Sarkomaan päätös erota töistä: "Olisin katunut loppuelämäni"

[vieras]

Ajatus ministerin pestistä luopumisesta syntyi, kun Sari Sarkomaa (kok) ehti kesälomalla pitkästä aikaa puuhastella enemmän lastensa kanssa.

- Silloin aloin ajatella, mitä ehkä menetän, jos jatkan näin, hän kuvailee tunnelmiaan lehden haastattelussa.

- Olisin varmasti katunut koko loppuelämäni, jos en olisi tehnyt tätä ratkaisua.

Sarkomaa perustelee eropäätöstään myös sillä, että hänen kolme pientä lastaan ovat jo joutuneet venymään äidin kiireisen työn vuoksi varsin paljon.

- Ei se voi olla niin, että lapset joustavat ja joustavat, ja sitten vasta tehdään jotakin, kun he katkeavat.

"Tämä on todellista tasa-arvoa"

Sarkomaa korostaa lehden haastattelussa myös, ettei äidin päätös tinkiä urasta ja panostaa perheeseen ole tasa-arvon romuttamista.

- Jos mies valitsee perheen, hänelle taputetaan. Jos nainen tekee saman valinnan, syytetään, että hän luopuu. Todellista tasa-arvoa on, että myös naiset voivat tehdä niitä valintoja, jotka koetaan oikeiksi, hän selittää näkemyksiään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812148768427_uu.shtml

 

[fanta]

Minusta on vähän tarpeetonta sanoa, että olisi katunut koko loppuelämänsä, kun eihän sitä voi tietää.

 

[just joo]

Minusta on vähän tarpeetonta sanoa, että olisi katunut koko loppuelämänsä, kun eihän sitä voi tietää.

Eiköhän hän sen tiedä jos jo nyt tuntuu pahalta kun ehtii olemaan liian vähän lastensa seurassa. Eli jos katuu jo nyt niin varmasti myöhemminkin.

Mä ihailen Sarkomaan päätöstä! Hän ei kuitenkaan luovu urastaan kokonaan vaan jatkaa kansanedustajana ja ministerin paikka on varmasti mahdollinen joskus tulevaisuudessa kun lapset on isompia. Ns. tavallista työtä tekevä äiti ei varmaan voi ymmärtää miten pitkiä päiviä ministerit tekee ja miten vähän ehtii olemaan lastensa kanssa.

 

[fanta]

Minusta on vähän tarpeetonta sanoa, että olisi katunut koko loppuelämänsä, kun eihän sitä voi tietää.

Eiköhän hän sen tiedä jos jo nyt tuntuu pahalta kun ehtii olemaan liian vähän lastensa seurassa. Eli jos katuu jo nyt niin varmasti myöhemminkin.

Mä ihailen Sarkomaan päätöstä! Hän ei kuitenkaan luovu urastaan kokonaan vaan jatkaa kansanedustajana ja ministerin paikka on varmasti mahdollinen joskus tulevaisuudessa kun lapset on isompia. Ns. tavallista työtä tekevä äiti ei varmaan voi ymmärtää miten pitkiä päiviä ministerit tekee ja miten vähän ehtii olemaan lastensa kanssa.

Minustakin hän teki hienon ratkaisun, mutta siltikin olen sitä mieltä, ettei ihminen voi tietää miten loppujen lopuksi jonkun asian ottaisi, jos toimisi toisin kuin toimii. Voi luulla ja voi uskoa, mutta tietää ei voi. =)

 

[mie]

Minkä ikäiset lapset?

 

[V850]

Rohkeaa, arvostan hänen päätöstään todella paljon. Moni uraohjus ei tähän pystyisi.

 

[just joo]

Nuorin on 2 ja muut jotain 10 ja 8 suunnilleen.

 

[NallePuh82]

Minä ymmärrän Sarkomaan ratkaisua täysin. Itsekin kokeilin hieman töissä käyntiä tuossa jossain vaiheessa, mutta puolen vuoden jälkeen tein päätöksen jäädä vielä pois töistä. Katsotaan sitten uudelleen, kun lapsi on sen 3 v. Lapsuus menee niin nopeasti ja sitä aikaa ei saa takaisin :wave:

 

[vieras]

Ei voi rahassa mitata, kuinka tärkeää on pienelle alle 3 vuotiaalle lapselle olla äidin kanssa päivittäin.

 

[Kimppa]

Ei voi rahassa mitata, kuinka tärkeää on pienelle alle 3 vuotiaalle lapselle olla äidin kanssa päivittäin.

Ja isän kanssa. Ja vielä 3-vuotiaasta eteenpäinkin. Ja vielä koululaisenakin.

Meillä hoetaan niin paljon tuota, että 3-vuotiaaseen asti sitä ja 3-vuotiaaksi asti tätä. Ihan kuin sitten voisi "irroittaa käsijarrun" ja antaa mennä - uhrata vaikka miten paljon vapaa-aikaansa työlle tai mille tahansa. Vähintään yhtä tärkeää se vanhempien (molempien!) aika on isompanakin lapsille.

Minusta kenenkään ei kannattaisi uhrata liikaa vapaa-aikaansa ja energiaansa työlle. Ei äidin eikä isän.

 

[Niin]

Varmasti ihan oikea ratkaisu heille, mutta miksi miesministerit eivät koskaan luovu urastaan perheen takia?

 

[vieras]

Ei voi rahassa mitata, kuinka tärkeää on pienelle alle 3 vuotiaalle lapselle olla äidin kanssa päivittäin.

No jaa. Helposti unohtuu, että kouluikäiselle se on tärkeää yhtä lailla.