RV 40 + kokemuksia kaivataan...

[Olivia78]

Pyydän jo etukäteen anteeksi jos loukkaan tällä avautumisella jotakuta tai jos jonkun mielestä valitan turhaan. Olisi silti mukavaa ensimmäistään odottavalle saada jonkunmoista vertaistukea ja kokemuksia yliaikaisuudesta. Olen nyt RV40+4 ja ihan yhtäkkiä RV 40 jälkeen mennyt olo ihan paskaksi.

Itkettää ja masentaa, vauvasta on kova huoli vaikka liikkeet tuntuu jne. Jo viikon olen ollut koko ajan niin kipeä alavatsasta, ettei muuta voi tehdä, kun sohvalla maata jättiläisvalaan kokoisena. Silti ei mitään selkeitä suppareita, ei limatulppia tms. merkkejä. Yöllä vauva mesoaa tuolla niin, että tuntuu, kun joku puukolla yrittäisi kohdunsuusta ulos sahaamalla. Muutenkin vauvan liikkeet sattuu ihan s******ja maha näyttää siltä, kun siellä olisi pari tiiliskiveä ja linkous päällä :x . Huolettaa tuo kokoarviokin, kun tytön koko oli 36+0 jo 3kg ja mitään tutkimuksia koosta tms ei ole tehty sen jälkeen. Itse kuitenkin olen melko pienikokoinen. Harmittaa vaan, kun olen ollut niin reipas ja energinen/hyväntuulinen koko raskauden jälkeen ja nyt sitten tämmönen käänne.

Olisin kiitollinen kaikista kokemuksista ja tsempeistä :ashamed: .
ps. ja joo tiedän nämä "nauti, kun vielä voit, koska vauvan kanssa on sitten helvettiä..." jutut. Varmasti totta, mutta ikäväkyllä tätä en osaa "nauttia" varastoon vaikka haluaisin.

 

[Cassyput]

En osaa auttaa kovin paljoa, koska itse synnytin 39+4... Mutta lohdutan sillä, että sinun kohdallasi on kuitenkin enää kyse vain päivistä! :hug:

 

[mä]

Tietyllä tapaa tiedän miltä susta tuntuu.
Itselläni molemmat raskaudet on menneet yli lasketun ajan.
Ne on pitkiä päiviä ja jos sinulla vielä on kovasti kipujakin.
Mutta tuo että vauva aika olisi helvettiä ei pidä paikkaansa..
Oli minullakin toisen lapsen syntyessä raskasta kun oli koliikkia ja isompi vaati osansa, MUTTA ei mikään voita sitä kun saa sen oman vauvan syliinsä!
Toivon sinulle kovasti jaksamista ja puhu neuvolassa asiasta, ehkä sieltä osattaisiin neuvoa ja voihan olla että vauva syntyy ihan lähipäivinä, vaikka jo tänään synnytys käynnistyy ja minä uskon että nuo pienet supistukset tekee jo alkutyötä synnytykselle!

 

[Kowalski]

Mä oon synnyttänyt rv 40+5 ja 41+3. Kovin tutulta kuulostaa tuo sun teksti :|

En osaa lohduttaa muuten kun sanomalla että pian sinä jo synnytät :hug:

 

[vieras]

mä synnytin 40+6 ja mulla aika iso poika syntys :53cm ja 4270g. itse olen ihan normin kokoinen. Kohta saat jo käärön syliisi, niin johan olo helpottaa. Fyysinen olo parani ihan heti synnytyksen jälkeen. Ja mä ainakin sanoisin että just ne ekat kuukaudet on vauvan kanssa ihan helpot (no ainakin ihanat). Jos vaan on omaa aikaa tutustua vauvaan ilman että koko suku hyörii ympärillä.
Ja noilla viikoilla 36+ niin ei tuo 3kg sentään mikään hurja ole. Mulla tais olla 3,5kg

 

[nellu]

Sain 3 lapsen 41+5 ja "vauva" oli 4900 g ja 56 cm pitkä. Ja jos vielä minä joku päivä synnytän niin ei mene päiväkään yli
Edelliset syntyny tasan 40 vkolla ja nekin ollu reilu 4 kg...
ei ollu tuo meän kolmas oikeastaan koskaan vauva ku oli jo niin iso kun syntyi
tsemmpiä tulevaan!

 

[Olivia78]

Kiitos kaikille teille ihanille tuesta ja kommenteista :hug: :heart: :heart: . Tuo helpottaa niin paljon! Tottakai läheiset ja mies yrittää tukea, mutta ei tietenkään samalla tapaa ymmärrä. Mieskin ihan neuvoton, kun ei ymmärrä mitä se nyt itkee eihän mitään "hätää" ole..reppana itsekkin tietenkin hermona ja ottaisi kaikki kivut jos voisi.
Eikai se koko niin paljon meinaa, kun joillakin on vaikeaa 3kg kanssa ja jotkut saavat vaivatta kiloa isompia vauvoja ulos. Täytyy yrittää olla miettimättä sitä.
Toivottavasti tosiaan nämä mun mitättömät säryt jotain tekevät tuolla...Pistää vaan miettimään miten huono synnyttäjä musta tulee, kun näistä olemattomista säryistäkin jo valitan. Miten sitten kestän ne oikeat supparit ja poltot. Haluaisin niin kovasti olla reipas, kun kuuntelee miten hienosti kaikki kestää synnytyksen ilman epiduraaleja.
Ihanaa, että täällä on myös äitejä ketkä rohkaisee vauva-ajan positiivisuudestakin, kun kokoajan vaan kuulee päinvastaista. On tullut semmonen olo, että tästä se kidutus alkaa ja päättyy 10 vuoden päästä :$

 

[Cassyput]

Mulla on tosi matala kipukynnys, eikä raskausaikanakaan ollut yhden yhtä oikeaa supparia. Mutta minä jäin henkiin synnytyksestä, ja sanon vieläpä että siinä ei ole mitään pelättävää! Odotan oikein innolla ensi kesää, kun taas pääsee... :heart: