Rintaraivarit ja imetyksen lopetus 3 kk vauvalla..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Neiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Neiti"

Vieras
Mitä ohjeita antaisit tälle bloggajalle?

Hyvän äidin mitta? | Xenia's Day

Itse todella taistelin imetyksen kanssa alusta asti, vauvalla oli kireä kielijänne ja imetys onnistui vain tietyssä asennossa rintakumin kanssa ym. Julkisella paikalla tms. ei imetys onnistunut, joten kotona oltiin pääasiassa ekat 3 kk. Rintaraivarit tuli koettua ym.. En koe silti yhtään kärsineeni, vaan ajattelin, että tätä se nyt vaan on.

Suurin kärsimys oli se, kun imetys loppui vauvan ollessa 5 kk minun sairastuessa vakavasti. Olin muutamia päiviä sairaalassa ja muuta en tehnyt, kun itkin vauvani perään. Kotona ei enää rinta kelvannut, joten maito piti pumpata vauvalle, sitä olikin kiva tehdä esim. joulunvietossa sukulaisten kanssa... Pumppaamalla maitoa tuli vielä pari kuukautta, kunnes oli pakko siirtyä korvikkeeseen. Se oli omalla kohdalla hirvittävä pettymys, etten pystynyt vauvaani ruokkimaan. Apua yritin hakea, mutta mistään ei sitä saanut, varsinkin kun leikkauksen jälkeen piti olla kotosalla haavoja ym. parantelemassa.

Jotenkin haluaisin vain sanoa tälle bloggaajalle, että älä luovuta, yritä jatkaa. Vaikka korvikeruokinta on monin tavoin helpompaa (=ei ole sidottu imetykseen, mies tai vaikka mummo voi hoitaa lasta, siihen ei mene aikaa niin paljon, pukeutumista ym. ei tarvitse miettiä, voi laihduttaa vapaasti ym., olla yön ylikin pois lapsen luota), niin rintaruokinnalla on kuitenkin niin paljon etuja verrattuna parin kuukauden tai vuodenkin vaivannäköön...
 
Koetko, ettei ko. äidillä ole asianmukaista tietoa käytössään, jotta hän voisi tehdä harkitun päätöksen? Silloin imetystuen suuntaan vinkkaaminen voi olla paikallaan, jotta voi tehdä päätöksensä oikean tiedon valossa. Jos taas siitä ei ole kyse, niin mitäpä tuohon sanomaan, miksi äidin pitäisi päättää mitenkään muuten kuin mikä oikeimmalta tuntuu...
 
Sanoisin, että siirry ihmeessä kokonaan korvikkeeseen, jos ei kerran maito riitä. Hittoako sitä vauvaa nälkäisenä pitämään. Niin kuin on tietoisesti näköjään jonkun aikaa tehnyt.
 
[QUOTE="Neiti";30053532]Mitä ohjeita antaisit tälle bloggajalle?
[/QUOTE]

Luin kyllä aika "vasemmalla silmällä" enkä kovin tarkasti ja tunteella, mutta en ainakaan äkkiseltään huomannut, että ko. bloggaaja olis pyytänyt mitään ohjeita, vai pyysikö?


Jos ohjeita ei ole pyydetty, en katso asiakseni ruveta niitä antamaan. Ko. kirjoittaja vaikutti olevan suht perehtynyt aiheeseen, ja osasi sitä monelta muultakin kantilta pähkäillä ja arvottaa, kuin vain puusilmäisesti yhdestä näkökulmasta, joten uskoisin hänen olevan ihan kykenevä päätöksensä tekemään ja elämään sen kanssa ilman, että aletaan pyytämättä neuvomaan.
 
Monilla äideillä varmaankin samanlaisia pohdiskeluja. Kolmen lapsen äitinä sanon, että luottakaa naiset oman kroppanne toimintaan. Maitorauhaset toimivat samoin kuin mikä muukin elin; jos juo paljon, niin pissattaa ja mitä enemmän imettää sitä enemmän maito nousee jne. Tietenkin korvike on tujua ja sillä syötetyt vauvat pulleampia ja varmasti nukkuvat maha täynnä, joten haluavat helposti lisää helposti juotavaa pulloa. Nykyään on niin helppoa, kun korvike on kaupanhyllyllä odottamassa. Mutta se joka näkee imettämisen vaivan, saa lapselleen tutkitusti parhainta ravintoa. Siitä ei vain pääse mihinkään.

Kaikille voimia imettämiseen! Äitiyden ei ole tarkoituskaan olla helppoa ja saavutuksista tulee voittajaolo!
 
Itselläni loppui maito kokonaan 2 kk jälkeen, ja vastikkeilla mentiin. Lapsesta tuli ihan normaali, kasvoi ja kehittyi hienosti. Äidin maidossa parhaaksi koen ilmaisuuden. Mutten usko sen oman kokemukseni pohjalta olevan muuten sen kummempaa kuin vastikkeenkaan. Vastikkeidsakin on menty niin paljon eteenpäin nykypäivänä.
 

Yhteistyössä