Sanna Mirella Marin pian takaisin pääministeriksi
Marinin hallituksen toimikauden tapahtumia ovat olleet koronaviruspandemian aikana tehdyt toimet, F-35-hävittäjien hankinta puolustusvoimille, Suomen Nato-jäsenhakemus, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä sote-uudistus, jossa Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi hyvinvointialueiden järjestettäväksi.
Marin sanoo arvojensa olevan vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Ne tarkoittavat hänelle yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamista, yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä sekä vastuuta ympäristöstä. Marin kertoo lähteneensä politiikkaan yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vuoksi.
Marinin katsotaan edustavan sosiaalidemokraattien vasenta laitaa. Marin on kertonut harkinneensa politiikkaan lähtiessään SDP:n lisäksi vasemmistoliittoa ja vihreitä mutta päätyneensä valitsemaan SDP:n sen ”tekojen historian” vuoksi. Vihreisiin Mariin ei liittynyt, koska puolueella ei ollut hänen mukaansa selkeää linjaa talous- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Hänen mukaansa 2000-luvulla SDP ei kuitenkaan ole puuttunut riittävästi tuloerojen kasvuun ja ihmisten eriarvoistumiseen.
Marinin mukaan Suomen keskeinen tavoite on pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Lisäksi on varmistettava pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa vahvistamalla taloutta, työllisyyttä ja osaamista. Tuottavuutta on parannettava sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Ylen vuoden 2015 vaalikoneessa Marin vastusti lisäydinvoimaa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan tasoa tulisi parantaa ja sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistaa. Hän kannatti eutanasian sallimista. Marin on ollut tyytyväinen translain etenemisestä eduskunnan käsittelyyn.
Suomen Natoon liittymistä Marin ei aikaisemmin kannattanut. Tammikuussa 2022 Marin sanoi pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana. Hän myös totesi, että ”Jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainassa, me reagoimme kovin ottein” ja ”Meillä on kykyä reagoida erittäin nopeasti ja erittäin voimakkaasti, ja tämän viestin haluamme välittää Venäjälle” (Anti-suomettumisen airut). Marin kertoi toukokuussa vuonna 2022 yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Kesällä 2022 Marin sanoi, että Suomen jäsenyys Natossa lähentää suhdetta Viroon. Marinin mukaan Suomen olisi aiemmin pitänyt kuunnella Viroa ja muita Baltian maita tarkemmin Venäjän suhteen.
Marin arvosteli vuonna 2010 sitä, että Suomi kasvatti sadalla miljoonalla eurolla rokotevalmistajien sikainfluenssarokotteista saamia tuloja. Hänen mukaansa kyseisten rokotteiden vaikutuksesta terveyden laatuun ja tilaan oli heikosti näyttöä ja rokotteita markkinoitiin perusteettoman pelon ja uhan tunteilla. Vuonna 2009 Marin kysyi blogikirjoituksessaan, onko Tampereen kaupunki lääkevalmistaja Pfizerin ”lahjonnan” kohteena. Kirjoituksessaan Marin viittasi Yhdysvaltain oikeusministeriön määräämään korvaukseen, joka Pfizer velvoitettiin maksamaan lääkepetoksista ja terveysalan päättäjien lahjomisista.
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arvelee Marinin ”ennen kaikkea [olevan] pragmaatikko”.
www.hs.fi
