Rv 14, mut ei tunnu mitenkään

[Ensimmäinen raskaus]

Rv 14 täyttyi juuri, mutta ei tunnu ollenkaan, että olisin raskaana. Ei siis ole mitään oireita (ihan alussa oli pahoinvointia ja turvotusta, enää ei pitkään aikaan) ja maha ja paino on pysynyt ihan samana kuin aiemminkin. Kai se on ihan normaalia, mutta silti tämä tuntuu jotenkin huonolta. Kaipaisin kai jotain konkreettisia "todisteita", että sisälläni kasvaa elämä. Nyt se tuntuu vaikealta uskoa, vaikka olen toki ultrassa käynyt (11+3) ja kaikki oli hyvin. Alkuraskauden neuvolakäynnillä kaikki arvot ja muut oli myös hyvin.

Moni nyt varmaan ajattelee, että minun pitäisi olla iloinen, ettei ole niitä oireita. Ja niinhän se varmaan on. Mutta silti tämä asia vaivaa, tuntuu hölmöltä. Odotan, että mahani alkaisi kasvaa Ehkä ne pahoinvoinnitkin vielä tulee ja sitten kadun sitä, etten nyt tajunnut iloita tästä olosta.

 

[Scarlett O Harava]

Ei mullakaan ollut kuin pientä kuvotuksen tunnetta. Paino tippui 2kg ja vasta puolessa välissä alkoi nousta.

Jos menkat ei olisi jäänyt pois, niin en olisi tajunnut pitkään aikaan olevani raskaana.

 

[hoya bella]

Voi vitsi mä oon se joka sanoo kyllä että ole ap onnellinen tuosta oireettomasta raskaudesta Mä oksentelin tuossa vaiheessa (ja oikeestaan koko raskauden ajan) 24/7 ja olo oli tukalan huono.

 

["vieras"]

Nyt se vauva alkaa ottaan hirveetä kasvuspurttia joten ei mee montaa viikkoa että alkaa maha paisua.

Täällä toinen, jolla ei "mitään" oireita (maha vähän tullut eteen ja rinnat isontuneet), tosin en kaipaakaan. Rv 16.

 

[Mumpsis]

Mul ois laskettu aika muutaman viikon päästä, mut vieläkin välillä unohtuu et oon raskaana. Mahaki alkanu kasvaa kunnolla vast ihan viime viikkoina. Onneks vauvan liikkeet muistuttaa et miten asiat oikeesti on. Sullaki alkaa varmaa piakkoin tuntumaan, ni voi olla turvallisemmin mielin.

 

["vieras"]

Minä olen nyt rv 15 ja oikeastaan koko raskausaika on ollut oireeton. Nyt on vatsa alaknut kasvamaan, mutta mistään muusta en arvaisi olevani raskaana. Tämä on kolmas raskauteni ja ylivoimaisesti stressaavin juuri tuon oireettomuuden kanssa. Kahdessa edellisessä kun kuitenkin jotain tuntemuksia oli koko raskauden ajan.

 

["heh"]

Mulla oli kyllä sama tilanne. Välillä tuntui aivan älyttömän vaikealta uskoa, että on raskaana, kun ei mitään liikkeitä vielä tuntunut, eikä ollut mitään oireita. Onneksi liikkeet alkoivat tuntumaan jo joskus viikoilla 17, joten sai edes vähän jotain "todisteita".

 

["aloittaja"]

Kiitos jokaiselle kommenteista! Tuli parempi mieli, kun sai kuulla, ettei se muillakaan aina tunnu.

 

[Kiitos]

Sama homma täälä 14+2 ja oireet kadonneet. Vatsa pömpöttää, mutta aika epätodelliselta tuntuu. Kiva saada vertaistukea.

 

["bebe"]

Mulla on menossa viikko 18 ja vatsa on kyllä jo tullut näkyviin, plus pahoinvointi jatkuu edelleen, mutta silti ihan samaa pähkäilen, että kun ei mitään konkreettista muka ole. Kun ei ole niitä liikkeitä, niin tuntuu että on vain lihonnut ja syönyt väärin. Mulla toinen kerta menossa, joten osasin jo odottaa tätä oloa ja toisaalta tähän osaa suhtautua huolettomammin. Ekassa raskaudessa vatsa tuli näkyviin vasta viikon 20 jälkeen ja silloin oikeasti huoletti, että jokin on vialla kun ei alipainoisessa naisessa meinaa vauva näkyä.

 

[dgw]

Älä hätäile. Tämä on minun 3:s raskaus ja kaikissa raskauksissa ollut niin, että vasta rv 27 jälkeen alkanut tuntua, että olen raskaana. Ei ole ollut pahoinvointiakaan yhtään yhdessäkään raskaudessa. Nyt on rv 32+ ja nyt alkaa tuntua että on todellakin raskaana

 

[Liina-90]

Mulla on tällä hetkellä aivan sama ongelma kuin sinulla. Nyt meneillään RV 14+0 ja mulla kävi neuvolan kanssa ikävästi ja se sai mut ajattelemaan sikiön hyvinvointia tarkemmin. Mulla todettiin pissatauti ja oli ongelmia antibioottien kanssa. No sain monet antibiootit ja yhdet sattuivat olemaan kiellettyjä raskauden aikana. Soitin neuvolaan ja kerroin että he ovat määränneet ne minulle. Kauhistelivat siellä ja sanoivat että ensimmäisestä tabusta olisin saanut keskenmenon. Onneksi en ehtinyt syödä yhtään. Sitten he määräsivät minulle uudet näiden sanojen saattamana puhelimessa: "Jos nämä eivät nyt toimi niin sinun pitää tulla kontrolliin katsomaan onko siellä ylipäätään mitään elossa."

Tilasin aivan paniikissa samana päivänä dopplerin, olen nyt itkenyt kauhuissani joka ilta viikon ajan kun en tiedä mitä masussa tapahtuu. Miehelläni menee hermot kun luen keskenmenotarinoita netistä.

Hurjinta tässä on juuri se että EN TUNNE MITÄÄN. Ei voi olla varma että voiko vauva hyvin. Jonkinlaiset oireet olisivat mukavia, vaikken haluaisikaan oksennella ja kieriskellä tuskissa.