Hae Anna.fi-sivustolta

Ruotsin kieli on vieras kieli Suomessa

Viestiketju osiossa 'Yleistä keskustelua' , käynnistäjänä vierailija, 17.07.2019.

  1. vierailija Vierailija

     
  2. vierailija Vierailija

    Itse opiskelleena saksaa ja englantia ja heikosti unkaria kuin myös ranskaa ja pakkoruotsin. Pyh ja paskat ruotsinkielistä mitään jeesiä ole ollut. Nyt tutkiskelen islanninkieltä. Aivan älyvapaata peräkuraa koko ruotsinkieli pakollisena. Haaskausta. Kersat vois valita maailmankieliä vaikka venäjä, Espanja, Ranska. No ei kun ruotsi
     
  3. vierailija Vierailija

    Ruotsin kielellä on satoja vuosia haitattu suomalaisen kulttuurin, identiteetin, kielen kehittymistä, eikä se siksi mitenkään aiheuta minkäänlaista velvollisuutta tukea ruotsin kieltä. Päinvastoin. Ruotsin kielestä pitää päästä näistä syistä eroon.
     
  4. vierailija Vierailija

    Pakollinen vähemmistön kieli ei kuulu demokratiaan tai pohjoismaisuuteen.
     
  5. vierailija Vierailija

  6. vierailija Vierailija

    Pakkoruotsi on muistutus suomalaisille suomalaisten syrjinnästä, hyväksikäytöstä, heikkoudesta ja kulttuurin kehittämisen estämisestä satojen vuosien ajalta.

    Siksi sitä vihataan. Se on myös ihan hyväksytty syy vihata pakotettua kieltä.
     
  7. vierailija Vierailija

    Taxllin paradoksilla on tähän asti yritetty perustella Suomen kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia.

    Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa (RKPssä) että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.

    Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.

    Lainaus:
    RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.

    Linkki lainaukseen:

    http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml

    Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.

    Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.

    Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla. Taxellin- paradoksi on oikeasti Taxellin-rasismia ja Taxellin åpartheidia. Peiteltyä kaksikielistämistä ja identiteetin muokkausta.

    Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.

    Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.

    Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.

    Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.

    Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.

    Taxellin paradoksi YLEn uutisissa

    https://yle.fi/uutiset/3-10003635
     
  8. vierailija Vierailija

    Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
    Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
    Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
    Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
    Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
    Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
    Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
    Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
    IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
    Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
    Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
    YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
    Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
    Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
    http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
    --- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
    Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
    SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
    Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
     
  9. vierailija Vierailija

    Ei tuo pakkoruotsia perustele. Kero jotain joka perustelee pakkoruotsin. Ihmiset eivät halua osata ruotsin kieltä. Pakko ei perustele sen ruotsin kielen tarvetta.
     
  10. vierailija Vierailija

    Suomalaisten sivistyksen määrittelyä ei saa antaa ruotsinkielisille. Meillä pitää olla oikeus itse päättää sivistyksestämme.
    74% kansasta vastustaa pakkoruotsia mikä tarkoittaa että he eivät hyväksy pakkkoruotsia sivistykseemme. 74% kansasta vihaa sitä että sivistyksemme sidotaan keinotekoisesti ruotsin kieleen.
    Pakkoruotsilla on suomalaiset perinteisesti jo satojen vuosien ajan pidetty toisen luokan kansalaisina.
     
  11. vierailija Vierailija

    Tässä ketjussa puhutaan ruotsin kielestä. Voit aloittaa oman ketjun englannin kielestä.
     
  12. vierailija Vierailija

    Lainaus:
    Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
    ”Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”
    Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
    "Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."
    Lainaus päättyi.
    Suomen elintaso on täälläkin hetkellä ainoastaan länsimaista Portugalin ja Kreikan yläpuolella. Olemme elintasolla mitattuna hieman Puolan ja monen muun itäblokin maan yläpuolella.
    Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa meillä olisi jääneet monet hankaluudet pois. Me emme olisi olleet osallisia Ruotsin sodissa ja olisimme säästyneet pakko-otoilta ja ylimääräisiltä veroilta joita Ruotsi kantoi sotien takia. Suomi oli maailman suurin tervantuottaja, mutta olimme pakotettuja myymään tervamme Kuninkaalle, joka möi sen sitten suurella voitolla kansainvälisillä markkinoilla. Niillä rahoilla Ruotsi sitten rakensi yhden maailman suurimmista linnoista ja kävi sotia.
    Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa olisimme välttäneet sodat, niistä johtuneet suuret verot, pakko-otot, köyhyyden, syrjinnän joka ulottuu vieläkin mm. opiskelupaikkojen jaossa ym. ym.
    On naurettavaa väittää että olisimme menettämässä jotain jos emme liittoudu Ruotsin kanssa pakkoruotsin ym. muodossa. Olisimme saavuttaneet paljon enemmän ilman Ruotsia, olemmehan aina olleet ahkerampia ja eläneet köyhemmin, säästäväisemmin, kuin monet naapurimme. Nämä naapurimme vain ovat olleet riistämässä meitä ja siten saaneet osan meidän työmme hedelmistä.
     
  13. vierailija Vierailija

    Älä lässytä keskustelijoista Ad hominem
     
  14. vierailija Vierailija

    SEURA LEHTI
    K
    aksikielinen
    koulu on lainsuojaton – Laki kieltää yhteisopetuksen

    Suomessa on yksi ainoa peruskoulu, jossa suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat saavat urheilla ja laulaa yhdessä kaksikielisesti. Muu yhteinen opetus on lailla kielletty.

    Lähes kaksi miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. Silti on harvinaista, että suomen- ja ruotsinkielinen oppilas koskaan kohtaavat välitunnilla tai koulun käytävillä, luokkahuoneesta puhumattakaan. Kaksikielinen koulu on näissä oloissa mahdoton ajatus. Laki velvoittaa kuntia järjestämään opetuksen erikseen molemmille kieliryhmille.

    Ruotsin kieli nauttii lain suomaa erityisasemaa. Suomessa voi olla kaksikielinen koulu, jossa opetus annetaan suomeksi ja ranskaksi. Mutta suomen- ja ruotsinkielillä toimiva koulu on kielletty. Koulujen väliin pystytetty kielimuuri on niin paksu, että edes opettajat eivät mielellään kiipeä sen yli.

    Viime vuosina joissain kunnissa on lähdetty purkamaan kielimuuria. Porvoossa ja Sipoossa on toteutettu hankkeita, joissa eri kieliryhmien koulut toimivat saman rakennuksen eri siivissä. Oppilailla on lupa keskustella keskenään välitunnilla.

    Kaikkein pisimmälle kaksikielinen opetus on viety Pohjanmaalla, pienessä Pedersören kunnassa.

    Kaksikielinen Edsevön malli
    Pedersöre on pieni 11 000 asukkaan kunta Pietarsaaren kyljessä, keskellä ruotsinkielistä rannikkoa. Peräti 90 prosenttia pedersöreläisistä puhuu äidinkielenään ruotsia.



    Lue lisää








    Täällä toimii Edsevön koulu, jossa saman katon alla toimivat sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu. Osa opetuksesta järjestetään yhteisvoimin. Musiikin- ja liikunnantunnit annetaan kahdella kielellä.

    ”Siinä pitää olla kaksi opettajaa, että homma toimii. Molemmilta kouluilta on oma opettaja”, suomenkielisen koulun rehtori Mika Järvinenselventää.

    Koulun kuoro on kaksikielinen, samoin koulujenvälisiin kisoihin osallistuvat urheilujoukkueet. Yksikielisessä koulussa urheilu ja musiikki erottavat ”meidän” kulttuurimme ”muiden” kulttuurista. Edsevössä asetelma on käännetty päinvastoin: urheilu ja musiikki toimivat liisterinä kahden kulttuurin välillä.
     
  15. vierailija Vierailija

    Ruotsin kielen aseman ongelmallisuus Suomessa
    Satoja vuosia on suomenkielisiä lyöty ruotsin kielellä ja samalla estetty suomen kielen kehitys. Satoja vuosia suomen kielellä ei ollut mitään asemaa vaikka maa oli suomenkielinen.
    Ongelma on se että suomen kieli ei ole saavuttanut vieläkään tasa-arvoista asemaa ruotsin kielen rinnalla vaikka Venäjän tsaari jo 1860-luvulla aloitti suomen kielen aseman parantamisen maassamme. Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
    Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
    Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
    Nykyään ruotsin kielen asemaa perustellaan historialla koska ei myönnetä tai ymmärretä ruotsin kielen keinotekoista ja vääryydellä hankittua asemaa historiassa. Tämä siitäkin huolimatta että historialla perusteleminen on tunnetusti argumenttivirhe. Historialla perustelemisella voidaan poistaa naisten äänioikeus ja suomen kielen asema ja kaikenlainen uudistus ylipäätään. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä eikä uudistus pääse vaikuttamaan toivotulla tavalla.
    Historialla perusteleminen mahdollistaa vanhojen tyhmyyksien kierrättämisen nykyaikaan takaisin ja siksi se on vaarallista ja täydellisesti kiellettyä.
     
  16. Suomi! Vierailija

    Mielestäni pitäisi lopettaa jo tuo ruotsi suomessa anno 2020!
    Ahvenanmaa on SUOMI siis?? siellä pitää alkaa puhua vain Suomea!
    itse puhun vain Suomea takaisin niille jotka ruotsia minulle puhuvat!
    kokeilkaa on niin huvittavaa hah hah!!
     
  17. vierailija Vierailija

    Pakkoruotsin perustelut kumotaan perusteellisesti tässä

    YouTube
     
  18. vierailija Vierailija

    siitä on tullut poliittinen , kielifasistinen väline, jolla tietty ryhmä ylläpitää valta-asemaansa suomessa? Toki on eri asia että omalla keilellään saa asiat hoidettua- esim ruotsissa suomenkieliset tulkit hoitaa asiat hyvin- mutta esim. opiskelukiintiöt ja pakko-opetuksen vaatiminen uudelle kielelle saattaa olla valtapolitiikkaa? Tämä erityisesti huomioonottaen ko. kieliryhmittymän taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman - ja sen tuoman vallan yleisellä tasolla Suomessa?
    Aiheen arkuuden voi jokainen todeta, jos alkaa erityisesti toimijaksi tämän asian tiimoilta, esim. on havaittavissa että jo asiasta keskustelemista estetään? Ja tässä yleensä nämä pelkkään kielipolitiikkaan liittyvät muut asiat tuntuvat vaikuttavan?

    Pienenä sivuhuomautuksena keskusteluun liittyen , jo sana 'politiikka' ei ole suomenkielinen sana, ja ei tisessään merkitse suomensuomalaiselle yhtään mitään- sen suomenkielinen käännös on 'asioiden hoitaminen'.

    raaka arska
     
  19. vierailija Vierailija

    Suomi ei ole kaksikielinen. Tässä on kartta ruotsin kielen sijoittumisesta Suomessa. 98% maasta on suommenkielinen.
     
  20. vierailija Vierailija

    Suomessa suomen kieleen käytetty aika ei ole hukkaan heitettyä. Missä oikein olet asunut?
     
  21. vierailija Vierailija

    Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla


    Aira Kemiläinen
    Avainsanat: Aira Kemiläinen, Jonas Nordin, kansallinen identiteetti

    Abstrakti
    Jonas Nordin Tukholman yliopiston historian instituutista julkaisi vuonna 2000 laajan väitöskirjan Ett fattigt men fritt folk Ruotsin kansallisesta identiteetistä 1600- ja 1700-luvuilla. Hän pyrki selvittämään, millaiseksi kansallinen identiteetti eli kansallistietoisuus Ruotsissa kehittyi suurvalta-aikana ja vapaudenajalla (1660–1772).
    https://journal.fi/tt/article/view/57138/19187


    Sivu 4 lopusta alkaen kerrotaan kuinka suomalaiset olivat oma kansa eivätkä olleet ruotsalaisia.
     
  22. vierailija Vierailija

    Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta

    Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.

    Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen neitseellinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia. Ruotsissa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa.

    Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.

    Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.
     
  23. vierailija Vierailija

    Loppuiko sinun argumentit kun pitää ruveta haukkumaan kirjoittajia?
     
  24. vierailija Vierailija

    Suomenruotslaiset tienaavat paremmin, koska he saavat opiskella pakkosuomea, mikä on tarpeelinen kieli.

    Pakkosuomi nostaa palkkoja, koska se on hyödyllinen kieli. Pakkoruotsi laskee palkkoja. Vertailemalla suomenkielisten palkkoja huomataan, että ruotsinkielisten palkat ovat paremmat suomenkielisiin verrattuna.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti