Sairauksien pelko

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hempsuli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"hempsuli"

Vieras
Hei, onko täällä muita luulosairaita jotka pelkäävät sairauksia ja kuolemaa?
Joka päivä mietin jotakin sairautta ja löydän itsestäni oireita. Lähinnä syöpä pelottaa ja muut vakavat sairaudet. Olen poistattanut kaikki vähänkin epäillyttävät luomet etteivät vain ole melanoomaa. Välillä lähtee hiuksia paljon, välillä hikoilen mielestäni paljon, on ruokahaluttomuutta ym.. Aina on joku oire ja joku sairaus mielessä. Olen alkanut miettimään oikeasti että hakisin apua tähän.. Elän muuten normaalia elämää, eikä tämä rajoita, mutta kurjaa kun joka päivä käy mielessä joku..
 
Kehottaisin sinua hakemaan apua. Kaikilla meistä on varmasti enemmän ja vähemmän sairastumisen pelkoa, mutta siinä vaiheessa kun murehtiminen on jokapäiväistä ja se kaiken ilon ja energian elämästä on korkea aika hakea apua. Tsemppiä, sinun kannattaa hakea apua!
 
Kehottaisin sinua hakemaan apua. Kaikilla meistä on varmasti enemmän ja vähemmän sairastumisen pelkoa, mutta siinä vaiheessa kun murehtiminen on jokapäiväistä ja se kaiken ilon ja energian elämästä on korkea aika hakea apua. Tsemppiä, sinun kannattaa hakea apua!

Osaatko sanoa että millaista se käytännössä olisi? Jos siis menisin puhumaan asiasta.. Tuntuu että voiko tähän puhuminen auttaa kun fakta on että voi tulla jokin sairaus vaikka kuinka olisin nuori ja terve, olen toki yrittänyt ajatella että on epätodennäköistä ym. mutta ei auta pelkooni..
 
[QUOTE="hempsuli";25731335]Osaatko sanoa että millaista se käytännössä olisi? Jos siis menisin puhumaan asiasta.. Tuntuu että voiko tähän puhuminen auttaa kun fakta on että voi tulla jokin sairaus vaikka kuinka olisin nuori ja terve, olen toki yrittänyt ajatella että on epätodennäköistä ym. mutta ei auta pelkooni..[/QUOTE]

Luulen että keskustelussa keskityttäisiin siihen mikä on tämän pelkosi taustalla. Niin älyttömältä kuin se kuulostaakin, jotkut meistä tuntuvat "tarvitsevan" pelkojansa. Pelko on eteenpäin ajava voima elämässä, vaikka pelkääkin sairastuvansa ei toisaalta osaa lakata pelkäämästä, stressaamisesta on tullut tapa ja osa elämää. Keskusteluissa varmaan autettaisiin sinua kohtaamaan pelkosi ja miettimään tapoja jolla voisit hallita ja käsitellä pelkoasi/ahdistustasi.
 
Joo, puhumaan kannattaa mennä, se auttaa omaa oloa:) Pelot ovat vain pelkoja, mutta kun niitä omassa päässään miettii, silloin ne juuri saavat kohtuuttomat mittasuhteet. Puhuminen on hyvä ja tärkeää. Eikä siinä ole mitään kummaa, että pelkää, eikä siinä, että puhuu.
 
Puhumaan vaan - koska mitä enemmän puhut ääneen peloistasi ihmiselle joka ymmärtää ja haluaa kuunnella (ja on objektiivinen - siksi kaverit, ystävät ja tutut ei käy)- ne hälvenevät.

Ei haittaa vaikka toistat itseäsi, koska monasti silloin alkaa sinulle itsellesikin selvitä mistä nuo pelot kumpuaa. Vähän kuin pimean pelko lapsena. Iltaisin pelottaa mennä nukkumaan, mutta kun äiti tai isi tulee vierelle kertomaan että peikkoja ei ole, ne pikkuhiljaa katoaa. Vallankin jos niistä vielä valoisankin aikaan jutellaan, kurkitaan sinne sängynalle ja lakaistaan pelko pois mielestä. Toisin sanoen rauhoitetaan mielikuvitusta.

Kotitehtävänä voisit ehkä jo alkuunsa alkaa miettiä että mikä paha siinä on sitten jos sairastut. Pelkäätkö kipua? Kyvyttömyyttä selvitä arjessa? Kenties kuolemaakin. Hahmoita syyt miksi pelkäät sairastumista ja sitä kautta lähde käsittelemään sekanaisia tunteita. Kun muodostat noista ajatusketjuja, se pelkosi saattaakin alkaa saada normaalimman "suuruuden". Kaikkihan meistä kai pelkää jollain muotoa sairastumista. Kaikille se vaan ei tuota ahdistusta arkipäivän elämässä.
 

Yhteistyössä