Sanna Marinin vihervasemmistolainen "hallitus pistää kehitysavun heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten edelle"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
"toukokuu 24, 2021 12:03
Koponen: Hallitus pistää kehitysavun heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten edelle

Eduskunnassa käytiin viime viikolla lähetekeskustelu Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024. Julkisen talouden suunnitelma sisältää Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan suunnitelma on täysin ylioptimistinen, jonka seurauksena menokehykset ylitetään ja raju velkaantuminen jatkuu.

– Hallituksen vastuuttomuus on käsinkosketeltavaa. Olisi toivottavaa, että hallitus edes hyveposeeraisi leikkaamalla kehitysavusta, sillä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa meillä ei vain yksinkertaisesti ole varaa työntää velkarahaa loputtomasti toimimattomaan kehitysapuun, Ari Koponen sanoo.
Koposen mukaan riihessä ei saatu aikaiseksi läheskään riittäviä työllisyystoimia siihen verrattuna, että koko hallitusohjelma lepää 75 prosentin työllisyysasteen varaan.
Velkaantuminen paisuu
Riittämättömien työllisyystoimien lisäksi hallitus ei saanut aikaan myöskään menoleikkauksia, sillä se on erittäin haluton perumaan mitään hallitusohjelmansa hankkeita.
– Tämän seurauksena velkaannumme lisää 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023. Hallituksen vasemmistolainen ideologia ohjaa paisuttamaan menoja, verottamaan ja ottamaan velkaa. Hallitusta pitäisi kehua hyvistä ja tehokkaista toimista, vaikka tosiasiassa velan ottamisessa ja verojen korottamisessa ei ole mitään vaikeaa. Päinvastoin se on juuri se kaikista helpoin ratkaisu.
– Lisäksi, kun oppositiosta huomautetaan holtittomasta lainanotosta, hallitus käyttää lapsia, vanhuksia ja muita heikompiosasia ikään kuin ”ihmiskilpenä”, että, näiltäkö ryhmiltä te sitten leikkaisitte. Tämä on vastenmielinen tapa, Koponen huokaisee.
Hyveposeeraamista lainarahalla
Pelkästään kehitysavun määräksi on budjetoitu ensi vuodelle 1,245 miljardia euroa. Jos oletetaan, että kehitysapua budjetoidaan myös vuodelle 2023 saman verran, jo pelkästään näillä varoilla saisi katettua kehyksen ylimenon ja kehitysmaillekin jäisi vielä reilu miljardi rahaa jaettavaksi.
Koposen mielestä on täysin absurdia, että hallitus ei halua koskea kehitysapuun pitkällä tikullakaan, vaan laittaa sen Suomen tulevaisuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten edelle.
– Presidentti Koivisto sanoi viisaita sanoja kolmisen kymmentä vuotta sitten siitä, miten valtio, joka velkaantuu, ei voi lähettää velkarahaa maan rajojen ulkopuolelle. Tätä viisautta toivoisi myös nykyisiltä päättäjiltä, mutta vihervasemmistohallitukselta se on liikaa pyydetty, Koponen sanoo.
SUOMEN UUTISET"
 
1,5 asteen elämäntavat (yksilöä kohden)


(Sivu 62)
Millainen olisi kestävä

elämäntapojen hiilijalanjälki?

Tämä selvitys suosittelee Pariisin
ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen
mukaisesti pitkän aikavälin henkeä kohden
lasketuiksi elämäntapojen hiilijalanjälki tavoitteiksi
2,5 tonnia CO2
vuoteen 2030
mennessä,
1,4 tonnia CO2
vuoteen 2040
mennessä ja 0,7 tonnia CO2
vuoteen 2050
mennessä. Nämä suositukset on laadittu
tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjen
päästövähennyspolkujen pohjalta
olettamalla, että negatiivisia päästöjä
koskevia tekniikoita käytetään
mahdollisimman vähäisessä määrin.

Sitran selvitys pohjautuu tekniseen raporttiin

 
1,5 asteen elämäntavat (yksilöä kohden)


(Sivu 62)
Millainen olisi kestävä

elämäntapojen hiilijalanjälki?

Tämä selvitys suosittelee Pariisin
ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen
mukaisesti pitkän aikavälin henkeä kohden
lasketuiksi elämäntapojen hiilijalanjälki tavoitteiksi
2,5 tonnia CO2
vuoteen 2030
mennessä,
1,4 tonnia CO2
vuoteen 2040
mennessä ja 0,7 tonnia CO2
vuoteen 2050
mennessä. Nämä suositukset on laadittu
tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjen
päästövähennyspolkujen pohjalta
olettamalla, että negatiivisia päästöjä
koskevia tekniikoita käytetään
mahdollisimman vähäisessä määrin.

Sitran selvitys pohjautuu tekniseen raporttiin

Tyhjästä on paha nyhjäistä. Palataan siihen promilleen josta leikkaaminen tapahtuu. Koko summa on pienempi kuin mitä jotkut maat kasvattavat vuosittain. Suomen kannattaisikin olla tässä asiassa kokoaan suurempi ja kehittää ja viedä teknologiaa ja osaamista jolla muiden maiden päästöt saadaan alas. Näin yksi promille voi vähentää päästöjä enemmän kuin 1 promillen verran ja tehdä siinä sivussa hyvää omalle taloudelleen sen sijaan että kurjistaisi sitä.
 

Yhteistyössä