Liekö tässä niin hyvän kasvattajan neuvoja, mutta eikoinen on ollut aikamoinen äkäpussi, joten vastaan siksi.
a 1. Jäähylle, anteeksi pyyntö. Meillä on lyömisen suhteen nollatoleranssi. Juuri muutoin ei jäähyllä istutakaan ja viime jäähystä on kuukausia.
a 2. Jäähylle, anteeksi pyyntö. Aika harvinainen tilanne. Yleensä tästä seuraa uhkaus jonkun kivan asian menettämisestä, jos tilanne vielä toistuu.
a 3. Jäähylle, anteeksi pyyntö, uhkauksen toteutus, josta seuraa itkua ja kiukuttelua. Tn. päätyy omaan huoneeseensa/leikkimään itsekseen, koska leikit ei näköjään suju tänään.
Noita uhkauksia olen joutunut toteuttamaan pari kertaa. Esim. toisella kerralla heitin brion junaradasta tunnelin roskikseen,koska sillä lyötiin toistamiseen pikkuveljeä. Mies ihmetteli,miksi olin oikeasti heittänyt niin kalliin lelun oikeasti roskiin, mutta mun mielestä uhkauksissa ei feikata. Roskiin vaan. Asiaa itkettiin kyllä, mutta nykyään lapset uskovat, jos äiti sanoo heittävänsä jotain pois riitojen vuoksi.
b1 Kiellän ja sanon odottavani anteeksipyyntöä. Pahimmassa tilanteessa jäähy, joskus oma huone kunnes selittää/keskustellaan ja pyytää anteeksi. Tuollaisen takia poika on kerran istunut kaupan parkkihallissa jäähyllä.
b2 Omaan huoneeseen miettimään, sen jälkeen anteeksipyyntö ja keskustelu. Pojan kanssa keskustelu onnistuu vain, jos on ensin rauhoittunut. Yleensä taustalta löytyy joku muu harmittava asia tai sitten poika on kokenut, että olen toiminut epäreilusti tms. Joku selvitettävä juttu kuitenkin. Ja sen jälkeen jutellaan siitä, miten olisi pitänyt toimia.
c Lähden paikalta (riippuen toki tilanteesta), en kiinnitä poikaan mitään huomiota. Kiukkuilee aikansa, rauhoittuu jossain vaiheessa (saattaa viedä pitkäänkin), tulee luo ja sen jälkeen käydään tilanne läpi ja mietitään, mitä olisi pitänyt tehdä. Syliin en ole isompana ottanut, koska se yleensä vain pahentaa tilannetta.
Meillä esikoinen on tosiaan aikamoinen äkäpussi temperamentiltaan. Kiukku kesti pahimmillaan yli puoli tuntia ja huutokin ihan hirveää. Nykyään eskarilainen osaa jo hillitä itseään ja rauhoittua itsekseen, jos suuttuu; noin yleensä. Yleensä tilanteet johtuvat väsymyksestä, jännityksestä, uusista tilanteista ja odotuksista, mitä poika asettaa tilanteille tai itselleen. On kauhean vaativa itseään kohtaan.
Kun äkäpussiaika iskee, yritän puuhata pojan kanssa enemmän. Käydään kahdestaan vaikka vaan kaupassa (ilman pikkuveljeä) , luetaan satuja ja varsinkin tehdään jotain fyysistä: pelataan palloa, juostaan,pyöräillään, ihan vaan riehutaan.