Toggle sidebar

Sain sitten vihdoinkin suuni auki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wc Ankka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Wc Ankka

Wc Ankka

Aktiivinen jäsen
23.01.2006
6 238
0
36
ja valistin ukkoa että mua on turha odottaa anoppilaan. No sehän suuttu, ollaan muka sovittu...miksei mulle sitten kerrottu että tää oli sovittu juttu :o ?
Ois se ollut kiva jos multa yleensä olis kysytty missä vietetään juhannus, mutta se oli taas itsestään selvä asia...niinkuin aina, kaikki juhlapyhät anoppilassa :x

No, siinähän kiukuttelee, mä juhlin täällä yksin muutaman putelin kanssa ja jos se äijä siellä rauhottuu niin huomenna saatan sen jopa kotiin hakea :p
 
mulla vähä sama tilanne. joka halvatun jussi on täytyny lähteä mökille anopin ja appiukon kanssa.. kun mies ei muualle suostu lähtemään. vaan tänä jussina mä hankin itelleni illaksi töitä:) kohta lähen töihin.. ihana juhannus muihi vuosiin verrattuna.
 
Ei mulla oo, sisko kyllä löytyis mutta se on sitten taas isännälle NIIIIN vaikeaa kun on kuulemma niin kamalan ujo ettei siellä voi olla :/

No joo, mutta nyt näin. Mitä vaan ettei tarvi mennä appiukon katon alle enää B)
 
Erityisen huvittavaa on, kun ukko ite kehui miten mun sisko ja muut on niin rentoa porukkaa verrattuna hänen vanhempiinsa, että on niin mukavaa...mutta mennä sinne ei voi kuitenkaan.
Hyvähän se hänellä on omassa lapsuudenkodissaan käydä, mamin ja isukin paapottavana :saint: Ei siinä mitään, aattelin vaan että sitä voisi joskus olla ihan omankin perheen kesken. Mutta kyllä mulle tää täydellinen rauhakin kelpaa, vaikka toisaalta tinttailukaverikin vois olla kiva... :p
 
Tämä on jo kolmas juhannus kun ollaan omana perheenä kotona eikä anopin kanssa mökillä. Miehellä ja minulla on niin hauskaa kun kukaan ei ole vahtimassa mitä ja miten tehdään. Ja lapset saavat leikkiä mitä haluavat.
Hyvää juhannusta kaikille B) B) B) :flower:
 
Tämä on ajatuksia herättävä avaus :flower: Meillä on ollut varsin pitkät perinteet monen juhlapäivän suhteen. Osa niistä juontaa juurensa omasta lapsuudenkodistani ja vanhempieni lapsuudenkodista, osa on ihan meidän perheen perinteitä. Ne kaikki ovat perinteitä, jotka ovat mun lapsilleni hyvin tärkeitä. Mutta koska tiedän, että lapsuuden maailmassa ei enää aikuisena voi elää vaan on kyettävä omaksumaan uusia perinteitä ja hylkäämään vanhoja. Tämä jussi on ensimmäinen, jolloin mun likka ei ole sitä kanssani viettämässä. En nimittäin kutsunut häntä. Se tekee kipeää minulle ja se tekee kipeää hänelleM utta hänen on ryhdyttävä tekemään itselleen omat perinteensä, sillä jonain päivänä hän joka tapauksessa joutuu luopumaan meidän perheen perinteistä. Tulee joku, jonka vuoksi hänen täytyy tehdä niin :heart:

Junnu saa vielä muutamia vuosia nauttia lapsuutensa perinteistä. Mä koitan tehdä niistä hänelle niin hyviä kuin ikinä kykenen, sillä jonain päivänä junnu ei luovu vain perinteistään vaan myös uskostaan. Toivon, että kun hän aikanaan suuntaa kohti tulevaisuuttaan rinnallaan se tyttö, jota hän suunnattomasti rakastaa ja jonka vuoksi hän on valmis koko menneisyytensä uhraamaan, hänellä silti olisi sydämessään muisto niistä lapsuuden erilaisista perinteistä.

Mun mielestä parisuhteessa ei enää voi elää lapsuutensa perinteitä. Parisuhteessa luodaan uudet, yhteiset perinteet, joista taas omat lapset aikanaan luopuvat omien parisuhteidensa vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Tämä on ajatuksia herättävä avaus :flower: Meillä on ollut varsin pitkät perinteet monen juhlapäivän suhteen. Osa niistä juontaa juurensa omasta lapsuudenkodistani ja vanhempieni lapsuudenkodista, osa on ihan meidän perheen perinteitä. Ne kaikki ovat perinteitä, jotka ovat mun lapsilleni hyvin tärkeitä. Mutta koska tiedän, että lapsuuden maailmassa ei enää aikuisena voi elää vaan on kyettävä omaksumaan uusia perinteitä ja hylkäämään vanhoja. Tämä jussi on ensimmäinen, jolloin mun likka ei ole sitä kanssani viettämässä. En nimittäin kutsunut häntä. Se tekee kipeää minulle ja se tekee kipeää hänelleM utta hänen on ryhdyttävä tekemään itselleen omat perinteensä, sillä jonain päivänä hän joka tapauksessa joutuu luopumaan meidän perheen perinteistä. Tulee joku, jonka vuoksi hänen täytyy tehdä niin :heart:

Junnu saa vielä muutamia vuosia nauttia lapsuutensa perinteistä. Mä koitan tehdä niistä hänelle niin hyviä kuin ikinä kykenen, sillä jonain päivänä junnu ei luovu vain perinteistään vaan myös uskostaan. Toivon, että kun hän aikanaan suuntaa kohti tulevaisuuttaan rinnallaan se tyttö, jota hän suunnattomasti rakastaa ja jonka vuoksi hän on valmis koko menneisyytensä uhraamaan, hänellä silti olisi sydämessään muisto niistä lapsuuden erilaisista perinteistä.

Mun mielestä parisuhteessa ei enää voi elää lapsuutensa perinteitä. Parisuhteessa luodaan uudet, yhteiset perinteet, joista taas omat lapset aikanaan luopuvat omien parisuhteidensa vuoksi.
Click to expand...

Taas kaunista tekstiä Keittiönoidalta =)

Juu, niin sitä luulisi, mutta ei taida tuo mies olla vielä katkonut napanuoraansa...ja mikäs siinä, elämä on helppoa kun vanhemmat hoitaa asioita ja työntää nokkansa kaikkeen. Eikä mitenkään voi ymmärtää että mä en sellaista siedä. Pitikin mennä ottamaan nuorempi mies :whistle: :saint:
 
Keittistä peesailen, minä en halua pakottaa omia lapsiani viettämään juhliaan minun tapojeni mukaan, elleivät sitten itse halua. Esikoinen on matkalla omaan elämään ja toivotan hyvää ja turvallista matkaa. Tosin hällä on matkakumppanina hyvin perheeseensä kiintynyt nuori nainen. Siitä voi vielä tulla ongelmia.

Mieheni on mielestäni liian kiintynyt omiin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa, ei siitä, he ovat ihan ok porukkaa, MUTTA minusta heitä ei ole tarvis tavata monta kertaa viikossa. Onneksi mieheni ei suutu kun en lähde joka kerta mukaan vanhemmilleen, kerran kuussa riittää. Hekin käyvät meillä usein.

 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa