Ruokailusta kylässä...

[kokki3...]

Mitä mieltä olisit jos sinulla olisi ystävä, joka aina tulee lastensa kanssa teille kylään aamusta ja viipyy yleensä läpi päivän vierailulla. Hän odottaa että lapsensa saavat, siis itsensä ohella, koko päivän ruokatarjoilut (kahvit+kahvileivät, lounaat sekä välipalat). Hän ei itse tuo koskaan mitään ruokaa tms. evästä saati kahvipullaakaan mukanaan.

Joka kerta tämä sama kuvio toistuu, lähes samaan tapaan - hänen jompi kumpi lapsista puolenpäivän aikaan sanoo "äiti mulla nälkä" jonka jälkeen katsotaan minua anovasti. Olen monasti sanonut että meillä ei vielä ole ruoka-aika kun lapseni olivat vasta syöneet myöhemmän aamupalan, että joutuvat odottamaan jos olivat ajatelleet meillä syödä (vinkkinä äidille...) tai sitten joskus olen (harmistuksissani) sanonut kylmästi että en ollut varautunut ruokavieraisiin ja ruokaa on vaan omalle poppoollemme (mutta vieraanvarainen kun olen niin olen alkanut jotain kokkailemaan heille sitten, tai sulattelemaan pakkasesta aterioita). Koska sydäntäkään ei ole jättää nälkäisiä lapsia ruokkimatta... Mutta onko se periaatteessa minun tehtäväni?

Olen miettinyt mitä teen asille. Tämä asia vaan harmittaa minua suuresti, sillä tuntuu että meidän "pienituloistemme" taloutta varallisempi ystäväni törkeästi käyttää hyväksi. Eikä sillä, minusta on mukavaa välillä kun käy ruokavieraita niin kokatakin ruokaa, josta nautin suuresti, mutta tämän sortin sosialistisuutta en vaan pysty hyväksymään...

Minusta hänen kuuluisi kysyä ruokailusta kun ilmoittaa tulostansa, eikä minun pitäisi häneltä tiedustella miten meinaa ruokailun hoitaa... Sillä kun asia on toiste päin, kun me olemme heillä kylässä ja kun heidän poppoo alkaa ruokailemaan, he vaan ilmoittavat että alkavat nyt syömään. Joskus ystäväni on kysynyt ruokailun jälkeen että olisiko meillä ollut nälkä. Joka on mielestäni ollut todella nöyryyttävää, vaikka olisikin ollut meillä ruoka-aika niin enään mitään säälirippeitä nautita. Sitä paitsi olen kasvattanut lapseni niin että kun kylään mennään niin ei aleta mitään pummimaan kylässä, otetaan ainoastaan jos tarjotaan. Tosin yleensä olemme syöneet ennen kuin lähdemme kyläänkään. Miten muut ajattelee ja toimisi?

 

[Pesky Pixie]

ööö... no jos mä kutsun jonkun meille kylään, niin kyllä mä ilman muuta ajattelen, että minä huolehdin kaikesta tarjoilusta. Jos taas joku tyrkyttää itseään kylään ja minulle ei sovi tai ei olisi varaa tarjota ruokaa, niin sitten sanon, että meille ei ikävä kyllä sovi.

Kesällä meillä kävi paljon vieraita ja ilman muuta pidin selvänä, että tässä huushollissa tarjoan ruoat minä.

 

[Tyttö TuulisPää]

Mä olen kova tuputtamaan ruokaa ja teen usein liikaa meidän tarpeisiin: eli kyllä meillä syö vieraatkin =)
Mutta tuossa sinun tapauksessasi saattaisi olalleni hyppää pikkupiru ja ottaisin asian puheeksi ystäväni kanssa. Koska oletan että jos minä menen johonkin kylään niin vieraanvaraisuus on sitten molemmin puolista

 

[vieras]

Jospa pyydät ystäväsi kylään vasta ruoka-ajan jälkeen? Jos vieraat alkavat valittamaan nälkää, sanot että teillä on syöty jo, mutta kahvit voit keittää. Jos kerran vieraanvaraisuus ei ole molemminpuolista, en minäkään viitsisi aina olla se antava osapuoli.

 

[joillakin on otsaa]

en tarjoaisi mitään koska hekään eivät tarjoa teille mitään ruokaa.

Ja itse en nauti kokkaamisesta. tai nautin, jos sitä saa tehdä rauhassa pitkän kaavan mukaan, mutta lapsiperheessä ja kotiäitivuosina työtä on liikaa jotta voisi nauttia mistään. 5 kertaa päivässä ruokaa pöytään on vaan pakkopullaa, aina pakko tehdä vaikka ei jaksaisi ja siivoamista, lasten kanssa leikkimistä jne. Aina mietittävä, mitä tekee ja jättää tekemättä.

Joten en usko, että tarjoaisin mitään jos toinenkaan ei tarjoa.

 

[Marilii]

En katselisi tuommosta touhua, mutta olen jo sen ikäinenkin ettei mun tarvii esittää yhtään mitään muuta kuin olen. Sanoisin kyllä asiasta. Sen jälkeen jos ei olisi enää kamuni niin so? Jouti mennäkin.

 

[edellinen]

en tarjoaisi mitään koska hekään eivät tarjoa teille mitään ruokaa.

Ja itse en nauti kokkaamisesta. tai nautin, jos sitä saa tehdä rauhassa pitkän kaavan mukaan, mutta lapsiperheessä ja kotiäitivuosina työtä on liikaa jotta voisi nauttia mistään. 5 kertaa päivässä ruokaa pöytään on vaan pakkopullaa, aina pakko tehdä vaikka ei jaksaisi ja siivoamista, lasten kanssa leikkimistä jne. Aina mietittävä, mitä tekee ja jättää tekemättä.

Joten en usko, että tarjoaisin mitään jos toinenkaan ei tarjoa.

mutta miten käytännössä toimia? en osaa sanoa. itse sosiaalisesti heikkona en enää kutsuisi kylään ollenkaan, koska teidän ystävyys ei ole vastavuorista enkä pitäisi noista ihmisistä.

Mutta jos haluat jatkaa ystävyyttä, en tiedä miten tuossa tilanteessa toimitaan, mitä voit sanoa kun se anova "mulla on nälkä" taas tulee eteen.
Itse en kaipaisi moista röyhkeää seuraa, mieluummin ilman seuraa.

 

[edellinen]

en tarjoaisi mitään koska hekään eivät tarjoa teille mitään ruokaa.

Ja itse en nauti kokkaamisesta. tai nautin, jos sitä saa tehdä rauhassa pitkän kaavan mukaan, mutta lapsiperheessä ja kotiäitivuosina työtä on liikaa jotta voisi nauttia mistään. 5 kertaa päivässä ruokaa pöytään on vaan pakkopullaa, aina pakko tehdä vaikka ei jaksaisi ja siivoamista, lasten kanssa leikkimistä jne. Aina mietittävä, mitä tekee ja jättää tekemättä.

Joten en usko, että tarjoaisin mitään jos toinenkaan ei tarjoa.

mutta miten käytännössä toimia? en osaa sanoa. itse sosiaalisesti heikkona en enää kutsuisi kylään ollenkaan, koska teidän ystävyys ei ole vastavuorista enkä pitäisi noista ihmisistä.

Mutta jos haluat jatkaa ystävyyttä, en tiedä miten tuossa tilanteessa toimitaan, mitä voit sanoa kun se anova "mulla on nälkä" taas tulee eteen.
Itse en kaipaisi moista röyhkeää seuraa, mieluummin ilman seuraa.

ja sitä paitsi ruoka on kallista, jos koko perhe tulee teille päiväksi syömään, se maksaakin. ja eihän se rahasta olisi kiinni jos hommat olisi vastavuoroista.

 

[terppa]

Todella törkeää ystävältäs, en ruokkis heitä enää. Sanot viestissäsi, että ystäväsi tulee kylään, eli tuleeko hän ilmoittamatta vai onko sovittu aikaisemmin. Jos tulee ilmoittamatta niin et ruoki enää.

 

[edellinen]

Eli olet siis vastannut, että ruokaa on vaan omalle porukalle. joten ensi kerralla et ala kokkaamaan mitään. ei hänkään kokkaa sinun lapsilleen vaan nöyryyttää kysymällä "olisitteko tekin syöneet..."

 

[edellinen]

Eli olet siis vastannut, että ruokaa on vaan omalle porukalle. joten ensi kerralla et ala kokkaamaan mitään. ei hänkään kokkaa sinun lapsilleen vaan nöyryyttää kysymällä "olisitteko tekin syöneet..."

siis ja kun lapsillasi on nälkä, syötte vaan kuten hekin. ja jos saat kuulla vihjailua tai suuttuu, niin sanot, että teet kuten hän.

 

[Tuttua]

Mulla oli sama ongelma siskoni kanssa. Loppujen lopuksi en ottanut heitä enää kylään, koska ei mulla ole varaa(yh saikulla) ylimääräisiin suihin joka päivä.

 

[Minttu]

Jos olen pyytänyt kylään,ruokin myös heidät. Mutta jos he vain käyt teillä,voisithan ehdottaa nyyttäri-ruokailua tai että teette yhdessä ruokaa ja hän tuo jotkut tietyt ruokaaineet kun tulee teille.

 

[ap]

Yleensä kyläilyt on etukäteen sovittuja. Ystäväni joko soittaa ja kysyy voisiko he tulla kylään, tai välillä minä soitan ja kutsun kahville. Nämä ruokailutarjoilut eivät vain aina ole niin helppoja juttuja, varsinkin kun ihmiset sitten tekevät omia olettamuksia kysymättä mitään. Meillä kuitenkin 5 henkinen talous, jota pääasiassa pyöritetään miehen kukkaron nyörien varassa. Ja useat lisä suut tietenkin verottavat sitä. Tuntuu muutenkin että saa koko ajan olla ruoanlaittopuuhiissa, etenkin jos on sattunut tekemään juuri siksi kyläilypäiväksi omalle poppoolle esim. juuri siksi päiväksi riittävän ateria vaikka nyt lasagnen, niin eipän riitä sitten enään kaikille siitä vaan tehtävä taas uudet ateriat...

Eikä siinä mitään jos etukäteen sovittu ja tiedossa että jäävät syömään mutta monesti ollut puhetta että tulevat käymään kahvilla. Mutta sitten huomaan että jäävät kärkkymään ruokaa, jonka jälkeen - lähes pöydästä noustua lähtevätkin kotia päin. Ystäväni tosin ruokatarjoilujen jälkeen joskus sanonut että ihanaa kun ei tarvitse ajatella enään mitään ruoanlaittoja kotona....

Joskus olen tehnyt niin että kun näyttänyt että ruokavieraiksi asti jäämässä (joka nykyään yleistä) niin sanonu että meillä ei ole sellaista ruokaa mikä riittäisi kaikille ja tarkoitus oli vasta illemmalla kokata kun mieskin tulee töistä niin pitäisikö meidän käydä kaupassa hakemassa jotain mitä voitasiin yhdessä tehdä kaikille (luovuin tosin siitä kun meni aina niin että minä maksumiehenä) tai sitten ostetaan jotkut valmisruoat lapsille (maksakoon omat perheen suut). Itse olen tottunut että syön yleensä vasta kun mies tulee.

 

[Sara]

Kyllä mua ärsyttäisi. Itse jos lähden kyläilemään, tulen kyllä ruoka-aikaan kotiin verottamaan ihan omaa jääkaappia. Samoin oletan muiden tekevän ellei erikseen sovita tai vieraat ole pitkän matkan takaa.

 

[Pörri]

Ei ko vaa ap otat käyttöön sanonnan, ett tätä ruokaa ei kyl nyt riitä kaikille, ko ette olleet varautuneet.
Ja annat vaikka leipäpalaset pahimpaan nälkään, kyl niillä kotia asti vieraat jaksaa.

Jaksuja sulle, ei tollane oo kivaa jos ei oo vastavuoroista.