Selittämätön kateuden tunne ystävää kohtaan

["Ahdistaa"]

Olen aina jostain syystä kadehtinut yhtä ystävääni. Viimeisten vuosien aikana kateus on alkanut ns. myrkyttämään mieltäni, ja en voi todellakaan sanoa, että toivoisin aina pelkkää hyvää hänelle. Kyseessä on minulle tärkeä ihminen jonka seurassa viihdyn, mutta tämä tunne ei vaan mene pois. Olen jopa vähentänyt ihan huomattavasti yhteydenpitoa häneen, ja se on auttanut ajatuksiini. Mitä vähemmän hänestä kuulen, sitä vähemmän tunnen näitä kateuden(?) tunteita häntä kohtaan. Olen koittanut vuosia ymmärtää tunteitani, mutta en vaan tiedä niille syytä.

Ystäväni ei ole elämässään mitenkään ihmeellisen menestynyt, rikas, hänen mies ei aiheuta minulle tippakaan kateutta ja pidän jopa enemmän omasta ulkonäöstänikin kuin hänen. Vartalo hänellä on kyllä paljon parempi, mutta voiko muka pelkästään se aiheuttaa näin suuria tunteita...?! Mies rintamalla ystävälläni on aina ollut todella paljon vientiä, kaikki miehet tuntuu (ainakin hänen sanojen mukaan) ihastuvan häneen. Mutta olen itse ollut ihanan miehen kanssa naimisissa jo vuosia, minullakaan ei ole mitään yksinäisyyttä tms taustalla.Tuntuu, että monilla elämän aloilla minulla pyyhkii paremmin kuin hänellä, mutta sillä ei ole tunteisiini mitään merkitystä.

Pidän hänestä ihmisenä, ja meillä on mukavaa yhdessä. Kuitenkin koen jatkuvaa alempi arvoisuuden tunnetta hänen seurassaan, sellaista joka tekee oloni epämukavaksi. Tämä aiheuttaa sitä, että välttelen hänen seuraansa. Muuten minulla on hyvä itsetunto ja vastaavia tuntemuksia ei esiinny kenenkään muun kanssa.

Olen ihan aikuinen nainen jo, mutta silti tunnen tälläisiä yläasteelle kuuluvia tunteita. Onko muilla kokemuksia vastaavasta? Mitä ihmettä voin tehdä asialle?

 

["vieras"]

Et siis tiedä mistä asioista tunnet kateutta? Minäkin tunnen kateutta aina välillä, monista asioista, koska ihmiset ovat erilaisia, ja jotkut kertakaikkiaan parempia jossain suhteessa kuin minä. Mutta yritän muistaa, että minäkin olen joissain asioissa hyvä, ja elämässäni on hyviä asioita. Tunteet on kyllä ihmeellisiä aina välillä. Aikuisella ihmiselläkin mieli on joskus itselleenkin arvoitus. Siksi on niin kiva kun löytää sellaisia hetkiä elämässä, jolloin voi olla yksinkertaisesti onnellinen. Vastasin tähän kysymykseesi lähinnä sen takia, kun oma uudenvuoden lupaukseni on juuri se, että pyrin opettelemaan onnellisuutta, ja nauttia niistä pienistä elämän hyvistä hetkistä. Liekö se sitten salaisuus kaikkien muidenkin hyväksyntään?

 

["a p"]

Joo, se tässä ongelma onkin. Mielestäni tämä tunne on kateutta, mutta en vaan ymmärrä, että mistä se johtuu. Olen hyvin paljon koittanut miettiä tätä asiaa, kännellyt ympäri ja ämpäri, mutta en tajua tunteitani. Muita ihmisiä en kadehdi, paitsi joskus jostain pienistä jutuista (esim. rahasta, matkasta tms), sellaisia nopeita ohi meneviä ajatuksia. Tätä ystävää kohtaan kateuteni on sellaista, etten oikeastaan pysty iloitsemaan hänen puolestaan enää.

 

[MITÄ JOS]

miten jos puhuisit ystäväsi kanssa tästä.. ?? pääsisit yli siitä ja voisit taas iloita ja olla aidosti ystäväsi kanssa..

Itse olen oppinyt että aina kun joku ystävistäni kertoo jonkun asian ja tulee kateellinen olo, sanon sen et voi vitsi oon kade.. myönnän aidosti ja oikeasti olevani kateellinen niin se asia ei jää sitte enään kaivelemaan mieltäni..

 

["vieras"]

Voi vitsi et oon kade ei ole asian rehellistä tunnustamista, vaan sanonta.

 

[tyhymä]

[QUOTE="vieras";27873501]Voi vitsi et oon kade ei ole asian rehellistä tunnustamista, vaan sanonta.[/QUOTE]



ja ihanaa takertumista täällä niinkuin aina!!!!

Mutta siis myönnän aina rehellisesti että olen kade.. ja monesti sen myönnän sanomalla noin!!

 

["vieras"]

ja ihanaa takertumista täällä niinkuin aina!!!!

Mutta siis myönnän aina rehellisesti että olen kade.. ja monesti sen myönnän sanomalla noin!!

Mutta jos sanot vaan tuon, niin kuulijalle se on sanonta. Ihan sama mitä ajattelet oikeasti. Kokeilepa sanoa jostakin isosta asiasta samaa vakavalla naamalla ja käyttämällä sanaa kateellinen. On hieman vaikeampaa.

 

["vieras"]

Minulla meni yksi ystävyys siihen, että ystävä jostain syystä kateellinen minulle. Olimme aikonaan todella läheiset, mutta jossain vaiheessa hänellä alkoi ns. kilpailu kaikessa mitä eteen tuli, se myrkytti normaamia kanssakäymistä ja olo ei ollut enää hyvä ja luonteva ystävän seurassa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27873534]Mutta jos sanot vaan tuon, niin kuulijalle se on sanonta. Ihan sama mitä ajattelet oikeasti. Kokeilepa sanoa jostakin isosta asiasta samaa vakavalla naamalla ja käyttämällä sanaa kateellinen. On hieman vaikeampaa.[/QUOTE]
Mutta ei kukaan sellaista tietysti halua kuulla. Sen vuoksi aidot kateuden tunteet on fiksumpaa hoitaa oman pään sisällä.

 

["vieras"]

Tuntuuko sinusta, että ystäväsi tekee tarkoituksella sinulle tuollaisen olon? Vähätteleekö hän elämääsi, tai onnellisuuttasi, tai jopa kaikkea mitä sanot? Voihan olla että ystävälläsi on matala itsetunto, ja hän alitajuisesti tai tarkoituksella mollaa sinua, jotta kokisi olevansa parempi kuin sinä. Tätäkin tapahtuu.
Pelkillä ilmeillä pystyy kyllä vähättelemään toista, ja jos se toistuu koko ajan, tuleehan siitä paha mieli.
Toinen vaihtoehto on, että ystäväsi on ns. narsisti, eli hänen lähellään ei ole hyvä olla...

 

["a p"]

Mukavaa kun tänne on tullut asiallisia vastauksia! Tälläiset aiheet kun on aina vähän kyseenalaisia.

Olen joskus puhunut tunteistani ystävälleni. Kuitenkaan kateudesta en maininnut, koska en ole varma osaanko itsekään tunnistaa sitä - kun en tiedä mistä edes kadehdin. En käyttäydy ystävääni kohtaan ilkeästi tms, mutta oma oloni on jotenkin vaan arvottomampi hänen seurassaan. Ei hän mielestäni edes mitenkään lyttää minua, uskon kyllä että tunnistaisin sellaisen. En tiedä johtuuko tuntemukseni siitä, että ystävä on tosiaan aina ollut hyvin ns. miesten mieleen ja puhunut siitä kyllä todella paljon. Tietää olevansa sellainen ja keskustelee saamastaan huomiosta kyllä mieluusti. En minäkään mikään seinäruusu ole, mutta kauan naimisissa olleena tuollaiset asiat eivät ole itselleni kovin ajankohtaisia ja en minä tutustu uusiin miehiin juuri koskaan.

Tänään pitäisi nähdä tämä ystävä, siksi taas mielessä tämä asia. Ei olla kuukausiin nähty, soiteltu kyllä. En vaan pysty olemaan hänen kanssaan sellainen "normaali" oma itseni, kun tuntuu, että kilpailemme jostain koko ajan keskenämme..

 

[veikkaus]

Villi veikkaus; ystäväsi on kateellinen sinulle! Koska olet onnelllisesti vakiintunut. Siksi hän kertoo sinulle koko ajan miesjutuistaan, ja kuinka paljon menekkiä hänellä on. Pohjimmiltaan hän ei ole tyytyväinen. Siksi joutuu "kehumaan"itseään. Ja sinä ehkä olet hieman tylsiintynyt vakiintuessasi, elämässä ei ole yllätyksiä, ja sitä tämä ystävä tuo kasvojesi esiin ehkä tarkoituksella?

 

["Hmmm"]

Sä sanot tossa ekassa viestissä että ystävän mies ei aiheuta kateutta sinulle? PUhut kuitenkin siihen tyyliin kuin ystäväsi olisi sinkku. Jotenkin mulle tulee semmonen fiilis että sä et itse ole jollain tapaa tyytyväinen elämääsi ja ystäväsi taas on ja se sua kismittää. Ei niinkään mikään yksittäinen asia aiheuta kateutta vaan koko yleinen olemus tms.

 

[aika lapsellista]

olet kade että kaverisi on sua kuumempi. varsinkin koska mielestäsi itse ansaitset olla, olethan mielestäsi kauniimpi. Omasta mielestäsi. Voisithan sinäkin tehdä vartalollesi jotain vai mitä?

 

["a p"]

[QUOTE="Hmmm";27873871]Sä sanot tossa ekassa viestissä että ystävän mies ei aiheuta kateutta sinulle? PUhut kuitenkin siihen tyyliin kuin ystäväsi olisi sinkku. Jotenkin mulle tulee semmonen fiilis että sä et itse ole jollain tapaa tyytyväinen elämääsi ja ystäväsi taas on ja se sua kismittää. Ei niinkään mikään yksittäinen asia aiheuta kateutta vaan koko yleinen olemus tms.[/QUOTE]

Hän on tapaillut nyt "tosissaan" yhtä miestä, siksi mainitsin miehen. Veikkaan, että kysymys on jotenkin hänen koko olemuksestaan..

 

["a p"]

olet kade että kaverisi on sua kuumempi. varsinkin koska mielestäsi itse ansaitset olla, olethan mielestäsi kauniimpi. Omasta mielestäsi. Voisithan sinäkin tehdä vartalollesi jotain vai mitä?

Mielestäni ajatus tuntuu hassulta, että kyse olisi tästä. Itseäni on siunattu vähän ei niin viehättävällä vartalonmuodolla, sille ei oikein mitään voi tehdä. Ystävälläni on tosin todella hyvä ja kaunis vartalo, mutta jotenki en vaan pidä sitä niiiiin tärkeänä asiana itselleni kuitenkaan.

 

["Minäkö"]

en tiedä tarkoitatko minua, mutta kuvauksesi osuu kyllä yksiin kanssani. Jos todella syvällä sisimmässäsi tunnet "kateutta" tai muita ikäviä tunteita, niin mikään pakko ei ole enää pitää yhteyttä minuun. Todella kurja tilanne, sillä olet yksi parhaista ystävistäni vaikka yhteydenpito on ollut vähäisempää viimeaikoina. Nyt tiedän miksi. Ihmettelin nimittäin mielessäni muutosta, mutten ole sinulta tohtinut asiaa kysyä.

Jos olet ystäväni, niin mielelläni puhuisin kanssasi asiasta puhelimitse jos sopii?

 

["a p"]

[QUOTE="Minäkö";27874010]en tiedä tarkoitatko minua, mutta kuvauksesi osuu kyllä yksiin kanssani. Jos todella syvällä sisimmässäsi tunnet "kateutta" tai muita ikäviä tunteita, niin mikään pakko ei ole enää pitää yhteyttä minuun. Todella kurja tilanne, sillä olet yksi parhaista ystävistäni vaikka yhteydenpito on ollut vähäisempää viimeaikoina. Nyt tiedän miksi. Ihmettelin nimittäin mielessäni muutosta, mutten ole sinulta tohtinut asiaa kysyä.

Jos olet ystäväni, niin mielelläni puhuisin kanssasi asiasta puhelimitse jos sopii?[/QUOTE]

Olet J******?

 

["heh"]

[QUOTE="Minäkö";27874010]en tiedä tarkoitatko minua, mutta kuvauksesi osuu kyllä yksiin kanssani. Jos todella syvällä sisimmässäsi tunnet "kateutta" tai muita ikäviä tunteita, niin mikään pakko ei ole enää pitää yhteyttä minuun. Todella kurja tilanne, sillä olet yksi parhaista ystävistäni vaikka yhteydenpito on ollut vähäisempää viimeaikoina. Nyt tiedän miksi. Ihmettelin nimittäin mielessäni muutosta, mutten ole sinulta tohtinut asiaa kysyä.

Jos olet ystäväni, niin mielelläni puhuisin kanssasi asiasta puhelimitse jos sopii?[/QUOTE]

Hahah! Luulen että tästä maasta löytyy muutama muukin kateellinen ystävä.
Ap,n kuvaus sopii varmaan n. joka toiselle suomalaiselle naiselle. Kilpaillaan salaa kauneudesta ja miehistä. Blaah.....