Ruuanlaitosta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja marmatus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

marmatus

Vieras
Tätä palstaa jonkin aikaa seuranneena olen huomioinut että suurin osa täällä "pyörivistä" ovat oikeita himokokkaajia. Hieno piirre ihmisessä kylläkin mutta mua ruuanlaitto ei nappaa kyllä yhtään. Teen toki päivittäin perheelle ruuan, mutta on se mulle niin punanen vaate et oksat pois! Tenavat ja ukko kyllä kehuu mun ruokia, että ei ole kiinni siitä etten osais, ei vaan nappaa.
Yritänkin aina tehdä kerralla niin ison annoksen et sitä syödään sitten 2-3 pvää.

Leivon pari kertaa kuussa, lähinnä muffinsseja ja mokkapaloja,muuta en ole uskaltanu edes kokeilla.

 
Mä tykkään kyllä kokata tai lähinnä kokeilla kaikkea uutta, mutta vain rauhassa ja ajankanssa. Töissä kun oon viikolla niin teen yleensä la ja su sen verran ruokaa ettei tartte viikolla kiireessä viskoa jotain puoli einestä pannulle.
 
En minäkään ruuanlaitosta nauti, vaikka kokki olen ammatiltani. Ruokaa sakyllä tehtyä nopsaa ja vaivattomasti u käyttää vähän mielikuvitusta.

Meillä oli lounaalla : Broilerin koipia, jasmiiniriisiä, tomaattisipulisalaattia, kurkkua, salaatinlehtiä, ruisleipää maito/mehu
päivällisellä "lihapullakasvisnuudelihässäkkää", tomaatikastikkeesa olevia papuja sai laittaa sekaan jos halusi. samat salaattisydeemit ja leivät/maidot
 
Alkuperäinen kirjoittaja METSOLA:
En minäkään ruuanlaitosta nauti, vaikka kokki olen ammatiltani. Ruokaa sakyllä tehtyä nopsaa ja vaivattomasti u käyttää vähän mielikuvitusta.

Meillä oli lounaalla : Broilerin koipia, jasmiiniriisiä, tomaattisipulisalaattia, kurkkua, salaatinlehtiä, ruisleipää maito/mehu
päivällisellä "lihapullakasvisnuudelihässäkkää", tomaatikastikkeesa olevia papuja sai laittaa sekaan jos halusi. samat salaattisydeemit ja leivät/maidot

ÄÄÄK! tällänen ois mulle aivan ylivoimasta! salaattiakaan meillä ei ole pöydässä kun kesällä grillatessa:( Paitsi punajuuri ja perunasalaattia löytyy kyllä aina. No kurkkua syödään kyllä kaikki ihan himona muuten vaan, mullakin menee kevyesti pari kurkkua täs koneella istuessani.(ja ei ajatella sitten kaksmielisiä:D)

 
Meillä rouva tekee ruokaa pakon edessä hengissä pysymistä silmällä pitäen. Hän on sitten hyvä jossain muussa ja käyttää aikaansa johonkin missä minä en oikein pärjää. Ei kaikkien tarvi kaikkea osata/tehdä.
 
INHOAN ruuanlaittoa. Käytän valmisruokia ja puolivalmisteita, syön usein ulkona. Mutta vastaankin vain omista syömisistäni, niin ei onneksi tarvi laittaa ruokaa.

Leivon ehkä kerran vuodessa jonkun kuvakakun tai muffineja. En ole koskaan leiponut esim. pullaa tai sämpylöitä.
 
mä teen myös ruun melkein joka päivä, kun meillä syödään siis 2 ruokaa.. arkena yritän kanssa tehdä jonkun laatokon tai vastaavan josta riittäisi moneksi päiväksi tai isomman satsin..

joskus sitten käytän eineksiä toisessa ruuassa tai jos on kiire..
mutta joo leivonta munkin sydäntä lähellä ruuan laitto vaan sellanen välttamättömyys
 
No huoh! Onneks on muitakin, mä jo aattelin että olen joku kummajainen tässä kokkajien palstalla. Siivoaminen sitten taas on mun lempi juttu, ja siihen mun aika kuluukin,ärsyttää ihan vietävästi kesken siivouksen alkaa tekee RUOKAA!!!!
 
Musta ruan laitto on ihan kivaa, ja välillä kokkailen mielelläni jotain hienompaa, alkuruoista jälkkäriin. Olen kokkikoulun käynyt ja muutenkin aina tykännyt kokeilla kaikkea uutta, eikä mun ruoissa ole varmaan vikaa.. Mutta se masentaa ettei meinaa mennä kaupaksi tein melkein mitä vaan. Esikoinen on sellainen ettei söis juuri mitään, ja kaikki on pahaa, ja ei oo nälkä.. ja mies kyllä syö muutakin, mutta tykkää eniten vaan niistä lenkkimakkara ja jauheliha"perus""ruoista. Ei paljon motivoi laittamaan mitään kivaa ja eksoottista. Itse tykkäisin kaikesta maustetummasta ja uudesta. Käyn sitten välillä vaikka siskon kanssa ravintolassa syömässä ja ´tilataan jotain ihanaa mitä ei tule kokattua perheelle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sannulii:
mä teen myös ruun melkein joka päivä, kun meillä syödään siis 2 ruokaa.. arkena yritän kanssa tehdä jonkun laatokon tai vastaavan josta riittäisi moneksi päiväksi tai isomman satsin..

joskus sitten käytän eineksiä toisessa ruuassa tai jos on kiire..
mutta joo leivonta munkin sydäntä lähellä ruuan laitto vaan sellanen välttamättömyys


Puolivalmisteita meilläki käytetään joskus ( lihapullat ja pihvit, kalapuikot)mutta kaksi ruokaa ten päivässä. Myös me miehen kanssa syödään päivällä jotakin , vaikka kaiksisteen päivisin ollaankin,ku lapset ovat koulussa.
Hernekeitto o parempaa itse tehtynä,e ikä tule kalliiksi. keitto voi porista itsekseen liedellä useamman tunin ajan miesola lämmöllä, käyt välilä vaan sekoittamassa. mitä kauemmi keitttää sen parempaa se o. Sekaan vaan lihat tai jauheliha ja musteet ja valmista on. Aikaa menee siis useempi tunti, mutta sen ajan kun se kitto posisee voi käyttää vaikka sitten lapsen aknssa lautapeliä pelaillen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsyjen äiti:
Musta ruan laitto on ihan kivaa, ja välillä kokkailen mielelläni jotain hienompaa, alkuruoista jälkkäriin. Olen kokkikoulun käynyt ja muutenkin aina tykännyt kokeilla kaikkea uutta, eikä mun ruoissa ole varmaan vikaa.. Mutta se masentaa ettei meinaa mennä kaupaksi tein melkein mitä vaan. Esikoinen on sellainen ettei söis juuri mitään, ja kaikki on pahaa, ja ei oo nälkä.. ja mies kyllä syö muutakin, mutta tykkää eniten vaan niistä lenkkimakkara ja jauheliha"perus""ruoista. Ei paljon motivoi laittamaan mitään kivaa ja eksoottista. Itse tykkäisin kaikesta maustetummasta ja uudesta. Käyn sitten välillä vaikka siskon kanssa ravintolassa syömässä ja ´tilataan jotain ihanaa mitä ei tule kokattua perheelle!

No meilläkin makkara/jauheliha pääsääntöset ainekset josta teen. Kalasta tykkäisin ite tehä, mutta muut allergisia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja METSOLA:
Alkuperäinen kirjoittaja sannulii:
mä teen myös ruun melkein joka päivä, kun meillä syödään siis 2 ruokaa.. arkena yritän kanssa tehdä jonkun laatokon tai vastaavan josta riittäisi moneksi päiväksi tai isomman satsin..

joskus sitten käytän eineksiä toisessa ruuassa tai jos on kiire..
mutta joo leivonta munkin sydäntä lähellä ruuan laitto vaan sellanen välttamättömyys


Puolivalmisteita meilläki käytetään joskus ( lihapullat ja pihvit, kalapuikot)mutta kaksi ruokaa ten päivässä. Myös me miehen kanssa syödään päivällä jotakin , vaikka kaiksisteen päivisin ollaankin,ku lapset ovat koulussa.
Hernekeitto o parempaa itse tehtynä,e ikä tule kalliiksi. keitto voi porista itsekseen liedellä useamman tunin ajan miesola lämmöllä, käyt välilä vaan sekoittamassa. mitä kauemmi keitttää sen parempaa se o. Sekaan vaan lihat tai jauheliha ja musteet ja valmista on. Aikaa menee siis useempi tunti, mutta sen ajan kun se kitto posisee voi käyttää vaikka sitten lapsen aknssa lautapeliä pelaillen.

Mun mielestä hernekeitto on yksi niitä hyvin harvoja ruokia, jotka oikeesti on parempia purkista... taidan olla aika yksin tämän mielipiteeni kanssa kyllä :D
 
Mie taidan olla ainakin yks niistä, joka aina välillä ehkä liikaakin kommentoin täällä jotain ruokaan liittyvää juttua.
Tai mietin ruokaa tai jotain leivontaa.
Mie olin yhteenväliin niin kyllästynyt kokkaukseen, ja tuntuikin, että meillä elettiin suikalelihakastikkeella ja potuilla, makaronilaatikolla ja jauheliha- tai makkarakeitolla.
Aina vaan sitä samaa...

Sit mie päätin, että kun se ruuanlaittaminen on vähän niinkun hiljainen pakko, niin mie aloin kasata kaikkia reseptejä ja kokeilemaan niitä.
Ruuanlaitosta tulikin mieleinen "harrastus" sen pakollisuudentunteen sijaan.

Nyt mie pääosin nautin kokkaamisesta, vaikka eihän se aina jaksa innostaa. Mutta pääosin kyllä.
Ja varsinkin kun ottaa lapsia mukaan siihen kokkaukseen, se tuo siihen mukavaa "lisämaustetta".

Toki miekin käytän välillä eineksiä tai puolieineksiä... ja minusta ne on ihan ok. Kiirepäivinä tai päivinä ku ei vaan huvita.
Mutta mie rakastan nykyistä systeemiä, että on ruokalista. Mie tykkään suunnitella sitä ja toteuttaa sitä.
Ja ainakin isossa perheessä se helpottaa paljon. Meillä kun ei oikeen voi kokata 2-3 päivän ruokia kerralla, kun 5 litran keittokattilallinenkin hupenee yhdellä istumalla tyhjiin.
Mutta ehkä se onkin siinä se juju... kun näkee, että se ruoka todella menee ja maistuu, niin se taas motivoi kokkaamaan.
Tai en mie tiiä... kunhan vaan höpäjän, mutta jokatapauksessa - ruoka on iloinen asia :)
 

Yhteistyössä