Toggle sidebar

Sanokaas mitä tehdään semmoisen super- temperamenttisen kaksivuotiaan kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turkilmas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

Turkilmas

Vieras
Joo, mitä ilmeisemmin uhmaikä on asettunut asumaan minun pieneen ja suloiseen pikkumieheeni. Vaan kun jäbä on muutenkin sangen tulinen luonne, niin nyt tuo uhma ilmenee raivokohtauksina.

Saa siis aivan järkyttävät sätkyt jos ja kun ei saa tahtoaan periksi. Yhtenä päivänä en antanut pojalle limsaa ja sen takia poika otti sählymailan ja löi sillä mua selkään. Veljeään hakkaa ja potkii, puree, lyö, heittelee tavaroita jne. jos veli ei tanssi hänen pillinsä mukaan. Vuotta vanhempi serkku saa tavaroita niskaansa jos ei suostu antamaan pojalle leluaan jne. jne.

Kaava menee suunnilleen samalla tavalla koko ajan: Peikkis haluaa jotain, hän ei saa haluamaansa, hän alkaa kihisemään raivosta, raivo on pakko purkaa räjähdyksellä joka on yleensä juurikin joku väkivaltaan liittyvä.

Ollaan, tottakai, kielletty ja rangaistu poikaa käytöksestään. Kannettu omaan huoneeseen, komennettu kunnolla, pidetty sylissä ja koitettu (huom: tosiaan KOITETTU) saada poikaa rauhoittumaan sillä, ollaan koitettu saada kiinnittämään huomiota johonkin muuhun, ollaan halattu ja lohduteltu (josta viimeisimmän kerran jälkeen pojalla oli nyrkissään tukko mun ohimohiuksia...prkl).

Alkaa olla neuvot vähissä ja paikat hellinä. Ideoita?
 
Samaa meidän tytöllä, katotaan jos päiväkodissa rauhottuis kun taas alkaa, tosin ovat sielläkin jo aika neuvottomia. Meillä vähän auttanut kun viedään tilanteesta veke, ei syliin, kunnon breikki ja keskustelu perään miksi ei saa satuttaa ja halit.
 
Mulla samanoloinen, nyt tosin 4-vuotias hyvin voimakastemperamenttinen lapsi. Meillä on tuon muksimisen kanssa otettu ihan NOLLA-toleranssi eli kaikki lelut, joilla on sorruttu lyömään on poistettu lopullisesti leikkikalustosta.
Ja vakava puhuttelu: eli lapsen kasvot aikuisen kämmenien väliin ja katsekontakti. Selitetty, miksi ei saa lyödä ja anteeksi-pyyntö vaaditaan. Säännöllinen elämänrytmi ja ruokailurajat ehdoton ja kaikki makea pois. Lisäksi vaatii runsaasti kehuja hyvästä ja tarvittaessa hyvää tilannetajua vanhemmilta, jotta osaa ennakoida alkavan raivokohtauksen, joten jekuttaminen ja huomion siirto toiseen asiaan.
Vaikeeta ja uuvuttavaahan se toisinaan on
 
Kiitos vinkeistä. Meillä venahti 2-vuotisneuvola syyskuulle ja siellä ajattelin ottaa asian puheeksi. Hyvä olis kuitenkin tietty kitkeä tuo käytös jo aiemmin pois.

Melkoinen tarmopakkaus tuo poika kyllä on, ihan erilainen kuin isoveljensä. Vaikka kyllä tuo isompikin on osannut tänttäräärätä, väkivaltaisuus on kuitenkin jotain ihan uutta ja vierasta.
 
Et kai ole liian kieltävä koko ajan ja sitten poika vetää pultit kahta kauheammin?
Itse pärjäsin poikani kanssa kun olin sopivassa puolivälissä, en siis aina kieltämässä
vaan silleen että otin lapseni huomioon.
Onko mahdollista mustasukkaisuus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja yks:
Et kai ole liian kieltävä koko ajan ja sitten poika vetää pultit kahta kauheammin?
Itse pärjäsin poikani kanssa kun olin sopivassa puolivälissä, en siis aina kieltämässä
vaan silleen että otin lapseni huomioon.
Onko mahdollista mustasukkaisuus?
Click to expand...

Hyvin mahdollista että olen liiankin kieltävä, sillä poika TODELLA osaa keksiä koko ajan kaikkea kiellettyä. Toisaalta nyt on tilanne kyllä jo vähän rauhallisempi ja mä olen opetellut katsomaan vähän läpi sormienikin. Eli en usko että olen ollut liian kieltävä.

Mustasukkaisuuteenkaan en usko, sillä meillä lapsilla on iso ikäero ja molemmilla omat tarpeensa. Ei siis tule pahemmin samanaikaisia ja samanlaisia juttuja noiden poitsujen kanssa.

Huomiota saatan kyllä antaa liian vähän ylipäätään. Pitäisi varmaan enemmän koittaa lukea ja leikkiä pojan kanssa. Nyt hän touhuaa enimmäkseen itsekseen, isänsä ja isoveljensä kanssa samalla kun mä hääräilen kotitöitä jne.
 
Miun kaksvee poika saa myös "sählymailahakkaus-raivareita" jos joku ei mene mielen mukaan.
Jollei usko varoitusta niin maila lähtee takavarikkoon,koskee muuten kaikkia muitakin leluja joita paiskotaan pitkin seiniä tai isoveljeä.
Aika lailla nopsaan rauhottuu,kun huomaa jotta teoillansa on seuraukset.
Varoitan tosiaan vain kerran,seuraavasta lähtee ko.tavara pois
Miun pojilla reilu 10 vuotta ikäeroa,vanhempi käy läpi teini-ikää(alko aikalailla varhain),kuopus uhmista :/ ,mie yritän siinä sit taiteilla ja pitää jonkinlaista kuria talossa.
Kieltämättä toisinaan on pinna hieman kireenä,kun isäntä suvaitsee saapua töistä 18-19 maissa :ashamed:
 
Meilläkin tuo kielto ja tavaran poisottaminen on ollut se '"paras" keino meidän 2½v:n tytön kanssa. Siitä tietty seuraa uusi kiukkukohtaus, mut ku vain pysyy jämyna ja sanoo että tavara lähti kun et totellu.

Esim. ruokapöydässä temppuilu. Kerran palautan takaisin pöytään, sit muistutan ja laitan ruuan pois ku ei ala asettuun. Parikertaa kokeiltiin ja otettiin melkoiset raivarit, mut nyt riittää jo muistutus.
Jäähy tai nurkassa seisominen ei meillä toimi ainakaan. Laps on oppinu et sen varjolla saa tehdä jotain kiellettyä (ei pidä jäähyä rangaistuksena). Esim. kävi tönäiseen pikkusiskonsa nurin -) jäähylle ja anteeksipyyntö.. sama uudestaan koska hoksas että näin saa huomion.

Oonki tosiaan yrittäny olla nyt niin että kiellän vain jos TODELLA on aihetta ja oon tehny joitain ilkeilypaikkoja mahdottomiksi. esim. työhuone mihin tyttö ei saa mennä on nykyisin lukittuna samoten ulko-ovi. Jos nakkelee lehdet pitkin lattiaa pidän siitä huolen että tyttö osallistuu niiden keräämiseen vaik siinä menis ikuisuus
 
Minusta tämä on tuolla tärkeä kohta

11. Kun raivokohtaus yllättää, muista, että ne ovat osa kehitysvaihetta, eikä kyse ole häiriöstä, lapsen tahallisesta ilkeydestä tai huonosta vanhemmuudestasi.
 
Kiitos noista linkeistä :flower: . Tulipa paljon hyviä vinkkejä. Tärkeintä mulle on kuitenkin tieto että tuo pojan raivoaminen on ihan normaalia. Mä kun ihan rehellisesti sanottuna olen jo miettinyt että mahtaakohan poika olla terve.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa