N
"Neiti"
Vieras
Mitä ohjeita antaisit tälle bloggajalle?
Hyvän äidin mitta? | Xenia's Day
Itse todella taistelin imetyksen kanssa alusta asti, vauvalla oli kireä kielijänne ja imetys onnistui vain tietyssä asennossa rintakumin kanssa ym. Julkisella paikalla tms. ei imetys onnistunut, joten kotona oltiin pääasiassa ekat 3 kk. Rintaraivarit tuli koettua ym.. En koe silti yhtään kärsineeni, vaan ajattelin, että tätä se nyt vaan on.
Suurin kärsimys oli se, kun imetys loppui vauvan ollessa 5 kk minun sairastuessa vakavasti. Olin muutamia päiviä sairaalassa ja muuta en tehnyt, kun itkin vauvani perään. Kotona ei enää rinta kelvannut, joten maito piti pumpata vauvalle, sitä olikin kiva tehdä esim. joulunvietossa sukulaisten kanssa... Pumppaamalla maitoa tuli vielä pari kuukautta, kunnes oli pakko siirtyä korvikkeeseen. Se oli omalla kohdalla hirvittävä pettymys, etten pystynyt vauvaani ruokkimaan. Apua yritin hakea, mutta mistään ei sitä saanut, varsinkin kun leikkauksen jälkeen piti olla kotosalla haavoja ym. parantelemassa.
Jotenkin haluaisin vain sanoa tälle bloggaajalle, että älä luovuta, yritä jatkaa. Vaikka korvikeruokinta on monin tavoin helpompaa (=ei ole sidottu imetykseen, mies tai vaikka mummo voi hoitaa lasta, siihen ei mene aikaa niin paljon, pukeutumista ym. ei tarvitse miettiä, voi laihduttaa vapaasti ym., olla yön ylikin pois lapsen luota), niin rintaruokinnalla on kuitenkin niin paljon etuja verrattuna parin kuukauden tai vuodenkin vaivannäköön...
Hyvän äidin mitta? | Xenia's Day
Itse todella taistelin imetyksen kanssa alusta asti, vauvalla oli kireä kielijänne ja imetys onnistui vain tietyssä asennossa rintakumin kanssa ym. Julkisella paikalla tms. ei imetys onnistunut, joten kotona oltiin pääasiassa ekat 3 kk. Rintaraivarit tuli koettua ym.. En koe silti yhtään kärsineeni, vaan ajattelin, että tätä se nyt vaan on.
Suurin kärsimys oli se, kun imetys loppui vauvan ollessa 5 kk minun sairastuessa vakavasti. Olin muutamia päiviä sairaalassa ja muuta en tehnyt, kun itkin vauvani perään. Kotona ei enää rinta kelvannut, joten maito piti pumpata vauvalle, sitä olikin kiva tehdä esim. joulunvietossa sukulaisten kanssa... Pumppaamalla maitoa tuli vielä pari kuukautta, kunnes oli pakko siirtyä korvikkeeseen. Se oli omalla kohdalla hirvittävä pettymys, etten pystynyt vauvaani ruokkimaan. Apua yritin hakea, mutta mistään ei sitä saanut, varsinkin kun leikkauksen jälkeen piti olla kotosalla haavoja ym. parantelemassa.
Jotenkin haluaisin vain sanoa tälle bloggaajalle, että älä luovuta, yritä jatkaa. Vaikka korvikeruokinta on monin tavoin helpompaa (=ei ole sidottu imetykseen, mies tai vaikka mummo voi hoitaa lasta, siihen ei mene aikaa niin paljon, pukeutumista ym. ei tarvitse miettiä, voi laihduttaa vapaasti ym., olla yön ylikin pois lapsen luota), niin rintaruokinnalla on kuitenkin niin paljon etuja verrattuna parin kuukauden tai vuodenkin vaivannäköön...