F
F-Pecca lukea dethär!
Vieras
Selitystä ruotsinkielisten lukioiden menestykselle etsitään laajasta kielitaidosta ja tiiviimmistä sosiaalisista verkostoista.
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan.
Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.
Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä. 20 parhaan lukion joukossa on siis noin joka kolmas ruotsinkielisistä lukioista.
STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.
Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin
Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.
– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.
– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan.
Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.
Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä. 20 parhaan lukion joukossa on siis noin joka kolmas ruotsinkielisistä lukioista.
STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.
Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin
Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.
– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.
– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.