Risto Murto: "Hyvinvointivaltio on rikki" - Oikeisto tykittää nyt kaikella voimallaan hyvinvointiyhteiskuntaa alas

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
IS-haastattelu: Murrolta suorat sanat – hyvinvointivaltio on rikki
"Työeläkejohtaja sanoo, että työikäisten elämään on tulossa mullistuksia, joista poliitikot eivät uskalla puhua. Suomalaisten on tyydyttävä vähempään: pappa kotona, pienempi koti, vähemmän asfalttia teillä. Herätkää, tätä tapahtuu jo! hän sanoo.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että suomalaisten on varauduttava elintason laskuun ja hyvinvointipalveluiden vähenemiseen.

Murron mukaan Suomen julkisen talouden sopeutustarve on 8–13 miljardia euroa, mikä tarkoittaa asumista pienemmissä kodeissa ja vähemmän julkisia palveluita.

Murto varoittaa, että aikuisten lasten on otettava enemmän vastuuta vanhempiensa hoidosta, kun kynnys ympärivuorokautiseen hoivaan nousee.

Hän peräänkuuluttaa poliitikkojen rohkeutta puhua avoimesti siitä, miten hyvinvointivaltion malli muuttuu ja mitä se tarkoittaa kansalaisille."



Talousoikeisto voimantunnossaan on nyt romuttamassa koko hyvinvointivaltiota ja antaa samalla yhä lisää veronalennuksia suurituloisimmille. Kansalle on tällä kauhukabinettikaudella markkinoitu oikeiston veropopulistien koko propagandakoneistolla tykittämällä itsepalveluyhteiskuntaa ns. "pakkona", vaikka kyse on arvovalinnasta. Jos ensi eduskuntavaaleissa samalle porukalle annetaan valta, ne vievät tuhkatkin pesästä. Nukkuminen vaaleissa ei nyt auta, se kun lisää suoraan kokoomuksen ja RKP:n ääniosuutta. Vaikuttakaa, jos haluatte pitää hyvinvointiyhteiskunnan myös jatkossa.
 
IS-haastattelu: Murrolta suorat sanat – hyvinvointivaltio on rikki
"Työeläkejohtaja sanoo, että työikäisten elämään on tulossa mullistuksia, joista poliitikot eivät uskalla puhua. Suomalaisten on tyydyttävä vähempään: pappa kotona, pienempi koti, vähemmän asfalttia teillä. Herätkää, tätä tapahtuu jo! hän sanoo.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että suomalaisten on varauduttava elintason laskuun ja hyvinvointipalveluiden vähenemiseen.

Murron mukaan Suomen julkisen talouden sopeutustarve on 8–13 miljardia euroa, mikä tarkoittaa asumista pienemmissä kodeissa ja vähemmän julkisia palveluita.

Murto varoittaa, että aikuisten lasten on otettava enemmän vastuuta vanhempiensa hoidosta, kun kynnys ympärivuorokautiseen hoivaan nousee.

Hän peräänkuuluttaa poliitikkojen rohkeutta puhua avoimesti siitä, miten hyvinvointivaltion malli muuttuu ja mitä se tarkoittaa kansalaisille."



Talousoikeisto voimantunnossaan on nyt romuttamassa koko hyvinvointivaltiota ja antaa samalla yhä lisää veronalennuksia suurituloisimmille. Kansalle on tällä kauhukabinettikaudella markkinoitu oikeiston veropopulistien koko propagandakoneistolla tykittämällä itsepalveluyhteiskuntaa ns. "pakkona", vaikka kyse on arvovalinnasta. Jos ensi eduskuntavaaleissa samalle porukalle annetaan valta, ne vievät tuhkatkin pesästä. Nukkuminen vaaleissa ei nyt auta, se kun lisää suoraan kokoomuksen ja RKP:n ääniosuutta. Vaikuttakaa, jos haluatte pitää hyvinvointiyhteiskunnan myös jatkossa.
👍 Kovan viikon ilta-ohjelmassa viikko sitten koomikko Pirjo Heikkilä sanoi leikkisästi, ettei hänen äiti huoli tytärtään omaishoitajakseen. Nykyajan eläkeläiset ovat entisiin sukupolviin verrattuna erilaisia. Pidämme huolta itsestämme ja haluamme olla täysin riippumattomia avusta niin kauan kuin mahdollista.
Ikärasisteilla on kova hinku tukkia ikäihmisten suut.
Tänään liputetaan evakkojen päivää. Sukupolvien traumat siirtyvät seuraaville sukupolville. Politiikkojen puheisiin ei pidä eikä kannata luottaa. Vain tutkittu tieto on luotettavaa.
 
Yhä useampi tarvitsee lisää toimeentulotukea – ”Näkymä on pelottava”, varoittaa sosiaalityön johtaja
"Harkinnanvaraisen toimeentulotuen menot ovat lisääntyneet suurimmilla hyvinvointialueilla.

Toimeentulotuen hakemusmäärät ovat lisääntyneet. Helsingissä asiantuntijat sanovat, että tukea tarvitaan yhä useammin perustarpeisiin.

Toimeentulotuen tarve kasvaa useilla hyvinvointialueilla taloustilanteen ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi.

Ylen kyselyn mukaan yhdeksän hyvinvointialuetta varautuu hakemusten määrän kasvuun.

THL:n mukaan ihmisten ahdinko syvenee, kun useat leikkaukset kohdistuvat samoihin pienituloisiin.

Osa hyvinvointialueista on varautunut tilanteeseen lisäämällä rahoitusta ja palkkaamalla uusia työntekijöitä."


Oikeistohallitus pudottaa yhä useampia työttömiä ja pienituloisia toimeentulotuelle (2024: +15%, 2025: +21,4%), jossa kaikki tulot huomioidaan täysimääräisesti vähentäen toimeentulotukea, eli työnteon kannuste-esteenä on käytännössä 100% marginaalivero osa-aikaisissa keikka-, pätkä-, silppu- ja 0-tuntisopimustöissä, muuta työtähän ei juuri edes löydy. Toimeentulotuen saajan on pitänyt jo realisoida kaikki mahdollisesti omistamansa arvo-omaisuus ja käyttää säästönsä ensin saadakseen tätä viimesijaista minimiperusturvaa. 350 000 työttömän työnhakijan EU:n korkeimman edelleen kasvavan työttömyyden Suomessa tästä seuraa köyhyyskierre.

Samaan aikaan suurituloisille ja omistajille jaellaan suuria veronalennuksia. Arvovalinta!
 
IS-haastattelu: Murrolta suorat sanat – hyvinvointivaltio on rikki
"Työeläkejohtaja sanoo, että työikäisten elämään on tulossa mullistuksia, joista poliitikot eivät uskalla puhua. Suomalaisten on tyydyttävä vähempään: pappa kotona, pienempi koti, vähemmän asfalttia teillä. Herätkää, tätä tapahtuu jo! hän sanoo.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että suomalaisten on varauduttava elintason laskuun ja hyvinvointipalveluiden vähenemiseen.

Murron mukaan Suomen julkisen talouden sopeutustarve on 8–13 miljardia euroa, mikä tarkoittaa asumista pienemmissä kodeissa ja vähemmän julkisia palveluita.

Murto varoittaa, että aikuisten lasten on otettava enemmän vastuuta vanhempiensa hoidosta, kun kynnys ympärivuorokautiseen hoivaan nousee.

Hän peräänkuuluttaa poliitikkojen rohkeutta puhua avoimesti siitä, miten hyvinvointivaltion malli muuttuu ja mitä se tarkoittaa kansalaisille."



Talousoikeisto voimantunnossaan on nyt romuttamassa koko hyvinvointivaltiota ja antaa samalla yhä lisää veronalennuksia suurituloisimmille. Kansalle on tällä kauhukabinettikaudella markkinoitu oikeiston veropopulistien koko propagandakoneistolla tykittämällä itsepalveluyhteiskuntaa ns. "pakkona", vaikka kyse on arvovalinnasta. Jos ensi eduskuntavaaleissa samalle porukalle annetaan valta, ne vievät tuhkatkin pesästä. Nukkuminen vaaleissa ei nyt auta, se kun lisää suoraan kokoomuksen ja RKP:n ääniosuutta. Vaikuttakaa, jos haluatte pitää hyvinvointiyhteiskunnan myös jatkossa.
Klo 8:20 oli jo perustettu ketju ihan samasta aiheesta! Ap, mikä oli tekosyysi alle puoli tuntia sitten tehdä samasta aiheesta???
 
Syyttäkää demareita hyvinvointivaltiomne tuhoamisesta.


Paavo Lipposen (sdp) II-hallitus avasi Perustuslain uudistuksen myötä Suomen sosiaaliturvan koko maailmalle

Maaliskuussa 2000 tuli voimaan Peruslain uudistus. Perustuslakia muutettiin siten että sosiaaliturva perustuu asumisperusteisuuteen, ja perustuslain perusoikeusuudistuksen (1.8.1995) sekä uuden perustuslain (1.3.2000) myötä sosiaaliturva laajennettiin koskemaan kaikkia maassa asuvia, ei vain kansalaisia.
 
Syyttäkää demareita hyvinvointivaltiomne tuhoamisesta.


Paavo Lipposen (sdp) II-hallitus avasi Perustuslain uudistuksen myötä Suomen sosiaaliturvan koko maailmalle

Maaliskuussa 2000 tuli voimaan Peruslain uudistus. Perustuslakia muutettiin siten että sosiaaliturva perustuu asumisperusteisuuteen, ja perustuslain perusoikeusuudistuksen (1.8.1995) sekä uuden perustuslain (1.3.2000) myötä sosiaaliturva laajennettiin koskemaan kaikkia maassa asuvia, ei vain kansalaisia.
Vuoden 1995 perusoikeusuudistus ja vuoden 2000 uusi perustuslaki vahvistivat
uoden 1995 perusoikeusuudistus ja vuoden 2000 uusi perustuslaki vahvistivat sosiaaliturvaa koskevaa perusoikeussuojaa kaikille Suomessa asuville, mutta eivät yksin “avanneet sosiaaliturvaa koko maailmalle”; Suomen perustuslain 19 § säätää oikeudesta välttämättömään toimeentuloon ja lailla turvattuun perustoimeentuloon, mutta käytännön etuuksien ehdot määräytyvät yhä erillisissä laeissa ja yleensä asumisen, oleskelun tai vakuuttamisen perusteella.
Mitä uudistus teki

Mitä uudistus teki
Perusoikeusuudistus vuonna 1995 laajensi perusoikeuksien henkilöllistä soveltamisalaa, ja vuoden 2000 perustuslaki koottiin voimaan 1.3.2000. Tämän seurauksena perustuslain perusoikeussuoja ei enää rakentunut vain kansalaisille, vaan moni oikeus kuuluu sanamuotonsa mukaan “jokaiselle”. Sosiaaliturvan osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että perustuslaki velvoittaa turvaamaan perustoimeentulon lain tasolla, ei sitä, että kaikilla maailman ihmisillä olisi automaattinen oikeus Suomen sosiaalietuuksiin.
Pitääkö väite paikkansa

Pitääkö väite paikkansa
Väite pitää paikkansa vain siinä mielessä, että uudistuksen myötä sosiaaliturvan perusoikeudellinen suoja ei ollut enää sidottu kansalaisuuteen samalla tavalla kuin aiemmin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sosiaaliturva olisi muuttunut universaaliksi “kaikille maassa oleville” ilman ehtoja, koska varsinaiset etuussäännöt tulevat edelleen tavallisesta lainsäädännöstä. Lisäksi monissa sosiaalietuuksissa ratkaisevaa on edelleen asumisperusteisuus, oleskelulupa, työskentely tai vakuuttamisvelvollisuus, ei pelkkä läsnäolo Suomessa.
Vastuuministerit

Vastuuministerit
Valmistelun keskeinen vastuu oli oikeusministeriöllä, koska uuden perustuslain valmisteluhanke oli oikeusministeriön vetämä. Itse perustuslakiuudistuksen poliittisina vastuuhenkilöinä olivat Lipposen II-hallituksessa oikeusministeri Johannes Koskinen ja pääministeri Paavo Lipponen, mutta jos kysytään nimenomaan perusoikeus- ja perustuslakiuudistuksen valmistelun vastuuta, oikeusministeri oli avainministeri. Sosiaaliturvaa koskevan lopullisen etuuslainsäädännön kannalta vastuuministeri riippui siitä, mistä etuudesta oli kyse, mutta perustuslain yleisestä uudistuksesta vastasi oikeusministeriö.
Tiivis johtopäätös

Tiivis johtopäätös
Lyhyesti: ei, uudistus ei tehnyt Suomen sosiaaliturvasta “koko maailman” etuutta. Kyllä, se vahvisti perustuslaissa oikeuden sosiaaliturvaan niin, että suoja kuuluu “jokaiselle” Suomessa, mutta käytännön oikeudet määräytyvät edelleen erillislaeissa ja niiden ehdoissa.
 
Vuoden 1995 perusoikeusuudistus ja vuoden 2000 uusi perustuslaki vahvistivat
uoden 1995 perusoikeusuudistus ja vuoden 2000 uusi perustuslaki vahvistivat sosiaaliturvaa koskevaa perusoikeussuojaa kaikille Suomessa asuville, mutta eivät yksin “avanneet sosiaaliturvaa koko maailmalle”; Suomen perustuslain 19 § säätää oikeudesta välttämättömään toimeentuloon ja lailla turvattuun perustoimeentuloon, mutta käytännön etuuksien ehdot määräytyvät yhä erillisissä laeissa ja yleensä asumisen, oleskelun tai vakuuttamisen perusteella.
Mitä uudistus teki

Mitä uudistus teki
Perusoikeusuudistus vuonna 1995 laajensi perusoikeuksien henkilöllistä soveltamisalaa, ja vuoden 2000 perustuslaki koottiin voimaan 1.3.2000. Tämän seurauksena perustuslain perusoikeussuoja ei enää rakentunut vain kansalaisille, vaan moni oikeus kuuluu sanamuotonsa mukaan “jokaiselle”. Sosiaaliturvan osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että perustuslaki velvoittaa turvaamaan perustoimeentulon lain tasolla, ei sitä, että kaikilla maailman ihmisillä olisi automaattinen oikeus Suomen sosiaalietuuksiin.
Pitääkö väite paikkansa

Pitääkö väite paikkansa
Väite pitää paikkansa vain siinä mielessä, että uudistuksen myötä sosiaaliturvan perusoikeudellinen suoja ei ollut enää sidottu kansalaisuuteen samalla tavalla kuin aiemmin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sosiaaliturva olisi muuttunut universaaliksi “kaikille maassa oleville” ilman ehtoja, koska varsinaiset etuussäännöt tulevat edelleen tavallisesta lainsäädännöstä. Lisäksi monissa sosiaalietuuksissa ratkaisevaa on edelleen asumisperusteisuus, oleskelulupa, työskentely tai vakuuttamisvelvollisuus, ei pelkkä läsnäolo Suomessa.
Vastuuministerit

Vastuuministerit
Valmistelun keskeinen vastuu oli oikeusministeriöllä, koska uuden perustuslain valmisteluhanke oli oikeusministeriön vetämä. Itse perustuslakiuudistuksen poliittisina vastuuhenkilöinä olivat Lipposen II-hallituksessa oikeusministeri Johannes Koskinen ja pääministeri Paavo Lipponen, mutta jos kysytään nimenomaan perusoikeus- ja perustuslakiuudistuksen valmistelun vastuuta, oikeusministeri oli avainministeri. Sosiaaliturvaa koskevan lopullisen etuuslainsäädännön kannalta vastuuministeri riippui siitä, mistä etuudesta oli kyse, mutta perustuslain yleisestä uudistuksesta vastasi oikeusministeriö.
Tiivis johtopäätös

Tiivis johtopäätös
Lyhyesti: ei, uudistus ei tehnyt Suomen sosiaaliturvasta “koko maailman” etuutta. Kyllä, se vahvisti perustuslaissa oikeuden sosiaaliturvaan niin, että suoja kuuluu “jokaiselle” Suomessa, mutta käytännön oikeudet määräytyvät edelleen erillislaeissa ja niiden ehdoissa.

👍
 
Haluan Lindtmanin Antin ja Espanjan talouskehityksen Suomeen!
Toivottavasti Lindtman saa 2 hallitusta niin Suomi voisi taas nousta jaloilleen. Ettei käy niinkuin nyt, että hyvin mennyt Marinin kausi katkesi ja tuli nämä nykyiset oikeistosäheltäjät väliin 0,9% ja 0,2% marginaalisella erolla Sdp:n nostaessa kannatustaan edellisistä eduskuntavaaleista, joka on erittäin harvinainen saavutus päähallituspuolueelta.
Kauhukabinetin saavutukset: Työttömyys ja velka räjähti käsiin eikä talouskasvusta tai mistään muustakaan positiivisesta ole tietoakaan.
 

Yhteistyössä