Tässä jotain tietoa vanhempainnetin sivuilta
Päiväkuiva parivuotias tarvitsee yleensä yhä yöllä vaippaa. Yökuivaksi opitaan yleensä myöhemmin kuin päiväkuivaksi. Keskimäärin suomalaislapset oppivat yökuiviksi 24-vuotiaina, kuitenkin yökuivaksi oppimisen ikä vaihtelee suuresti. Lapset kypsyvät omassa tahdissaan. Usein varsinaisesta yökastelusta puhutaan vasta, kun lapsi on yli 5-vuotias. Kastelua öisin, päivisin tai molempina esiintyy Suomessa vielä n. 10 %:lla koulun aloittavaistakin lapsista. Murrosikäisistä kastelee n. 0,5%. Ota asia puheeksi neuvolan 4- ja 5-vuotistarkastuksessa, jos lapsi kastelee.
Joitain merkkejä siitä, että yövaipan voi jättää pois ovat:
Vaippa on aamulla kuiva.
Lapsi haluaa itse kokeilla nukkua ilman vaippaa.
Lapsi herää yöllä pissahätään, vaikka hänellä on vaippa.
Jutelkaa lapsen kanssa yövaipan pois jättämisestä. Sopikaa yhdessä yö, jolloin kokeilette. Suojaa lapsen sänky, vahingot ovat vielä hyvin todennäköisiä. Jos lapsi on yön yli kuiva, kehu ja kiitä siitä. Jos sänky on märkä, kerro ettei se haittaa.
Sängyn kastelemisesta ei saa koskaan suuttua, lapsi ei kastele sänkyä tahallaan. Jos lapsen on yöllä käytävä vessassa, huoneeseen voi jättää pienen yövalon, potan voi laittaa vuoteen viereenkin. Ainakin aluksi lapsi usein haluaa vanhemman mukaan yölliselle vessareissulle. Virtsarakko kasvaa vähitellen ja yöpissaaminen jää pois. Lapsen on tärkeä juoda päivän mittaan riittävästi. Juuri ennen yöunia juodaan maltillisesti. Lapsi käy pissalla iltapalan jälkeen, ennen nukkumaanmenoa.
Yökuivaksi oppiminen voi edetä pikkuhiljaa: muutaman kuivan yön jälkeen tulee vahinko. Kuivaksi oppineellekin voi silloin tällöin tulla vahinkoja. Asia voi nolottaa ja harmittaa lasta, aikuiselta tarvitaan hienotunteisuutta. Jos pissaamiseen liittyy kirvelyä, kipua tai kuumetta, ota yhteyttä lääkäriin. Kyse voi olla virtsatietulehduksesta.
Yökastelu ei kerro vanhemman eikä lapsen huonommuudesta tai epäonnistumisesta. Kuivaksi oppimisen nopeuteen vaikuttavat lapsen perintötekijät. Kastelevan lapsen voi olla helpottavaa kuulla, jos isä tai äiti on myös ollut yökastelija. Yökastelijoitten suvusta löytyy muita kastelijoita.
Yökastelijoilla erittyy virtsan eritystä estävää hormonia, vasopressiinia, yöaikaan normaalia vähemmän, minkä vuoksi virtsamäärät ovat suuria ja ylittävät rakon maksimitilavuuden. Aikuisilla vasopressiinia erittyy yöllä enemmän kuin päivällä ja siksi rakko ei täyty yöllä yhtä nopeasti kuin päivällä. Vaipan käyttö ei hidasta kuivaksi oppimista eikä sitä tarvitse hävetä. Kukin lapsi oppii eri taidot omassa tahdissaan.
Yökastelu ei ole psyykkinen ongelma, mutta se voi nakertaa lapsen itsetuntoa. Apua on saatavilla, sitä voi hakea esim. neuvolan tai kouluterveydenhuollon kautta. Hoito aloitetaan tavallisesti 5 vuoden iässä, jotta lapsi oppisi kuivaksi mahdollisimman varhain.