitamiinitaso yhdistyy 2,5 kertaa suurempaan keskenmenon riskiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna yli 50 nmol/l tasoon. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että D-vitamiinilla on keskenmenoja ehkäisevää vaikutusta.

D-vitamiinia tarvitaan raskausaikana selvästi enemmän kuin muulloin.
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/15/ajcn.114.103655.abstract?papetoc

 

Laaja suomalaistutkimus paljastaa, että odottavat äidit saavat liian vähän D-vitamiinia. Joka kolmas raskaana oleva äiti ei ota edes neuvoloiden (VRN) suosittelemaa 10 mikrogramman (µg) päiväannosta. Ja joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii masennuksesta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tarve on vähintään 50 µg, mikä turvaa lähes kaikkien syntyvien vauvojen riittävän D-vitamiinin saannin. Suomalainen saantisuositus on vähintään viisi kertaa liian pieni. Siihen syypää on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se aiheuttaa turhaa sairastumista ja 2,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2803

D-vitamiinista on paljon hyötyä luustolle ja se ehkäisee kaatumisia ja osteoporoottisia murtumia. Aivan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta kalsiumin erittymiseen luustosta. Sofistikoituneella tekniikalla (isotooppimerkityllä kalsiumilla) saatiin selville, että D-vitamiini vähentää huomattavasti kalsiumin erittymistä luustosta virtsaan. Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat suosittelivat noin 100 nmol/l D-vitamiinitasoa kalsiumin erittymisen vähentämiseksi ja luuston terveyden parantamiseksi.
Kommentti: D-vitamiinia tarvitaan 50–100 µg päivässä tason 100 nmol/l ylläpitämiseksi. Pienikokoisille ja hoikille riittää yleensä pienempi annos; suurikokoiset ja lihavat tarvitsevat yleensä isomman annoksen.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/699603100183930

Lääkäri Matti Tolonen kirjoittaa ruotsalaistutkimuksesta, jossa 100 µg D-vitamiinia päivässä ehkäisi hyvin infektioherkkien flunssia verrattuna lumevalmisteeseen.
Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Ravitsemusneuvottelukunnan matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille sekä pienille koirille.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2809

 

It is vitamin D day today!

http://www.vitamindday.net

 

Suomessa alle 1 vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

Kesällä D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Tätä säteilyä esiintyy meidän leveyspiireillä riittävästi vain kesäkuukausina ja vain keskipäivällä. Vaikka kesä on jatkunutkin meillä tänä vuonna pitkälle syksyyn, saamme auringosta D-vitamiinia riittävästi ainoastaan elokuun loppuun. Sen jälkeen alkavat elimistömme D-vitamiinivarastot huveta nopeasti. Ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä yksin riitä ylläpitämään kesällä kerättyjä varastoja, joten tarvitaan ravintolisiä.
http://www.hyvinvointisitueksi.fi/index.php/2015/08/28/d-vitamiinin-tarve-kasvaa-heti-kesan-jalkeen/

 

Reilu D-vitamiinin pitoisuus (yli 100 nmol/l) seerumissa ehkäisee fyysisesti aktiivisten ihmisten rasitusmurtumia, kertoo tammikuussa 2016 ilmestyvä jalkakirurgien ammattilehti The Journal of Foot & Ankle Surgery. Tulosten mukaan seerumin D-vitamiinin pitoisuuden tulee kuitenkin olla lähes tuplasti enemmän kuin mitä suomalaisilla on keskimäärin. Tavoitteeseen pääseminen voi edellyttää 100 mikrogramman nauttimista päivittäin. Suomalainen viranomaissuositus on kymmenen kertaa liian pieni.

http://www.tritolonen.fi/uutiset/2855-d-vitamiini-ehkaisee-rasitusmurtumia

 

Nyt flunssakautena kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että saa riittävästi D-vitamiinia. Matalat D-vitamiinitasot on tutkimuksissa yhdistetty suurempaan flunssan ja influenssan riskiin. D-vitamiini on ehkäissyt ylähengitysteiden infektioita sellaisissa tutkimuksissa, joissa tutkittavien alkutilanteen D-vitamiinitasot ovat olleet matalia.

Japanilaisilla koululaisilla, jotka saivat 30 µg D-vitamiinia päivässä, oli 42 prosenttia pienempi influenssa A:han sairastumisen riski verrattuna lumevalmistetta saaneisiin:

Urashima M, et al. Randomized trial of vitamin D supplementation to prevent seasonal influenza A in schoolchildren. Am J Clin Nutr 91:1255-1260.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20219962

D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä riippuen 30-150µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.

 

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että suomalaislasten D-vitamiinitilanne on huono. Noin 41 prosenttia 6-8-vuotiaista lapsista ei saa päivittäistä D-vitamiinilisää, vaikka ravitsemusneuvottelukuntakin sitä virallisesti suosittelee aina 18 vuoden ikään saakka.

Vanhemmat siis yleisesti laiminlyövät D-vitamiinilisän antamisen. Tutkimuksen tuloksista käy myös ilmi, että silloinkin kun D-vitamiinilisää syödään, sen määrä 10µg on aivan liian pieni.

Lapsen sopiva D-vitamiinilisän määrä riippuu lapsen koosta. Alle 1-vuotiaille vauvoille riittää 10 µg, leikki-ikäisille sopiva annos on 20 µg ja teini-ikäisille voi antaa D-vitamiinia 40-50 µg päivässä.

http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=10143880&fulltextType=RA&fileId=S0007114515005292

1.8.2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

 

Näin D-vitamiini ehkäisee valtimonkovetustautia eli sepelvaltimotautia eli verisuonten kalkkeutumista, joka aiheuttaa sydän- tai aivoinfarktin.

http://www.tritolonen.fi/uutiset/2867-nain-d-vitamiini-ehkaisee-valtimonkovetustautia

 

Uudessa suomalaiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessa on nyt yhdistetty D-vitamiinin puute suurempaan MS-taudin riskin jälkikasvulla. Äidin vakava D-vitamiinin puute (D-vitamiinitaso alle 30 nmol/l) yhdistyi lähes 2 kertaa suurempaan MS-taudin riskiin verrattuna siihen, että puutetta ei ollut.

Hyvä D-vitamiiniarvo on vähintään 80 nmol/l, joka riittää myös luustolle.

Ilman D-vitamiinilisää suomalaisten keskiarvo on alle 50 nmol/l eli …

Tutkimus osaltaan vahvistaa näyttöä, että D-vitamiinin puute lisää autoimmuunisairauksien riskiä.

Suomi johtaa I-tyypin doabeteksen ilmaantumisessa. Ihan joka päivä joku lapsi sairastuu I-tyypin diabetekseen.

http://archneur.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2499458#noi150103r6

 

Lääkäri Matti Tolonen täytti eilen 75 vuotta! Terveysvalistus jatkuu...

Lääkäri Matti Tolosen merkitys suomalaiselle kansanterveydelle on mittaamattoman suuri.

http://www.tritolonen.fi/