Rypäleraskaus

  • Viestiketjun aloittaja Tullero
  • Ensimmäinen viesti
Aiko
Hei Tullero, Inkku ja muut!
Ja ehkapa kaiken taman jalkeen varmasti vauva sitten tuntuu viela enemmankin rakkaammalta kun sen syliin saa!
Ja toivotaan etta Inkulla tahan ihanaan momenttiin on enaa vain vahan aikaa ;)

Elikkas pitaa minunkin varata tuo jalkitarkistus aika sitten parin kuukauden paahan, eli noin 3.5 kk:n paahan kaavinnasta. Gynekologi kun ei mitaan tarkempaa sanonut. Aikoi ilmoitella myohemmin, kuten senki milloin veriarvot mitattaisiin seuraavan kerran. Gynekologi on kylla oikein mukava ihminen, mutta naista jalkiseuranta asioista ei kovin tarkkaan ole viela kertonut… Niinkuin tasta karenssiajasta, sanoi etta muutamia kuukausi pitaa odotella. No siitakin puhutaan sitten myohemmin lisaa. Lienee selviaisin tuosta karenssiajasta sitten puolella vuodellako, en tieda.

Niin minullekin kerrottiin etta tulos on jo negatiivinen, kun sain tuon 3.6. No joka tapauksessa varmasti on hyva etta seurataan vahintaan tuo puoli vuotta negatiivisen tai nolla-tason jalkeen, kaiken varmuuden vuoksi.

Ajatellaan positiivisesti ja nautitaan nyt tasta hetkesta, sita kai se on elamisentaito. Kuulumisiin!! ja Inkulle viela ‘supervoimia’!

terkuin AiKo
 
Tullero
Moi taas! Vastailen pikaisesti ennen nukkumaanmenoa. Minä olen vähän sekaisin tuon negatiivisen arvon kanssa, tuntuu niin paljon liikkuvan erilaisia arvoja lääkäreidenkin suosituksissa. Itse olen jostakin kuullut, että jopa alle 10:n arvo katsottaisiin negatiiviseksi. Lisäksi olen kuullut tuosta alle 5:n arvosta ja yleisin arvio, mitä olen kuullut, on alle 2. Itse kysyin omalta gyneltäni, että miksi noita negatiivisia arvorajoja on niin paljon, niin hän sanoi, että yleensä alle 2:sta tavoitellaan. Ota näistä nyt selvää. ;) No, huomenna saan taas uuden tuloksen ja olen peukalot pystyssä, että se olisi taas tippunut. Hyvä AiKo, että sullakin se uusi jälkitarkastus on vielä edessä!

Mutta kuulumisiin ja Inkulle tosiaan lämpimpiä terkkuja, että hengessä ollaan mukana! :)
 
Tullero
Juhuu kaikille! Tänään sain uusimman hCG-tuloksen ja olen aivan innoissani, kun se oli alle 2. Tuntuu kyllä uskomattoman hyvältä ja toivon, että tulos on sama ensi viikollakin. Tirautin työhuoneessani muutaman kyyneleenkin asian johdosta ja tuntui niin hyvältä, kun sairaanhoitajakin onnitteli puhelimessa - ihankuin olisin tehnyt jonkun suuren uroteon. Hih.

Vaikka tämä koettelemus on ollut todella rankka, niin koen toisaalta olevani melko onnekas, kun nyt näyttää siltä, että sytostaattihoitoa ei tarvitse aloittaa. Voin vaan kuvitella sitä pelon määrää, mikä lääkitykseen joutuineilla on, kun itselläni tämä "itsestään parantuva mola" on ollut myös suuri kriisi. Toisaalta en uskalla vieläkään nuolaista ennenkuin tipahtaa. Varmaan vasta sitten uskallan nuolaista, kun on terve vauva sylissä.

Voimahalaus kaikille ja kuulumisiin. :)
 
Tullero
Moi taas iloisten uutisten kera! Sain toisen alle 2:n tuloksen (tarkkaa arvoa en tiedä), joten voin siirtyä kuukausittaiseen mittaukseen! Kyllä tuntuu aivan ihanalta!

Miten te muut voitte ja jokohan Inkku on joutunut / päässyt laitokselle, kun ei ole kuulunut muutamaan päivään mitään...?

Mukavia syksypäiviä teille toivottelee,
Tullero
 
Inkku
Kopioin tätä viestiäni parista ketjusta, joihin myös kirjoitan, joten tekstissä saattaa olla "kummallisia" viittauksia.

Kiitos onnitteluista. Pääsimme eilen kotiin ja nyt eka kertaa mahdollisuus koneelle.

Pikainen kertomus synnytyksestä. Palaan yksityiskohtiin joskus paremmalla ajalla.
Meille syntyi maanantaina 23.10. klo 23.17 "Toivo", joka painoi 2860 g ja oli 51 cm eli hoikka poika. Synnytys käynnistettiin emättimeen laitettavilla tabuilla klo 11 ja parin tunnin päästä tuli ekat supparit. Tabuja lisättiin klo 15.00 ja sitten alkoikin tosi toimet, suppareita minuutin välein. En uskonut että kohdun kaulan lyheneminen ja aukeaminen voisi sattua NIIN paljon :) Synnytyssaliin taisin siirtyä noin klo 17 ja ilokaasukokeilun jälkeen sain epiduraalin joskus klo 18 tai sitä main. Taivas aukeni, kun sai katsoa vain käppyrästä että kappas vaan, supistus. Sain toisen annoksen ennen klo 22:ta. Ponnistusta en voinut aloittaa heti paikkojen avautumisen jälkeen, kun en kerta kaikkiaan tuntenut suppareita, mutta puolen tunnin odotuksen jälkeen tiesin milloin suppari tulee, vaikkei se ollutkaan kivulias. 17 minuutin ponnistuksen jälkeen vauva oli maailmassa. Muutoin kaikki oli hyvin, paitsi lapsi oli niellyt kuraista ja vihreää lapsivettä ja sitä imettiin, kun pää oli maailmassa, mutta kroppa vielä sisällä. Napanuora oli kietoutunut kerran kaulan ympäri ja myös jalkojen ympäri. Sitä se tekee kun oli niin vilkas liikkeissään. Tämä kaikki tuli yllätyksenä meille kaikille ja käynnistyksen viivästyttäminen olisi voinut tuoda vaikeuksia tullessaan. Istukka oli vain 350 g ja ilmeisesti sen takia Toivon paino ei ollut noussut viimeisinä viikkoina. Käynnistyksen syy oli siis painon pysähtyminen.

Ihanaa oli viettää synnytyssalissa pari tuntia perheenä, Toivo tisua hörppien ja äiti ja isä kuohujuomaa nauttien.

Pääsimme osastolle yöllä kahden maissa ja Toivo oli tätien hoidossa sen yön. En tosin nukkunut silmällistäkään. Tiistaina saimme perhehuoneen, jossa valvoimme kaikki kolme seuraavan yön. Kolmas yö oli myös erittäin rikkonainen, mutta koska lääkärintarkastuksessa ei ilmennyt mitään kummallista, päätimme lähteä kotiin. Toki olisimme voineet vielä jäädäkin, mutta isä alkoi olla jo niin väsynyt, että lähdimme tuttuun ympäristöön nukkumaan. No sitä ei tehty yhtään viime yönä ennen klo 6:ta, mutta mitäs tästä. (Vaikka tietysti olen jo itkenyt väsymystäni ja sitä ettei maito ole vielä noussut).

Istukka oli vain 350 g, joten se varmaankin oli osa syy vauvan pieneen kokoon.

Mutta tärkeintä: meillä on maailman ihanin poika! Ihan totta!!!!! :)

Lueskelen jossain välissä viikon aikana kirjoitetut viestit, mutta nyt on ihan pakko mennä yrittämään nukkumista.

Vielä suuri kiitos Naistenklinikan henkilökunnalle. Loistavia, asiantuntevia ja empaattisia kätilöitä joka osastolla. Oma synnytykseni sujui noin hyvin, kun jättäydyin kätilön huomaan ja toimin täysin hänen ohjeittensa mukaisesti, enkä yrittänytkään ehdottaa mitään, koska en sitä olisi osannut. Synnytys tapahtui muuten kylkiasennossa.

Vaikka vauvaa odottettiin ja yritettiin hartaudella, en olisi kuitenkaan koskaan osannut kuvitella tätä tunteiden määrää, jota hän minussa herättää. Varmasti hormoonit hyrrää, mutta niiden väheneminen ei tule koskaan vähentämään sitä rakkautta, jota tunnen häntä kohtaan.

Taas tulee itku, kun olen niin onnellinen.
 
Inkku
Tässä kaikessa hässäkässä unohtui onnitella Tulleroa alle 2:n tuloksesta. Upea juttu! Nyt vaan malttia kehiin ja sitten aikanaan sinullakin ja samoin myös muilla on tällainen ihana käärö kainalossa, joka vie täysin mukanaan äidin ja isän sydämet. Kielto lapsen yritykselle tosiaan on eri lääkärien mukaan erilainen. Osittaisessa molassa ei jonkun koulukunnan mukaan tarvitisi lainkaan pitää paussia, mutta oman mielenrauhan takia suosittelisin (niin kuin minä nyt olisin jokin asiantuntija), että pidätte ainakin sen 6 kk. Ei tarvitse sitten raskauden alettua jännittää niin paljon, vaikka uusimismahdollisuus onkin häviävän pieni. Sitä kun on kerran "voittanut lotossa" eli se pienen pieni molamahdollisuus on osunut kohdalle, pelkää, että seuraavalla kerralla tulee taas pääpotti. (Tyhmiä kuvauksia, mutta näin minusta silloin tuntui.)

Menen aikanaan synnytyksen jälkitarkastukseen omalle gynelleni ja aion kysellä hcg-mittauksista. En kuitenkaan usko, että sellaista tarvittaisiin, mutta parashan on asia varmistaa, ettei tarvitse harmitella jälkeenpäin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
 
Tullero
Aivan IHANA uutinen Inkku! :) Lämpimät onnittelut sinulle ja koko perheelle! Herahti kyynel omaankin silmään, kun luin tarinaasi. Mietinkin tässä jo, että varmaan olet "tositouhussa" synnytyksen osalta, kun sinua ei muutamaan päivään linjoilla näkynyt! Ainahan lapsen syntymä on mahtava hetki, mutta varmasti sinulle sitäkin erityisempi rankan rypäleraskaus-kokemuksen vuoksi.

Kyllä minullakin elämä voittaa koko ajan vaan enemmän hyvien hCG-arvojen myötä. Viikon päästä menen vielä 2. jälkitarkastukseenkin (kaavinnasta 3.5kk), jossa siis karenssiajasta keskustellaan.

Kuulumisiin ja oikein mukavaa viikonloppua! :)
 
Anu62
Onneksi olkoon Inkulle ja koko perheelle! Toivottavasti me muutkin joskus saamme olla samassa tilanteessa.
Huomenna saan tietää taas uuden HCG-mittauksen tuloksen. Jotenkin sitä ajattelee että siitä koko homman alusta on kulunut jo niin kauan, mutta eihän elokuusta ole mennyt kuin 2 kuukautta joten karenssiaikaa on vaikka kuinka jäljellä! Huoh!
Jaksamista kaikille!
 
AiKo
Hei kaikki ja ONNEA INKKU JA KOKO PERHE!!!! Ihanaa kuulla ihanasta poikavauvasta :)
Ihanaa aitiyslomaa vaan ja toivottavasti olette jo saaneet nukuttua paremmin.
Aika se vierahtaa valilla niin kovin nopeasti, varsinkin jos 'lomia' viettaa, olin 'syyslomalla' kotimaan kamaralla nauttimasta ihanista kirpsakoista pakkasista, ihanaa!
Tullerolle myos ONNEA toisesta alle 2 HCG -arvon tuloksesta! joko sinulla puhuttiin karessiajasta lisaa 2. jalkitarkastuksessa?

Enta Anu62, olihan arvo laskenut tai pysynyt alhaalla?

Omalla kohdallani tuo raskauskielto on kylla eri kuin teilla, soittelin gynekologille kaavinnan jalkitarkastuksen jalkeen, jolloin siis kaikki naytti ok ja HCG arvo oli laskenut 3.6:teen (reilu 3 vkoa kaavinnasta). Kyselin jatkosta ja han sanoi etta tulos on jo negatiivinen eika tarvitse enaa mittauttaa (on negatiivinen kun on alle 5, ja arvo ei normaalistikkaan ole tasan nolla, onko teille kerrottu sama?). Ja gynekologisesta 2. jalkitarkastuksen tarpeesta han ei puhunut, mutta kun sanoin etta varmaan olisi hyva tulla viela sellaiseen han sanoi etta kylla tule vaan. Oman mielenrauhan vuoksi kylla menen sellaiseen sitten. Raskauskiellosta han sanoi etta odotaa muutamat kuukautiset, eli ei mitaan tarkkaa ohjetta sanonut. Minun kohdallanihan lausunto heinakuisesta keskenmenosta oli 'mahdollinen osittainen rypaleraskaus'. No olen ajattelut etta oma vastuu tasta on otettava ja mentava tarkastukseen oma-aloitteisesti.
Kuulumisiin!
terkuin AiKo
 
Anu62
Hei kaikille.
Mittaustulos oli ok, joten seuraava kerta on sitten taas kuukauden päästä. Tarkkaa tulosta en edes muistanut kysyä kun soitto tuli vähän huonoon paikkaan. Keskiviikkona menen "jälkitarkastukseen". Sitähän ei määrätty kaavinnan jälkeen ollenkaan, nyt tuli sopiva paikka ja on kahdet menkatkin ollut. Luulisin kaiken olevan ok, vähän käi mietityttämään papa-kokeen tulos ennen kaavintaa. Siinä oli jotain mitä nyt ei pitäisi olla, mutta silloinen gyne sanoi että tälläisissä tapauksissa voi esiintyä "tälläistä", ota nyt siitä selvää, sanoi että vuoden kuluttua voisi tarkistaa uudestaan. No katsotaan mitä oma gyne sanoo.
Ehkä tästäkin painajaisesta selviää hengissä???

Olkaa varovaisia liikenteessä, tosi liukasta!
 
Tullero
Moi kaikille,

ja onpa ihana kuulla, että kaikilla on mennyt tilanne parempaan päin! Hienoa! Anu62:lla ja AiKolla on tosi nopsaan laskenut hCG-arvot, se on hyvä merkki. Mullahan lasku oli hidasta, mutta onneksi laski koko ajan. Reilun parin viikon päästä käyn taas hCG-mittauksessa.

Jälkitarkastuksessa en ole vielä käynyt. Mulla kävi niin huono tuuri, että menkat myöhästyivät viikon (vaikka yleensä ovat tosi säännölliset) ja jouduin siirtämään aikaa. Mulle annettiin ohjeeksi, että heti menkkojen jälkeen on tultava ultraan, koska kohdun limakalvo on silloin kaikkein ohuin.

Joo tosiaan niinkuin AiKo kirjoitit, tuo negatiivisuuden raja on aika häilyvä. Eri lähteiden mukaan se voi olla joko 10, 5 tai 2 (yleisemmin). Mullekin sanottiin, että se on harvoin 0, sillä naisilla esim. munasarjat erittävät vähän hCG:tä.

Karenssiajasta juttelen sitten jälkitarkastuksessa tällä viikolla, mutta toivoisin niin kovasti, että se olisi lyhyt aika. Hankalahan lääkäreidenkin on sitä aikaa sanoa, koska ilmeisesti (ainakaan miun gyneillä) ei ole selkeää tutkimustietoa, miten paljon odottaminen todella vaikuttaa seuraavan raskauden onnistumiseen.

Mutta nyt taas lopettelen ja menen nukkumaan. Hyvää vointia kaikille ja kuulumisiin! Viesteilen lisää jälkitarkastuksen jälkeen! Toivottavasti kaikki menee hyvin! :)
 
Tullero
Moi taas!

Mitäs kuuluu teille? Miten Inkulla on lähtenyt vauvan kanssa touhuaminen käyntiin? Minä kävin jälkitarkastuksessa ja onneksi kaikki oli hyvin. Gynekologi oli taas eri kuin aiemmilla kerroilla ja hän oli sitä mieltä, että minun karenssiaikani on vuosi (laskettuna kaavinnasta). Kun sitten nöyrästi kerroin, että olen kuullut, että muissa sairaaloissa voi karenssiaika olla täydellisessä molassa puoli vuotta, niin tämä vuoden karenssiaika on kuulemma "meidän" sairaalan periaate. Syynä karenssiin on se, että katsotaan, että kehoon ei todella ole jäänyt yhtään molasolukkoa, joka voisi lähteä leviämään ja myös tätä kautta turvataan suurempi seuraavan raskauden onnistumisen todennäköisyys.

Olen edelleen paljon pohtinut sitä, että miten paljon asiaa on tutkittu sen suhteen, että onko odottamisella (karenssiajan pituudella) todella vaikutusta molan uusiutumiseen, jos hCG on laskenut normaaliksi? Vai onko se uusiutuakseen jos on uusiutuakseen karenssiajasta riippumatta? Ainakaan minua tutkineet gynet eivät ole osanneet asiaan vastata. Vauvanyritysvimma olisi todella suuri niin minulla kuin miehelläni ja aikaa tuntuu olevan ikuisuus ennenkuin heinäkuu koittaa. Tiedän kyllä, että aika kuluu nopeasti, mutta silti. Välillä mulle tulee syyllinen olokin näistä jupinoista, kun koen selvinneeni (kop kop - puun koputus) melko helpolla moneen muuhun kohtalotoveriin verrattuna tässä molassa.

Toistan näitä pohdintoja monessa viestissäni, mutta tämä nyt on semmoinen asia, mikä mulla päässä paljon liikkuu, niin puran sitä nyt näin tekstimuodossakin...

Hyvää vointia kaikille ja kuulumisiin!

-Tullero- :)
 
Inkku
Hienoa Tullero! Nyt on taas yksi askel otettu eteenpäin, kun jälkitarkastuskin on ohi. Ja ymmärrän oikein hyvin pohdintojasi. Rypäleraskaus on siitä kummallinen juttu, että koskaan ei saa samaan kysymykseen samaa vastausta. Vastaus riippuu sairaalasta, lääkäristä ja joskus tuntuu, että myös lääkärin mielialasta. Onko sinulla muuten jotakin seurantaa vielä vai jääkö juttu nyt sitten sinun omaan harkintaan?

Meillä menee vauvan kanssa hienosti. Hän nukkuu yötkin tosi hyvin, herää noin 4 tunnin välein eli yleensä tuossa klo 03 aikaan ja sitten kuuden pintaan. Ihan kohtuullista siis. Hurjasti hän on kasvanut reilun kolmen viikon aikana. Maanantaina mennään taas neuvolaan punnittavaksi. Olemme alkaneet ulkoilla ja näin minäkin saan vähän happea haukatuksia ja lenkillä hikeä pintaan. Eli pikkuhiljaa alkaa rutiinit muodostumaan ja tottuminen vauvallisen elämään. Joskus kaupassa ihmettelen, että minäkö täällä vauvantarvikeosastolla katselen vaippoja ja tuttipulloja. Eipä olisi muutama vuosi sitten uskonut.

Terkkuja muillekin ketjulaisille. Toivottavasti kaikilla menee hyvin.
 
Kotihiiri
Täällä siis yksi, jolla epäillään osittaista rypäleraskautta. Tänään käytiin tutkimuksissa ja parin viikon päästä saadaan tulokset, mutta siltä tämä näyttää. HCG-arvo on korkea (en muista kuinka korkea) ja istukka rypäleinen. Tosin meillä vauva on täysin normaalisti kehittynyt ja vastaa viikkoja 15 niinkuin pitääkin.

Huoli ja tuska on aivan järjetön ja nyt näitä luettuani tajusin, että tämä ei meinaa pelkästään raskauden keskeytystä, vaan itsekin voi olla todellakin vaarassa. Ja se tuska ei lopu siihen vauvan menetykseen, vaan on vielä nuo kaikki verikokeet vähintään puolen vuoden ajalta. Voi Luoja!

Meillä nyt siis kaksi viikkoa kieritään tuskassa ja odotetaan. Vauva on sitten jo 17 viikkoinen, joten pelkällä kaavinnalla ei taideta enää selvitä...
 
Inkku64
Olen todella pahoillani puolestasi Kotihiiri, jos sinulla tosiaan todetaan osittainen mola. Tuntuu oudolta, jos sikiö on kasvanut viikkoon 15 asti. Oman vauvani syke löydettiin viikolla 9, mutta jälkikäteen sitä pidettiin todella outona, että syke yleensäkään löytyi. Toivottavasti sinulla on kyseessä väärä hälytys.

Miksi hcg-arvojasi ruvettiin tarkkailemaan? Löytyikö ensin rypälemäistä kasvustoa ultrassa?

Osittaisen molan hoito on tällä hetkellä vähän kiistanalaista. Jonkun koulukunnan mukaan uusimisen riskiä ei ole ja siksi ei myöskään tarvittaisi paussia vauvan yrityksessä. Vanhemman koulukunnan mukaan puolen vuoden tauko sen jälkeen kun hcg-arvo tulkitaan negatiiviseksi on tarpeen. Juttele rauhassa lääkärisi kanssa ja muista kysyä kaikki mitä mieleen tulee. Kannattaa varmaan laittaa askarruttavat asiat paperille ennen lääkärille menoa. Ainakin minua jäi niin moni asia mietityttämään, että harmitti etten tajunnut kysyä niistä lääkäriltä.

Lämpimiä ajatuksia lähettelen sinnepäin!!!
 
Tullero
Hei kaikille!

Tuntuu tosi pahalta puolestasi Kotihiiri. Voin uskoa järkytyksesi, saatuasi tietää rypäleraskaus-epäilyn. Pidän peukut ja varpaat puolestasi ylhäällä, että hälytys olisi väärä! Tulevat kaksi viikkoa ovat varmasti pitkät ja piinaavat, mutta yritä keskittää ajatukset muihinkin asioihin. Älä jää ahdistuksen kanssa yksin (tai kaksi miehen kanssa) vaan puhu tuntemuksistasi muiden kanssa. Myös päiväkirjan pitäminen on hyvä keino purkaa itseään. Pelko ja huoli ei jokatapatuksessa tilannetta paranna, joten itsesi kannaltakin olisi parempi pysyä tyynellä mielellä. Tiedän, että se on erittäin paljon helpompi sanoa kuin tehdä, mutta sanon sen nyt kuitenkin...

Kiitos Inkku taas rohkaisusta minun tapauksessani. Kyllä minulla vielä ultraseurannat jatkuvat. Seuraava ultra on 7kk:n kuluttua kaavinnasta, eli helmikuussa. Siellä taas käydään läpi karenssiaikaa, jonka kestosta en tiedä muuta kuin että viimeistään heinäkuulla päästäisiin yrittämään. Seuraava verikoe mulla on ensi viikolla. Nythän siis olen kuukausittaisessa mittauksessa.

Hyvää viikonloppua kaikille ja voimahalaus Kotihiirelle - kyllä sinä tästä selviät!
 
Kotihiiri
Kiitos vastauksistanne!

Meillä tosiaan 2.5 viikkoa sitten np-ultrassa (rv.12) huomattiin rypälemäistä kasvustoa istukassa, niin että puolet istukasta on ihan normaalia ja puolet on tuota rypälettä. Kävin ultran jälkeen verikokeessa, jossa etsittiin tuota Down-tekijää (jota ei ollut) ja samalla otettiin verestä raskaustesti, jossa huomattiin, että HCG on normaalia korkeampi.

Odotettiin kaksi viikkoa (rv. 14) ja mentiin uudestaan ultraan siinä toivossa, että istukka olisi korjannut itse itsensä, mutta edelleen näytti samalta. Ja siis koko ajan vauva on ollut täysin normaalisti kehittynyt ja vastannut viikkoja.

Saatiin lähete TYKS:iin parin päivän päähän, jossa jälleen todettiin, että vauva on täysin normaalisti kehittynyt (tutkittiin todella tarkkaan kaikki mahdollinen). Lääkärit miettivät istukkanäytteen ja lapsivesinäytteen välillä ja päätyivät lopulta jälkimmäiseen, koska vauva näyttää normaalilta. Häviän pieni mahdollisuus kuulemma on, että rypälemäisyys onkin kystia, mutta sen todennäköisyys on äärettömän pieni. Kaikki muut oireet viittaavat osittaiseen rypäleraskauteen, sillä poikkeukselle, että vauvalla näyttää kaikki olevan ok eikä raskaus ei ole mennyt vieläkään kesken (tänään rv.16+0). Seuraava aika on 8.12, joten siihen asti pitää tuskailla ja varautua pahimpaan. Mutta että tämä odottaminen! Mikä voi olla tämän raskaampaa...?
 
Inkku64
Kotihiiri, voin vain yrittää kuvitella, miten rankkaa on odotella viikosta toiseen, mitä tapahtuu. Upea tieto on, että vauva on tutkimusten mukaan kunnossa. Eikö sikiöstä olisi jo löytynyt kromosomipoikkeama, jos sellainen olisi. Siis jos vauvalla olisi vain isäperäisiä kromosomeja. Näin maalaisjärjellä ajatellen tulee mieleen kaksosraskaus, jossa toinen hedelmöitynyt munasolu olisi rypäleraskauden aiheuttaja ja toinen munasolu olisi hedelmöitynyt normaalisti. Onneksi olet kuitenkin hyvissä käsissä TYKS:ssä ja varmasti saat parhaan mahdollisen hoidon ja seurannan.

Niin kuin Tullero tuossa edellä kehotti, niin minäkin suosittelen kirjoittamista, jolla ikään kuin voi purkaa omia ajatuksiaan. Minäkin vatvoin tätä asiaa päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, eikä kukaan olisi jaksanut varmasti kuunnella minun kehää pyöriviä ajatuksiani jatkuvasti. Kirjoitin Aurinkovauvat-ketjuun kilometreittäin juttuja ja täytyy kiittää lämpimästi virtuaaliystäviäni, kun jaksoivat lukea ja lohduttaa minua. Sen jälkeen onkin tullut tämä Rypäleraskaus-ketju, jossa on saman kokeneita ihmisiä ja varmasti saat vertaistukea täältä. Toki jokainen prosessoi asiaa omalla tavallaan, mutta minulle sopi tämä. Eli olemme täällä käytettävissäsi, jos siltä tuntuu.
Nyt voin vain toivotella jaksamista sinulle ja miehellesi. Ajatuksissani olette koko ajan.
 
Kotihiiri
Onneksi on olemassa tälläinen palsta, jossa kaikki kirjoittajat ovat kokeneet saman ja voivat näin jakaa tietoa ja tukea toisille. Kiitos tuesta kaikille!

Onneksi kotona pyörii jaloissa aivan ihana ja maailman tärkein pieni mies - kaksivuotias esikoinen! Ilman häntä tästä kahdesta viikosta en varmasti henkisesti selviäisi. Joka päivä itken, kun katson hänen elämänriemua ja yritän muistaa, että onhan minulla edes yksi terve lapsi.

Ja tuo puhuminen todella auttaa ja onneksi minulla on mies, joka puhuu eikä sulkeudu. Ja ystävät ainakin toistaiseksi ovat jaksaneet kuunnella.
 
AiKo
hei kaikki! ja minunkin puolesta voimahalaus Kotihiirelle! niin aika pitkalle raskaus on kehittynyt jos kyseessa olisi rypaleraskaus, muistaakseni rypaleraskaus keskeytyy yleensa ainakin aiemmin kuin 15 vkoa. No hyvissa kasissa olet siella TYKS:ssa, kylla sina tasta selviat. Tuo odottaminen on kylla piinallista, koita kestaa.
Minun oma tapaukseni on tietysti erilainen, mutta kun ajattelen tuonne reilun parin kk:n taaksen niin oli se kylla raskasta aikaa. Mutta tama palsta kylla auttoi kummasti jaksamaan.
Kirjoittelen lisaa myohemmin, nyt on selvasti jo nukkumaanmeno aika.
Terveisia kaikille! t.AiKo
 
mari78
sain tänään tietää että minullakin oli rypäleraskaus.Hcg-arvo oli huikeat yli 300 000 ja ensi maanantaina on edessä ensimmäinen verikoe.Teidän kokemuksenne antavat toivoa ja valoa huomiseen.Nyt kun pahimmat itkut on itketty niin pystyy ajattelemaan että kyllä tästä selvitään.
 
Tullero
Tervehdys kaikki ystäväiset!

Mari78, pahoittelut tilanteestasi. Lämpimästi tervetuloa kuitenkin joukkoomme vaihtamaan ajatuksia rypäleraskaudesta. Tämä vertaistuki on ollut ainakin minulle kullanarvoista. Alussa tilanne on valtava shokki ja itselläni pari päivää meni vain itkiessä. Nyt kuukausien kuluessa (kaavinnasta reilut 4kk) olo koko ajan paranee ja yllättävän nopeasti aika kuluu.

Kotihiiri, ihana kuulla, että kotonasi vipeltää jo yksi lapsi. Hän varmasti tuo voimaa kestää tämän koitoksen. Luin juuri artikkelin elävästä sikiöstä rypäleraskauden yhteydessä (Duodecim-lehti, 1995; 111(3):245). Artikkelissa kerrotaan, että elävä sikiö rypäleraskauden yhteydessä on todella harvinainen (1:10 000-1:100 000). Esim. vuosina 1903-1989 koko maailmassa tapauksia oli 113. Näistä vauvoista osa jäi kuitenkin henkiin. Synnytys ymmärtääkseni joudutaan kuitenkin käynnistämään melko aikaisessa vaiheessa. Mietinkin sitä, että ovatko lääkärit kohdallasi antaneet toivoa siitä, että jos kyseessä on rypäleraskaus, niin raskautta voidaan pitkittää siihen saakka, kunnes lapsi voi selvitä ulkomaailmassa (artikkelissa tämä tarkoittaa vähintään 28 raskausviikkoa)? Tietenkin turha on mennä vielä asioiden edelle, sillä voihan olla (ja toivotaan niin), että kyse onkin jostakin muusta, harmittomammasta asiasta.

Inkku, mites teillä perhe-elämä sujuu? Vauva varmasti kasvaa hurjaa vauhtia! Oletko saanut muuten tietoa, joudutko käymään nyt ylimääräisillä verikokeilla rypäleraskaus-taustasi takia? AiKo, olisi kiva kuulla kuulumisiasi tarkemmin, laittele viestiä kun ennätät! Ja samoin Anu62! :)

Minä sain tänään uusimman hCG-arvotuloksen ja se oli taas onneksi alle 2. Kyllä se vaan jännittää soittaa tulosta, kun ajattelee, miten eri tavalla elämä lähtisi sujumaan, jos tulos olisikin ollut päinvastainen. Onneksi kuitenkin näin.

Mukavaa viikkoa! Toivottavasti joulukalenterit on jo ostettu...?

t. Tullero
 
Inkku64
Mari78, kiva että löysit tämän ketjun, vaikka syy sen hakemiseen onkin ollut tosi ikävä. Parempaa talven alkua teidän perheelle toivotellaan. Ja vaikka nyt voi siltä tuntua, niin kyllä niitä parempia päivä alkaa tulemaan yksi kerrallaan. Hcg-arvojen seuraaminen on hermoja repivää, mutta niistäkin selviää testi kerrallaan, niin kuin ketjulaisten kokemuksista voit lukea.

Minulla on ensi viikolla raskauden jälkitarkastus ja aion silloin kysellä dosentilta hcg-mittauksen tarpeellisuutta. Neuvolassa lupasivat ottaa sen heidän piikkiinsä, jos testi määrätään, vaikka kyseessä onkin yksityinen gynekologi. Voisihan sen otattaa joka tapauksessa, mutta kun ei minulla eikä esim. terveydenhoitajalla ole mitään käsitystä siitä, mikä lukeman pitäisi nyt minulla olla.

Vauva on aivan ihana! Päivät kuluvat yhdessä hujauksessa syömisten, vaipanvaihdon, tuttipullojen keittämisen yms. myötä. Koti on aivan hujan hajan, mutta väliäkös sillä.
 
Kotihiiri
Mari78, oikein suuri halaus sinulle! Minuakin helpotti löytää tämä palsta ja huomata, että tästä tosiaan voi selvitä ja tämän asian kanssa emme ole yksin. Meillä siis odotetaan vasta tulosta, mutta epäily on vahva.
 

Yhteistyössä