sekarotuinen koiranpentu - edut ja haitat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja WompaTiger
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja MyPoodles:
vai haluanko tarjota kodin pennulle, joka jo on olemassa ja kodin tarpeessa. Koska kuten joku jo sanoi, niin ei se sen pennun vika ole, että se syntyi ja on sekarotuinen.

Mun mielestä tuo ^ on parasta ja kauneinta mitä ihminen voi tehdä eläimen hyväksi. Itse olen kaikki elämäni lemmikit hommannut tuon periaatteen mukaan. "Tappotuomituille" elämä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MyPoodles:
En sii ole untuvikko koira-asioissa, minulla on koiria ollut koko ikäni. Edellisen koiran kuoltua etsin nyt uuttaa kaveria harrastuksiin ja lenkkipolulle. Löysinkin yhden kiinostavan koiran, joka on suurimmaksi osin sitä rotua mitä haen, mutta 1/8 osaa on muuta rotua. Pennulla on todistus eläinlääkärikäynnistä, jolla pentu todetaan terveeksi. Madotuksistakin on todistukset. Kovasti on pentu suloinen ja luonteeltaan reipas ja juuri sellainen jota haenkin. Mutta se sekarotuisuus!! Plussat ja miinukset siis, ulkopuolisen näkökantaa?

Mitäs ne harrastukset olis? Kilpailemaankinhan nykyään pääsee sekarotusetkin ainakin agilityssä ja harrastaahan voi vaikka mitä, jos ei tähtäimessä oo kilpailut :) Jos et näyttelyihin halaja niin meneehän se sekarotunenkin. Itekin voisin sellasen kuvitella ottavani, jos en olisi niin yhteentiettyyn rotuun ihastunut :) Niin, yleensähän nuo sekarotuset on terveempiä ja pitkäikäsempiäkin kuin nää jalostetut. Miinuksia en kyllä osaa kertoa... Ja aika paljonhan tuossa pennussa oisi sitä sen omaa rotua. Mikäs rotu siinä nyt ois sit vallitsevana?
 
Miksi emä on haluttu pennuttaa? Onko kyseessä ollut oikeasti vahinko, vai haluavatko emän ja isän omistajat vain tehdä söpöjä koiria lisää? Jos koira on tarkoituksella pennutettu, niin kai emä ja isä ovat terveystarkastettuja ja perinnölliset sairauden on käyty molempien suvuista läpi? Vai onko kyseessä vain rahanahneus, ja kohta emä tekee uudet pennut?

Itse en antaisi senttiäkään rahaa vastuuttomasti pennuttavalle ihmiselle.
 
Itse voisin ottaa sekarotuisen, jos tietäisin varmuudella mitä rotuja siinä on, ja ne rodut olisivat sellaisia että voisin sen rotuisen ottaa. En haluaisi mitään vaikeita rotuja, enkä toisaalta esim. metsästysrotuja, koska en metsästä, eikä laumanvartijarotua, koska en tarvitse laumanvartijaa jne. Haluaisin myös pienen tai keskikokoisen koiran. Jos vanhemmat ovat terveitä, pentujen kasvattajat eivät ole mitään pentutehtailijoita eikä koirasta pyydetä mitään lähes puhdasrotuisen hintaa, vaan maksimissaan 150 - 200 ? (alkaa tuo 200:kin oleen kyllä jo aika paljon), ja pentu vaikuttaisi hyvältä, terveeltä, iloiselta ja purenta olisi ok, niin voisin ottaa.
 
Itse olisin valmis maksamaan sekarotuisesta pennusta sen verran, mitä menee rokotuksiin ja madotuksiin ja ruokiin, eikä se taida ihan viittä kymppiä enään nykypäivänä olla.

Yleensä ihmiset jotka sekarotuisia myyvät, eivät ole sokaistuneet rahanahneudesta, koska siinä jää yleensä tappiolle koko touhussa.
 
Minuakin kiinnostaa, paljonko pennusta pyytävät? Hinta kertoo aika paljon siitä, onko pentu oikeasti vahinkopoikueesta vai teetetty ansaitsemismielellä.

Itse maksaisin sekarotuisesta ihan mielelläni 100-150 euroa. Kyllä se on sekarotuisenkin pentueen hoitaminen rassaavaa ja rahaa vievää. Joskus vaan näkee sekarotuisista pyydettävän 300-400 euroa, enemmänkin.
 
Kyllä,ehdottomasti bastardi.On todnäk terveempikin.
Pari sukupolvea rakkikoiria,niin tuloksena on sopusuhtainen,tasapainoinen peruskoira.Terve,ja hyvärakenteinen.
Taannoin tuli dokumentti,englantilainen,rotukoirajalostuksesta,näyttelyistä ja kasvatuksesta..järkyttävää.Ehdoton EI rotukoiralle.Vähintään 2 rotua oltava.Esim pystis-collie on hyvä yhdistelmä.
 

Yhteistyössä